Fortumin dagen efter

Mitä eilinen Uniper-ratkaisu merkitsee käytännössä?

Uniperin välitön kaatuminen onnistutaan välttämään, vaikka tappioita myös kuluvalta vuosineljännekseltä kertyy arviolta puolenkymmentä miljardia ja siitä eteenpäinkin luultavasti satoja miljoonia per kvartaali.

Uniper pysyy kirjanpidollisesti edelleen osana Fortum-konsernia, mutta Fortumin omistusosuus tippuu 56 prosenttiin ja päätösvalta Uniperin asioista siirtyy saksalaisille. Fortumin osuus päätösvallasta yhtiössä on tämän jälkeen myötämääräämisjärjestelmän vuoksi runsaan neljänneksen verran. Fortumin Uniperista seitsemällä miljardilla hankkiman osakesalkun arvo on pudonnut jo noin kahteen miljardiin ja laskee todennäköisesti edelleen.

Uniper ei tule jakamaan osinkoa ja Fortumin sille järjestämät kahdeksan miljardia euroa pysyvät toistaiseksi yhtiössä.

Fortum voi joutua vielä vaihtamaan osan saatavistaan Uniperin osakkeiksi, mikä ei kuitenkaan kasvata sen omistusosuutta Saksan valtion menetellessä todennäköisesti samoin.

Medioissa puhutaan Fortumin toiveista pilkkoa Uniper niin, että voimalaliiketoiminta jäisi Fortumille ja saksalaiset ottaisivat hoitaakseen treidausbisneksen. Voimaloiden arvoksi on kuitenkin arvioitu noin kymmenen miljardia, joten niiden saanti Fortumin nykyisillä resursseilla on puhdasta utopiaa.

Fortumin kannalta paras on keskittyä velkataakan helpottamiseen, sillä yhtiöllä oli maaliskuun lopussa velkaa noin 4,5 miljardia ja se kasvaa edelleen myöhemmin kertyneiden ja jatkossa kertyvien tappioiden vuoksi. Venäjän bisneksistä on irtauduttava, vaikka siitä ei juuri rahaa saakaan. Myös Uniperista kannattaa irtautua heti kun siihen tarjoutuu edes jollakin tavoin järkevä mahdollisuus.

Saneeraustoimien päätavoitteeksi tulee asettaa Fortumin luottokelpoisuuden säilyttäminen. Kun akuutti velkakriisi on saatu hallintaan – mihin saatetaan hyvin tarvita myös valtion uutta pääomitusta -, on aika päivittää vajaan kymmenen miljardin vuotuista liiketoimintaa tekevän ja noin neljä tuhatta henkeä työllistävän konsernin strategia. Toivottavasti tuolloin liiketoimintojen kestävyyden kaikinpuolinen vahvistaminen otetaan tuolloin myös käytännössä ykkösprioriteetiksi.

Jos tässä onnistutaan, Suomen valtiolla voi olla omistajaohjauksessaan vielä tulevaisuudessa vakavarainen, liiketoiminnan laajuuteen nähden kohtuullisia osinkoja maksava ja hallituksen kestävyystavoitteiden mukaisesti toimiva pienehkö eurooppalainen energiayhtiö.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu