Ilmastonmuutos ja korona

Voimme uskoa Donald Trumpin tapaan siihen, ettei ilmasto ole muuttumassa ja että koronapandemiakin menee kohta ohi itsestään. Useimmat meistä suhtautuvat kuitenkin havaintoihin ilmaston lämpenemisestä ja koronan tuottamasta uhasta tosissaan, ja olemme valmiit muuttamaan käyttäytymistämme edessä olevien riskien lievittämiseksi.

Ehkä on kuitenkin tullut aika päivittää ajatuksiamme siitä, millaisia käyttäytymismuutoksia näiden uhkien torjuminen meiltä edellyttää ja millaisia jännitteitä niiden välille on mahdollisesti syntymässä.

Ilmastonmuutos

Keskeisintä ilmastonmuutoksen hillintään pyrittäessä on pikainen luopuminen fossiilisten polttoaineiden – etenkin hiilen – käytöstä. Ylipäätään meidän tulisi vähentää energiankulutustamme sekä muuttaa elin- ja kulutustottumuksiamme muun muassa vähentämällä lihansyöntiä, autoilua ja lentämistä. Innovatiivisimmat kuluttajat etsivät uusia proteiinilähteitä esimerkiksi heinäsirkoista, kun taas elintarviketieteilijät tutkivat mahdollisuuksia kärpästen käyttöön eläinrehun raaka-aineena. Lihaa syötäessä luonnonvaraisena elävä riista on todettu monesti ekologisimmaksi vaihtoehdoksi.

Lisääntyvän tavaroiden kasaamisen sijasta meidän tulisi pyrkiä parantamaan elämisemme laatua esimerkiksi käyttämällä enemmän erilaisia kulttuuripalveluja. Elinkeinopolitiikassa tulisi suosia vihreää kasvua ympäristöä raskaasti kuormittavien ja ilmastonmuutosta kiihdyttävien investointien sijasta. Myös yhdyskunnat tulisi rakentaa tiiviimmin niin, että asumisesta tulee ekologisempaa ja työmatkat lyhenevät. Pääosa matkoista tulisi suorittaa jalan, pyörällä tai joukkoliikennevälineitä käyttäen.

Korona

Koronatartuntojen määrä on kääntynyt syksyn edetessä jälleen jyrkkään nousuun etenkin Euroopassa. Pandemian hillitsemiseksi hallitusten on pakko ottaa taas käyttöön erilaisia rajoitustoimia samalla kun kaikki vastuulliset kansalaiset käyttävät henkilökohtaisia suojaimia liikkuessaan ihmisten ilmoilla. Rokotekehittelyn toivotaan kääntävän virusta vastaan käyttävän kamppailun voiton puolelle, mutta sen merkitystä ei pidä liioitella. Näin siksi, että rokotteen tuoma suoja tuskin nousee lähelle sataa prosenttia ja osa ihmisistä kieltäytyy ottamasta sitä. Lisäksi virus muuntuu ja ennen pitkää ilmaantuu uusia viruksia, jotka vaativat oman rokotteensa.

Perusongelmana on se, että nykyaikaisen sivilisaation kehittyminen kaventaa koko ajan luonnonvaraisten eläinten elintilaa, jolloin ne joutuvat hakeutumaan ihmisten ilmoille etsimään ravintoa ja pesimäpaikkoja itselleen. Varsinkin köyhissä maissa ihmiset käyttävät myös varsin ennakkoluulottomasti luonnosta pyydystämiään eläimiä ravinnonlähteiksi. Kaupoissa myytävä liha on puolestaan usein peräisin valtavia eläinmääriä ahtaissa tiloissa kasvattavista tehotuotantolaitoksista, joissa niihin jostakin ilmaantuneet virukset leviävät tavattoman nopeasti.

Pitkälle globalisoituneessa maailmassa aluksi paikallisesti esiintyviä epidemioita on erittäin vaikea pysäyttää syntysijoilleen. Entistä useammin virukset leviävät ulkomaanmatkustuksen ja kansainvälisten tavarakuljetusten myötä covid 19:n tapaan maailmanlaajuisiksi pandemioiksi.

Tämän vuoksi nyt syntynyttä tilannetta ei voida pitää vain nopeasti ohimenevänä poikkeusvaiheena, jonka jälkeen voimme taas palata vanhaan elämänmenoon. Nyky-yhteiskunnat joutuvat jatkossa seuraamaan entistä valppaammin uusien tarttuvien tautien ilmaantumista, ja uusiin pandemiariskeihin reagoidaan todennäköisesti melko nopeasti muun muassa erilaisin matkustusrajoituksin.

Myös me yksilöt muutamme käyttäytymistämme niin, että pandemian pahimman vaiheen jälkeenkin pyrimme välttelemään tarpeettomia kontakteja toisiin ihmisiin. Emme lähde yhtä herkästi kuin ennen isoihin joukkotilaisuuksiin ja huolehdimme hygeniastamme aiempaa tarkemmin. Moni haluaa muuttaa vähän etäämmälle potentiaalisista suurista tartuntakeskuksista, jolloin yksityisautoille tulee taas enemmän käyttöä. Kodit halutaan varustaa riittävän hyvin myös etätyöskentelyn ja -koulunkäynnin tarpeita ajatellen.

Yhteensopivuuksia ja jännitteitä

Koronaepidemian puhjettua maailman hiilidioksidipäästöt putosivat tämän vuoden alkupuoliskolla peräti 8,8 prosenttia. Tämä kertoo siitä, kuinka iso merkitys esimerkiksi lentoliikenteen määrän ja autoilun vähenemisellä sekä isojen tuotantolaitosten toiminnan keskeyttämisellä oli ilmastonmuutoksen kannalta tarkasteltuna. Samalla se osoittaa, että joiltakin osin toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja koronan torjumiseksi voivat tukea toisiaan.

On kuitenkin myös alueita, joilla toimenpiteiden vaikutukset menevät ristikkäin keskenään. Esimerkiksi yksityisautoilun lisääntyminen joukkoliikenteen kustannuksella on selvä taka-askel ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Sitä ovat myös asumisen hajautuminen, välimatkojen pidentyminen ja kulutuksen rakenteen muuttuminen niin, että esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä ravintoloiden tuottamien palvelujen kysyntä vähenee radikaalisti. Ilmastonmuutoksen kannalta tarkoituksenmukaisempaa olisi se, että ihmiset suuntaisivat kulutuksensa painopistettä tavaroiden hankkimisesta elämysten etsimiseen.

Tällä hetkellä tuhannen taalan sijasta biljoonien taalojen kysymykseksi nouseeekin se, miten me muutamme tulevaisuudessa elin- ja kulutustottumuksiamme sekä tätä kautta myös taloutemme rakenteita niin, että muutokset edesauttavat samanaikaisesti sekä ilmastopolitiikan tavoitteita että uudenlaisten terveysriskien hallintaa. Toistaiseksi tähän liittyvää keskustelua on käyty hämmästyttävän vähän kun otetaan huomioon se, että sekä EU:lla että USA:n kongressilla on parhaillaan kiire päättää siitä, miten koronan jälkihoidoksi tarkoitetut valtavat rahasummat tultaisiin käytännössä suuntaamaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu