Joe Bidenin jättiurakka

Lauantaina 20. helmikuuta tulee täyteen Joe Bidenin ensimmäinen kuukausi Yhdysvaltain presidenttinä. Uuden hallinnon päästyä käyntiin on ehkä sopiva aika arvioida, mitkä ovat virkakauden oleellisimpia tulostavoitteita.

Edellisen presidentin aggressiivisen ja kansalaisia syvästi jakaneen vaalikampanjan, vaalituloksen muuttamisyritysten ja Capitolin väkivaltaisen vallankaappausyrityksen jälkeen Bidenin hallinnon ensimmäinen tehtävä on maan henkisen ilmapiirin tervehdyttäminen. Tähän kuuluu totuuden rehabilitointi, luottamuksen palauttaminen maan demokraattisten instituutioiden elinvoimaan ja eri väestöryhmien opettelu elämään sovussa keskenään. Oleellinen osa tilanteen normalisointia on vallankaappausyrityksen kulun selvittäminen ja lakia rikkoneiden asettaminen vastuuseen tekemisistään.

Toinen kiireellinen tehtävä on koronaepidemian saattaminen hallintaan niin, että uusien tartuntojen ja kuolemien määrät saadaan laskemaan merkittävästi nykyisiä tasoja alhaisemmiksi. Tätä kautta syntyvät edellytykset siihen, että ihmiset voivat jälleen liikkua, käydä töissä ja kokoontua yhteen edes kutakuinkin normaalisti. Viime viikkoina suunta on jo saatu käännettyä positiiviseen suuntaan, ja rokotusten eteneminen auttaa tilannetta.

Hieman pidemmällä aikavälillä päätehtäviksi nousevat maan talouden elvyttäminen ja sen ohjaaminen nykyistä kestävämmille kehitysurille. Kestävyysvaatimus koskee muun muassa velkaantumista, toimintojen ympäristövaikutuksia sekä töiden ja tulojen jaon sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tähän urakkaan sisältyy valtavia riskejä. Voimaperäistä elvytystä kyllä tarvitaan, mutta taitamattomasti toimittaessa sen hyödyt voivat valua hintojen kiihtyvään nousuun ja ympäristökuormien lisääntymiseen niiden tavoitellun vähenemisen sijasta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Valkoisen talon on palautettava muun maailman usko Yhdysvaltoihin vahvana, luotettavana ja vastuullisena kansainvälisen järjestelmän toimijana. Tärkeintä tällä alueella on USA:n ja Kiinan välisen hegemoniakilpailun ohjaaminen järkevämmille urille kuin mihin ne ajautuivat Trumpin presidenttikaudella. Yhteistyösuhteet keskeisten liittolaisten kanssa on saatava jälleen toimimaan normaalisti, kun taas Venäjän suhteen on omaksuttava määrätietoisempi ote. Samalla USA:n on otettava ominaispainonsa mukainen vastuu globaalien kehitysongelmien ratkomisesta. Näistä asioista keskustellaan tätä kirjoittaessani vain muutaman tunnin kuluttua Münchenin turvallisuuskonferenssin verkkotapaamisessa.

Seuraavat presidentinvaalit tulevat runsaan neljänkymmenenneljän kuukauden kuluttua, minkä jälkeen istuva presidentti viettää kymmenkunta viikkoa ’rampana ankkana’ ääniä laskettaessa ja seuraaviin virkaanastujaisiin valmistauduttaessa. Edessä olevan urakan mittakaava suhteessa käytettävissä olevaan aikaan merkitsee sitä, että hallinnolla ei ole varaa minkäänlaiseen vatulointiin ennen varsinaisiin töihin ryhtymistä.