Kiina on ohittanut lännen globaalissa etelässä
Viime viikonvaihteen The Economistissa oli erinomainen analyysi kiinalaisten yritysten lisääntyvästä läsnäolosta globaalin etelän maissa (”Chinese Business Goes Global”. The Economist 3.8.2024). Se kirvoitti minut seuraavaan pohdintaan.
Kiinan viime vuosikymmenten nousu rutiköyhästä kehitysmaasta teolliseksi jättiläiseksi ja aiemmin ehdotonta johtoasemaa pitäneen supervallan – Yhdysvaltojen – vakavimmaksi haastajaksi hakee vertaistaan maailmanhistoriassa. Kasvun momentum jatkuu osin edelleen, minkä yhtenä osoituksena on se miten kiinalaiset yritykset jyräävät tällä hetkellä maailman automarkkinoita.
Kiinan suureksi ongelmaksi on kuitenkin noussut kaiken vallan keskittyminen harvainvaltaiselle kommunistijohdolle. Xi Jinping kumppaneineen uskovat tietävänsä kaikessa sen, mikä on Kiinan kansalle ja muulle maailmalle parhaaksi. Johdon ja kansalaisten välinen kuilu on alkanut näkyä jo siinä, miten kiinalaiset ovat haluttomia raatamaan töitä, kuluttamaan ja tekemään lapsia siten kuin johto katsoo tarpeelliseksi. Siksi maan kasvu on hidastumassa ja väestökehityksen näköalat ovat äärimmäisen huolestuttavia.
Näiden kotimaisten ongelmien vastapainona on kiinalaisten yritysten eteneminen nopeasti kasvavilla kehittyvien maiden markkinoilla. Prosessi alkoi Vyö ja tie -ohjelman osana toteutetuista isoista infrastruktuuri-investoinneista, jotka eivät ole olleet mitenkään yksiselitteisesti menestystarinoita. Viime aikoina kiinalaiset yritykset ovat kuitenkin vieneet vauhdilla markkinaosuuksia läntisiltä yrityksiltä laajalla rintamalla erilaisissa tuotekategorioissa.
Vielä vähän aikaa sitten kiinalaisia tuotteita pidettiin halpoina, mutta selvästi läntisiä heikompilaatuisina. Tuotteet ovat edelleen läntisiä halvempia, mutta laatuero on kääntynyt yhä useampien tuotteiden kohdalla jo kiinalaisten eduksi. Kiinalaiset yritykset ovat alkaneet myös siirtää tuotantoaan kehittyviin maihin, jolloin ne saavat paremman tuntuman kohdemaiden olosuhteisiin samalla kun viimemainittujen työntekijät oppivat tuntemaan kiinalaisia yrityskulttuureja. Nämä opit voivat osoittautua hyvin arvokkaiksi siinä vaiheessa, kun Kiina joutuu ratkomaan omia työvoimaongelmiaan ryhtymällä tuomaan lisää väkeä ulkomailta.
Erityisen huolestuneita tästä kehityksestä on syytä olla länsimaissa. Vielä kylmän sodan päättymisen aikoina liberaalit länsimaat kannattivat etenemistä kohti rajatonta maailmaa, jossa ideat, ihmiset, rahat ja tavarat voisivat liikkua mahdollisimman esteettömästi maasta toiseen. Globalisaation katsottiin hyödyttävän sekä vauraita että köyhiä maita. Se myös edistäisi demokratian etenemistä vaikeuttamalla yksinvaltiaiden pyrkimyksiä sulkea maidensa kansalaiset muualta maailmasta tulevilta vaikutteilta.
Viime aikoina kehittyvien maiden kansalaiset ovat joutuneet näiden ajatusten vastaisesti todistamaan, kuinka vauraat maat sulkevat rajansa muualta lähtöisin olevilta ihmisiltä ja kuinka ne rajoittavat myös muiden maiden tuotteiden pääsyä omille markkinoilleen. Läntiset yritykset ovat vähentäneet sijoituksiaan kehittyviin talouksiin ja ne ovat aste asteelta haluttomampia osallistumaan globaalien kehitysongelmien ratkomiseen.
Tällaisten strategioiden vallitessa ei ole mitään syytä ihmetellä, jos vauraiden länsimaiden osuus maailmantaloudesta jatkaa kiihtyvällä vauhdilla supistumistaan. Ja jos Kiina yksinvaltaiseen hallintoon liittyvistä ongelmistaan huolimatta kykenee raaka-ainejätti Venäjän sivustatuella tiivistämään yhteyksiään väkirikkaisiin kehitysmaihin sekä ajamaan länsimaat ideoineen vähemmistöön yhä uusilla kansainvälisillä foorumeilla.
Olisiko meillä peiliin katsomisen paikka?
> Olisiko meillä peiliin katsomisen paikka?
Olisi kyllä. Lännellä ei ole yhteistä linjaa siitä, miten sen pitäisi kehittää omaa talouttaan, suhdetta muihin vahvoihin talouksiin, ja suhdetta kehittyviin maihin. Samoin yhteistä linjaa ei ole ilmaston- ja luonnonsuojelussa, väestönkasvussa/-muutoksissa, hallinnon järjestämisessä, siirtolaisissa, eikä pakolaisissa. Osin länsi on demokratian ja vapaiden mielipiteiden vanki siinä mielessä, että mielipiteitä on monia, ja vedetään samaan aikaan kaikkiin suuntiin, eikä siis mihinkään suuntaan. Yhteen mielipiteeseen pakottaminenkaan ei toimi, ja olisi selvästi läntisten arvojen, ja moniarvoisen ajattelun vastaista. Oikeampi tapa olisi löytää yhteistä ymmärrystä pitkän tähtäimen tavoitteista ja filosofiasta. Mutta ehkä yleisen sekamelskan, ja mielipiteiden ja aatteiden taistelun jatkuminen on toistaiseksi todennäköisempää. Noista syistä länsi, ja Eurooppa ehkä erityisesti, saattaa taantua taloudellisesti (ja ehkä muutenkin) suhteessa muihin pelureihin.
Ilmoita asiaton viesti
Aasialaiset ovat aikaansaavia riippumatta kuka valtiota johtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei riitä, että katsotaan peiliin, pitää ryhtyä toimimaan Suomen etu edellä.
Presidentti J. K. Paasikivi sanoi: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”
Tosiasiat ovat nyt nämä:
MAAILMANJÄRJESTYS ON MUUTTUNUT
Maailma on jo siirtynyt 1945 alkaneesta USA-johtoisesta sääntö- ja sopimuspohjaisesta maailmanjärjestyksestä uuteen tilanteeseen.
Kansainväliset organisaatiot kuten UN, OSCE, BIS, COE, ILO, ICC ja INTERPOL ovat paljolti menettäneet merkityksensä.
Tilalle on tullut uusi maailmanjärjestys, jossa valtiot toimivat itsekkäästi. Käyttävät kyberhyökkäyksiä ja taloudellisia pakotteita ja aloittavat sotia ajaakseen omia etujaan, eivätkä juurikaan väitä muista tai kansainvälisistä sopimuksista.
Maailma on nyt jakaantunt kolmeen osaan, USA:n ja Kiinan johtamiin kahteen blokkiin, joiden välissä muut maat pelaavat omaa peliään.
Tämän kaiken näyttämönä on globaali ja nopeatempoinen talousmurros, jossa taistellaan markkinoitten uusjaosta ja uusien läpimurto-teknologioiden voittajista.
Vaikka ympäristöasiat ja varsinkin ilmastonmuutos ovat varsinkin Euroopassa korkealla poliittisissa prioriteeteissa, tämän tilanteen jatkuminen on kovin kyseenalaista.
Vihreät nähdään usein elitistisinä kapunkilaisina, jotka eivät välitä kansalaisten jokapäiväisistä kärsimyksistä ja talousongelmista. Ovat irroneet taloustodellisuudesta.
EUROOPAN TILANNE
EU on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalisuuden 2050 mennessä ja luonut laajan lainsäädänön ja sakkosysteemit tämän savuttamiseksi.
Euroopan CO2-päästöt ovat kuitenkin vain 8% maailman kokonaispäästöistä ja nyt näyttä siltä, että merkitävät saastuttajat vain lisäävät päästöjään.
Nämä EU:n uudet ympäristöslait raunioittavat Euroopan kilpailukyvyn ja talouden, sillä muut eivät tule tekemään vastaavia mega-kalliita ympäristölakeja.
Tästä todistaa sekin, että Eurooppan ja USA:n taloudet olivat vielä 2008 yhtä suuria. Nyt USA on kaksinkertainen ja voittanut kilpajuoksun uuden tekniikan kehityksessä.
ENTÄ SUOMI?
Brörn Wahlsoos: “Suomi on konkurssin partaalla!”, Suomen yrittäjien Mikael Pietikäinen: “Suomella on vielä pitkä matka yrtitäjien ymmärtämiiseen!”
Kysymys: Onko Suomen talous saattohoidossa oleva potilas, jolta kohta vedetään letkut irti, kun Teollisuusliiton Riku Aalto aloittaa mainostamansa uuden lakkoaallon?
Suomi on nyt syrjäinen, pieni ja hirmuverottava, sotaa käyvä kilpailukyvytön maa, jonka maariski on suuri. Suuryritykset ja parhaat pk-yritykset ovat jo lähteneet maasta.
Suomen ainut tie ulos nykyisestä Mega-kriisistä on se, että isänmaastamme tehdään taas kansainvälisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva maan ottaa riskiä, investoida ja työllistää.
Suomessa pitää nyt kaikkien puhaltaa samaan hiileen ja tehdä näin näin:
1) Vihreään siirtymään ei saa satsata enää ollenkaan.
Se on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin riskialtis sektori, minkä todistaa nämä esimerkit: Neste Oy:n vihreä satsaus pudotti osakekurssin puoleen ja ”vihreä” toimitusjohtaja sai lähdöt, Kempowerin ja Valoe yhtiöiden romahdus, Kiinan subventoidut superhalvat aurinkopaneeli ja sähköautot, jne. jne…
Kannattaa muistaa sekin, että Suomen CO2-päästöt ovat vain tuhannesosa maailman päästöistä, joten meidän ilmastotekomme ei vaikuta yhtään mitään! Ja ilmaston lämpeneminen on tunnetusti Suomelle pääosin edullista!
2) Suomen pitää satsata HAJAUTTAEN MONIIN ”VARMOIHIN” tuottavuutta ja myyntiä rajusti lisääviin aloihin, joita ovat esim:
Generatiivinen AI, Robitiikka, 3D-printing, Kyberturvallisuus, Cloud computing, Cloud-team-management, Virtuaali-koulutus, Block-chain teknologia, Automaattiset hallintojärjestelmät, Sotatekniikka & dronet, Bio- ja geenitekniikka, CRM (Customer relationship management ), Big data analysis, Uudet lääkkeet ja hoidot, Uudet sellutuotteet, Kaivosteollisuus, Virtuaalitodellisuus-tuottet, Etätyötekniikka.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinassa on vanha kulttuuri ja ahkera kansa,kirjapaino,ruuti ja kompassi länsimaat on liemessä ja venäläiset luojan kiitos myös.
Ilmoita asiaton viesti