Länsi kestää Putinia paremmin
Venäjä käy hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo 129:ttä päivää. Kuinka paljon maan armeija onkaan syytänyt kranaatteja, pommeja, raketteja ja ohjuksia ukrainalaisten ja heidän maataan puolustavien joukkojen niskaan? Venäjän armeijan ja sen aseistuksen valtavasta koosta huolimatta jokainen päivä kuluttaa paljon enemmän sotamateriaalia kuin maan aseteollisuus pystyy varsinkin nykyisten pakotteiden vallitessa tuottamaan tilalle. Uusimmat ja tarkimmat aseet alkavat jo olla ydinaseita lukuunottamatta vähissä, ja siksi Venäjä joutuu ottamaan käyttöönsä yhä vanhempaa ja heikommin ohjattavissa olevaa kalustoa.
Tästä huolimatta Putin on päättänyt selvästi pelata upporikasta tai rutiköyhää eli jatkaa hyökkäystään entistä sitkeämmin ja häikäilemättömämmin siihen saakka, kunnes ukrainalaisten voimat loppuvat. Hän odottaa myös länsimaiden yhtenäisyyden murenevan sitä mukaa kun energian hintojen kohoaminen alkaa toden teolla tuntua ihmisten kukkarossa. Muuta maailmaa Putin kiristää ennen kaikkea viljantoimituksia vaikeuttamalla.
Viime aikoina Putin on pyrkinyt vetämään Valko-Venäjän mukaan Ukrainaa vastaan käytäviin sotatoimiin. Samaan aikaan Venäjä uhkailee Baltian maita käyttäen tekosyynä EU:n rajoitteita, joita Liettua on ryhtynyt soveltamaan sen kautta eteneviin kuljetuksiin Kaliningradin ja muiden Venäjän alueiden välillä.
Oman tilanteensa helpottamiseksi Venäjä toivoo lännen saavan muuta mietittävää esimerkiksi Kiinan Taiwan-operaatioiden, Pohjois-Korean ärhentelyjen tai Iranin ydinasehankkeiden etenemisen vuoksi.
Todellisuudessa Putinin peliasetelmat ovat kuitenkin heikkenemässä muun muassa sen vuoksi, että Ukraina on jo osoittanut kykynsä puolustautua tehokkaasti aseistukseltaan musertavan ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Vaikka Ukraina kärsii joka päivä erittäin raskaita tappioita, sen puolustuskyky tulee todennäköisesti ennemmin vahvistumaan kuin heikentymään sitä mukaa kun sen joukot saavat käyttöönsä lännen toimittamia tähänastista tehokkaampia aseita.
Länsi on myös herännyt näkemään Putinin aikeet aiempaa selvemmin. Siksi lännessä ei enää odoteta, että esimerkiksi energiatoimitukset Venäjältä olisivat palautettavissa jo lähitulevaisuudessa entiselleen, vaan eri maat valmistautuvat tulemaan toimeen ilman niitä. Lännen puolustus on tiivistymässä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden nytkähdettyä eteenpäin ja Yhdysvaltojen luvattua lisätä merkittävästi sotilaallista läsnäoloaan itäisessä Euroopassa.
Siten Putinin mahdollisuudet jatkaa nykyisellä sotaisella linjallaan ehtyvät todennäköisesti paljon nopeammin kuin Ukrainan ja lännen kyvyt ja halut puolustaa omia asemiaan. Myös Venäjän kansalaisten tuki Putinin politiikalle alkaa horjua sitä mukaa kun sen todelliset seuraukset alkavat näkyä ihmisten arjessa.
Lienee turha odottaa Putinin enää pystyvän tunnustamaan virhearviointejaan ja ohjaamaan maansa politiikkaa realistisemmalle pohjalle. Siksi venäläisten tehtäväksi jää nykyjohdon vaihtaminen sellaiseen, joka kykenee tähän.
Toivotaan että blogisti on oikeassa.
Lännen aseavusta huolimatta Venäjä valloittaa kaupunki ja kylä kerrallaan uusia alueita ja huoli lännen väsymisestä ei ole aiheeton, kun ihmiset kohtaavat sodan bensatankeilla ja ruokakaupoissa kohonneiden hintojen myötä.
Koska länsi ei halua tai uskalla viedä alueelle joukkoja, pelkään että olemme taas vuodessa 1937 josta Ison-Britannian uusi maajoukkojen komentaja varoitteli. Toivon tietenkin olevani väärässä.
Uskooko joku että Ukraina voisi voittaa Venäjän lännen tarjoamalla runsaalla mutta laadullisesti rajoitetulla aseavulla?
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisimme vuodessa 1937 ja Putin Hitlerin analogia niin…
…Venäjä olisi taloudeltaan lähes EU:n ja USA:n kokoinen (1937 Saksan BKTL oli hyvin lähellä UK:n ja Ranskan yhteenlaskettua)
…Venäjällä olisi vetovoimainen ideologia jonka myötäjuoksijoita istuisi eri vauraiden maiden parlamenteissa (1937 fasismi oli suosittu ideologia ympäri maailmaa)
…Venäjällä olisi maailmanluokan aseteollisuus joka tuottaisi huippuluokan sotavarustusta kategoriassa kuin kategoriassa (ei ole)
…Venäjällä olisi modernit ja hyvin koulutetut asevoimat (ei ole)
…Venäjällä olisi maailmanluokan propagandakone (ei ole)
ym ym ym.
Vertaus vuoteen 1938 – tässä kuvamuodossa – paljastaa. Venäjän BKT on karkeasti 4% EU:n ja USA:n yhteenlasketusta. Ei ole Venäjästä Neuvostoliitoksi tai Natsi-Saksaksi. Rappeutuva fossiiliautokratia se on. Uhkana pesukarhu, ei karhu. Uhan liioittelu pelaa Putinin pussiin.
https://i.redd.it/7wxtv30hf8001.jpg
Iso-Britannian maavoimien komentajan puhe oli dramaattinen juhlapuhe, ei analyysi. Se pitää tulkita kontekstissa, Iso-Britannia – toisin kuin vaikkapa Ranska tai Italia – ei ole kiinnittänyt voimakasta huomiota armeijansa kykyyn käydä tavanomaista maasotaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvasi on mielenkiintoinen mutta sinällään irti asiasta Enkä ole ihan varma sen todenperäisyydestä, selkärankani sanoo ettei Neuvostoliiton BKT ollut merkittävästi yli Ison-Britannian vuonna 1938 jolloin Britti-imperiumi oli vielä voimissaan.
On tai ei, Ben Wallacen pointti ja vertaus vuoteen 1937 oli että Euroopan (Ison-Britannian) pitää varustautua Venäjän uhkaa vastaan. Emme varmaankaan ole eriä mieltä vai olemmeko, koska harrastamasi uhan vähättely (?) johtaa helposti väärään suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Bairochin (1976) ostovoimakorjattu BKTL vuoden 1960 USD:na on tuossa taustalla. Paul Kennedyn ”Rise and Fall of Great Powers” (1987) antoi Natsi-Saksalla 14,4% maailman sodankäyntipotentiaalista 1939, NL:lle 14%, Iso-Britannian imperiumille 10%, Ranskalle 4%. Vertailun vuoksi, maailman BKT:sta Venäjällä on nyt noin 1,74%.
Venäjä on uhka, mutta ei Natsi-Saksan tai Neuvostoliiton veroinen. Jos pelätään Venäjän superarmeijaa unohtuu globaali etelä missä autokraattien parhaat mahdollisuudet piilevät. Epätoivon narratiivissa ei ole tilaa voitolle ja annetaan Putinille suurempi rooli kuin hänellä onkaan – toki myös joku Pohjois-Koreakin tässä onnistuu olemaan kokoaan suurempi toimija.
Kyllähän lännessä pitää varustautua mutta nythän varustaudutaan todella maltillisesti – sinne 2-3% BKT:sta tienoilla – mikä riittää mainiosti. Jo 2% EU:n + UK:n BKT:sta on rapiat 360 miljardia USD, sellaiset 5-6 kertaa Venäjän asevoimien budjetti. Jo nyt pelkästään NATO:n eurooppalaiset jäsenmaat ovat ylivertaiset Venäjään nähden merellä ja ilmassa, todennäköisesti hyvin pian jo maalla ilman uudishankintojakin kiitos Ukrainan suorittaman Venäjän demilitarisoinnin.
Ilmoita asiaton viesti
”Globaalilla etelällä” tarkoittanet Kiinaa potentiaalisena sodanuhkana lännelle? Kiina on alueellinen suurvalta ja voi voittaa jopa Yhdysvallat alueellisissa sodissa, mutta globaaliksi sotilasvallaksi siitä ei tällä hetkellä ole. Poislukien totaalisota mannertenvälisine ydinkärkineen, joihin Venäjälläkin on teoriassa kyky.
Kai se on itsestään selvyys että Venäjä on suhteessa heikompi kuin Natsi-Saksa tai Neuvostoliitto. Samalla se on tehnyt itsestään Neuvostoliittoa arvaamattomamman ja ainakin Nato on löytänyt itsensä uudelleen sen muodostaman uhan myötä. Kukaan ei kai puhu yli 3 prosentin puolustusmäärärahoista, Wallace peräänkuulutti 2,8:aa.
Minusta vuosi 1937 viittasi siihen että ”annamme” Venäjän voittaa Ukrainan ja toivomme että se pysähtyy sitten siihen. Se vertaus ei ole kaukaa haettu.
Ilmoita asiaton viesti
Käytän globaalia etelää (global south) siinä merkityksessä kuin sitä yleensä käytetään kuvaamaan vähemmän kehittyneitä eteläisiä maita, esim. tällä kartalla
https://en.wikipedia.org/wiki/Global_North_and_Global_South#/media/File:Global_North_and_Global_South.svg
Kiina edustaa noin 18% maailman BKT:sta ja sillä on sangen kehittynyt teollisuus. Jos Kiina päättää ryhtyä vastakkainasetteluun lännen kansssa on sen vaikutus verrattoman paljon suurempi kuin Venäjän. Tulevaisuus ei ole kuitenkaan lukittu useistakaan syistä. Naton uusi strategiadokumentti on viisas luokitellessaan Kiinan haasteeksi, ei uhaksi.
Kiinan ulkopuolella Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Lähi-Idässä on valtavat mahdollisuudet, paljon yhä paremmin koulutettua väestöä joka on toisaalta altista Venäjän disinformaatiolle ja autokratian houkutuksille. Sieltä tullevat nousemaan tämän vuosisadan ihmiskunnan uhkat ja mahdollisuudet, eivät rappeutuvasta ja väestöstään supistuvasta Venäjältä. Tämä on se vuosisadan mahdollisuus johon lännen pitää tarttua ja muistaa eikä se saisi unohtua Venäjän varjoon.
Ilmoita asiaton viesti
Koska Venäjä on omilla miehillä sotinu?
Ilmoita asiaton viesti
Pelkään Ukrainan häviävän, ellei länsi toimita sellaisia aseita, jotka pystyvät upottamaan kaikki Venäjän sota-alukset Mustallamerellä ja ajamaan venäläiset sotilaat Käärmesaarelta pois. Presidentti Macron haluaan kyllä olla suuri johtaja, mutta hän on todellisuudessa vellihousu, koska ei uskalla riittävästi tukea Ukrainaa. Sama koskee Saksan Scholzia. Eurooppa kaipaa Thatcherin kaltaista vahvaa johtajaa pärjätäkseen Venäjälle. Vallassa on liikaa tunteisiin vetoavia populisteja, joille realiteetit avautuvat aivan liian hitaasti. Samankaltainen tilanne oli ennen Toista maailmansotaa – heikot johtajat antoivat aluksi Hitlerille vapaat kädet hyökätä. Toisen maailmansodan jälkeen kommunistisen Venäjän annettiin valloittaa naapurimaita ja painostaa Suomea YYA-sopimuksen turvin.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten hyvä kirjoitus, mutta miksi puhua Venäjän puolustusteollisuudesta? Emmehän puhu Natsi-Saksan puolustusteollisuudesta? Olisiko joku arvoneutraali termi ”sotatarviketeollisuus” tms. soveltuvampi – niin Venäjää kuin toki ketä tahansa muutakin koskien.
Ilmoita asiaton viesti
kiitos aiheellista huomautuksesta, korjasin ilmaisun
Ilmoita asiaton viesti
’>> Emmehän puhu Natsi-Saksan puolustusteollisuudesta? Olisiko joku arvoneutraali termi ”sotatarviketeollisuus” tms. soveltuvampi ..’
Ollessani aikoinaan pääesikunnassa teollisuussektorin johtajana, niin sitä sai olla kieli keskellä suuta tai sitten poskella, kun puhui termeistä sotatarviketeollisuus / puolustustarviketeollisuus. Meillä esimerkiksi oli omaa puolustustarviketeollisuutta, mutta hyökkäykselliseen toimintaan varautuvissa maissa oli sotatarviketeollisuutta. Rauhanturvatehtäviin varautuminen ymmärrettiin vielä kuuluvan puolustustarviketeollisuuden piiriin. Vientiin menevä aseteollisuus oli oma lukunsa. Meillä ei oikein ole vakiintunut vieläkään neutraaleja sanoja näille asioille.
Ilmoita asiaton viesti
Historiankirjoituksessa käytetään yleisesti termiä sotatarviketeollisuus mikä on hyvä yleiskielen termi jolla on historiallinen ja globaali vertailtavuus, se myös kattaa kaikki tuotteet toisin kuin aseteollisuus jonka voi ymmärtää kapeammin. Sotatarviketeollisuus -termiä käytettiin myös Suomessa suomalaisista puolustusvoimien käyttöön tulevista tuotteista, en tiedä milloin termin käyttöä on muutettu mainitsemallasi tavalla? Itse käyttäisin sitä, toissijaisesti ehkä aseteollisuus -termiä joka myös ajaa melko hyvin asiaa. Sotilasteollisuus voisi olla myös ehkä sopivan neutraali termi, mutta ei ole niin yleisessä käytössä.
Aikoinaanhan meillä myytiin Suomi-autoja jotka ilmeisesti tulivat erityisen laadukkailta linjoilta tuottajamaista. Ehkäpä myös vaikkapa Neuvostoliitossa oli Uralilla panssarivaunutehtaissa linjasto Suomelle meneviin vaunuihin (puolustustarvikelinjasto) ja Irakiin meneviin vaunuihin (sotatarvikelinjasto). Näin sen on täytynyt olla. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jannella ja Jukalla hyvin mielenkiintoista ja rakentavaa debattia. Juuri tällaista pitäisi näillä alustoilla käydä enemmän typerän nälvimisen sijasta. Molemmat ovat mielestäni oikeassa näkökannoissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Putin aloittamalla hyökkäyssotansa Ukrainaan julistautui sotasyylliseksi.
Lännen pakotetoimet ovat täysin oikeutettuja.
Länteen ne koskevat, mutta sotasyyllistä Venäjää ne rankaisevat ankarasti.
Ilmoita asiaton viesti
Länsihän ei välttämättä kestä vaan voi kaatua omaan mahdottomuuteensa (järjestelmien monimutkaistamisen lisätuotto pienenee tai kääntyy negatiiviseksi, sisäistä hajannusta jne.). Tämä joko Venäjän ollessa globaalitalouden täysivaltainen jäsen tai ollessa eristetty siitä. Jos romahdus tosiaan tapahtuu, maailman palastelu jonkin asteisesti itsenäisiksi osajärjestelmiksi voi olla hyvä asia. Jos länsi romahtaa, Venäjä voi jäädä valon ja kulttuurin lähteeksi. Venäjän toinen romahtaminen on epätodennäköisempi, hehän romahtivat jo kerran, ja heillä on kansanmuisti riittävän päivitetty sisäisten uudistusten ja kaaoksen välttämisen suhtee. Myös Kiinalla ja Intialla on kummallakin suuri potentiaali eristäytyä poikkeusaikoina.
Suomen mahdollisuudet ovat pienentyneet: emme juurikaan ajattele enää omaa kansallista etuamme. Varmuusvarastot, maatalouden omavaraisuusaste, väestön selviytymiskyky kansainvälisen polttoainehuollon pettäessä; kaikki nämä ovat hys-hys -aiheita, joista ei puhuta ja joita ei saa ajatellakaan. Heikkoutemme oman tulevaisuutemme suunnittelussa on haitta meille, mutta hyvin todennäköisesti etu joillekin muille. Luultavasti kyseessä ovat kolme valtiota: Ruotsi, USA ja Venäjä, ehkä myös Saksa jotka kukin voisivat muuttua valloittajiksemme ja siirtomaariistäjiksi kaaoksen ajan koittaessa. Eniten veikkaan tähän rooliin USA:ta, koska heillä on ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen ylivoima. USa voi toki lisensoida Suomen Saksan tai Ruotsin riistettäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen on pitänyt tässä tilanteessa ensisijaisesti torjua eksistentiaalinen uhka. Sen jälkeen voi keskittyä uudelleen ”omien etujen” ajamiseen.
Kaikki mainitsemasi potentiaaliset ”valloittajat” ovat tervetulleita siihen toiseen vaihtoehtoon verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Pistin sydämen, koska olihan tuossa laaja-alaista ja joustavaa ajattelua Kuikalla (siis nähdään jopa kaksi vaihtoehtoa).
Ilmoita asiaton viesti
Antti kirjoittaa ihan oikein. Noinhan tuo ”kaukainen” Ukrainan sota menee.
Minua ihmetyttää vaan se, että Suomen reaalitaloudesta irronnut akateeminen ja poliittinen eliittimme, sekä ay-liike näyttävät ajattelevan, ettei tämä kaikki koske juuri ollenkaan omaa maatamme Suomea, muuten kuin että olemme menossa Natoon.
Todellisuudessa Suomen pitäisi nyt kiireesti laittaa isänmaamme rapakunnossa oleva talous kuntoon, jotta hyvinvointimme selviytyisi edes jotenkin ehjänä tästä Ukrainan sodan aiheuttamasta mega-kriisistä.
Kannataa muistaa sekin, että tämän-kriisin lisäksi päällemme kaatuvat useat itse-aiheuttamamme kriisit: Sote-megafiasko, 400 000 työttömän ylläpitäminen, väestön vanheneminen, parhaitten yritysten maastapako, murhaava verotus, jne.
Muut Pohjoismaat ovat jo ottaneet ison kaulan meihin verrattuna ja Virokin näyttää ajavan piakkoin elintasossa Suomen ohi!
Antti sai omaan kirjoitukseensa ihan aiheellisesti 20+ tykkäämistä.
Luulenpa, etten saa tähän yhtäkään… Näinhän tämä Suomi menee…
Olisiko Antilla Sosiologian professorina tähän ”sylissämme olevaan” ongelmaan jokin konkreettisempikin kommentti?
Ilmoita asiaton viesti
Pieni korjaus: en ole koskaan ollut sosiologian professori, dosentti kylläkin ja määräaikaisesti työelämän tutkimuksen professorina. Akateeminen tittelini on siis dosentti.
Muut Pohjoismaat ovat todella ottaneet talouskehityksessään selvän kaulan Suomeen verrattuna ja välimatka kasvanee jatkossakin muun muassa eritahtisen työvoiman tarjonnan kasvun seurauksena. Lähitulevaisuus tuonee monia isoja ongelmia ratkottaviksi.
Tärkeintä tällä hetkellä on kuitenkin selvitä ehdin nahoin Euroopan ja koko maailman yllä leijuvasta sodan uhasta ja saada pidettyä planeettammekin edes joten kuten hengissä. Taloudellisesti sopeudumme kyllä elämään sen mukaisesti kuin rahkeet antavat myöten. Jatkuvan yltäkylläisyyden kasvun odotukset on paras unohtaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jatkuvan yltäkylläisyyden kasvun odotukset on paras unohtaa.”
Oma arvioni on, että yltäkylläisyyttä ei ole tähänkään saakka ollut maamme niillä kansanosilla, joiden toimeentulon edellytykset näkyvät vaikkapa leipäjonoissa.
Toisaalta, on valtava määrä suomalaisia, jotka sinnittelevät minimi tuloillaan. Päivästä päivään, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta vuoteen.
Kun elintilansa jää kapeaksi, pettymyskokemustensa tai salaliittoteorioihin uskomuksensa, voivat nostaa jopa kapinan.
Kansallisen yhtenäisyyden ylläpitäminen on nyt erityisen tärkeää, kun maamme itsenäisyyden menetyksen uhka leijuu ilmassa.
Maamme demokraattisesti valitun johdon on hyvä olla hereillä, sillä Ukrainassa käynnissä oleva sota viestii vahvasti turvattomuudesta suuren ja mahtavan kynsissä.
Ilmoita asiaton viesti
Antti, kiitos korjauksesta ja kommenteista.
Itse olen koko ammatillisen aikani tapellut 24/7 täällä globaalin teknologiaviennin darvinistisella eturintamalla.
Nytkin olen 4 firman toimitusjohtajana ja kun katselen nykymenoa, olen huolissani isänmaani tulevaisuudesta.
Onko Suomen kansa häviämässä olemassaolon kamppailun ja kuolee hiljalleen pois?
Sinulla näyttää olevan hyvä pää ja kynä.
Ehkä noita sosiologia-työkaluja voisi käyttää enemmänkin auttamaan välttämättömän talousreformimme edistämiseen ja kansamme pelastamiseen?
Muistaakseni politiikka kuuluu sosiologian sektorille, missä Suomen suurin ongelma juuri piileskelee!
Voisiko sosiologinen tutkimusteemana olla tämä: Mitä Suomeen jää, jos siitä otetaan sosialismi pois?
Jäisikö jäljelle kilpailukykyinen ja menestyvä talous, joka pystyy kehittämään kansalaisille hyvinvointia, joka tapahtuu antamalla riskiyrittäjille edellytykset löytää aina uusia evoluutio-taskuja, joissa voivat menestyä?
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, taisit vastata minulle, mutta ei se mitään.
Olen itsekin suorittanut sosiologian opintoja yliopistossa ja tietoisuus yhteiskunnallisista muutoksista on usein luettavissa jo varhain.
Tärkeää keskustelua suomalaisesta yhteiskunnasta olisi pidettävä kaikilla tasoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Viikonvaihteen The Economist esittää kiinnostavan arvion Venäjän hyökkäyssodassaan kuluttamasta tulivoimasta. Sen mukaan Yhdysvaltojen vuotuinen ammustuotannon määrä riittäisi kattamaan moisen ammuskelun tarpeet vain kahden viikon ajaksi. Muutaman päivän kuluttua sodassa alkaa jo kahdeskymmenes viikko. Luku kertoo myös siitä helvetillisestä paineesta, jota ukrainalaiset joutuvat kestämään sodan jokaisena päivänä.
Ilmoita asiaton viesti