Maailma odotustilassa

Joe Bidenin vanhenemisen seuraukset tulivat kohtalokkaasti näkyviin hänen Donald Trumpia vastaan käymässään vaaliväittelyssä. Sekä Yhdysvalloissa että maailmalla toivotaan laajasti – Trumpia lukuunottamatta – Bidenin vetäytymistä, mutta hän itse ei selvästikään näe mitään tarvetta luopua ehdokkuudestaan ja tehdä tilaa nuoremmille. Demokraattipuolueellakaan ei näytä olevan kykyä tehdä ratkaisua hänen puolestaan.

Tämä asetelma tarjoaa Trumpille erinomaisen mahdollisuuden keplotella itsensä marraskuun vaalissa takaisin Valkoiseen taloon, vaikka hänen kykyjensä ja moraalinsa rajallisuus kävi selkeästi ilmi jo edellisen presidenttikauden aikana ja vaikka enemmistöllä amerikkalaisista on hyvin kielteinen kuva hänestä.

Asetelma vaikuttaa myös kaikkeen politiikkaan USA:ssa ja maailmalla jo nyt, 126 päivää eli kahdeksantoista viikkoa ennen vaalipäivää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden ja talouselämän johtajien päähuomio alkaa suuntautua Bidenin hallinnon tekemisten sijasta siihen, miten ne kykenevät huolehtimaan eduistaan Trumpin todennäköisen uuden nelivuotiskauden aikana.

Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten keskuudessa yritetään arvailla, onko Trump valmis pitämään kiinni maansa Nato-sitoumuksista, miten hän suhtautuu Ukrainan tukemiseen ja millainen ote Putinilla vielä on hänestä. Vaikka EU on vastikään pitänyt omat parlamenttivaalinsa ja uutta komissiota ja sen toimintasuunnitelmia ollaan juuri nyt valmistelemassa hyvin aktiivisesti, USA:n vaalitulos heijastuu vahvasti tosiasiallisiin politiikan tekemisen mahdollisuuksiin myös Euroopassa. Etenkin laitaoikeisto Suomesta ja Unkarista Ranskaan ja Portugaliin saakka odottaa innolla Atlantin molemmin puolin syntyvää illiberaalien poliittisten voimien akselia.

Trumpin hallinnon liikkeitä joudutaan arvailemaan USA:n liittolaismaiden keskuudessa myös Lähi-Idässä ja Aasiassa. Esimerkiksi Benjamin Netanyahu yrittää pysyä Israelin johdossa ja jatkaa sotatoimiaan Gazassa marraskuuhun saakka odottaen, että Trumpin hallinto tulee suhtautumaan hänen toimiinsa paljon Bidenin hallintoa ymmärtävämmin.

Vladimir Putinin tämänhetkiset asemat eivät ole häävit huonosti sujuneen Ukrainan operaation, maan sisäisen vastarinnan kasvun ja hänen kansainvälisen kontaktiverkostonsa supistumisen vuoksi. Putin odottaa kuitenkin Trumpin vaalivoittoa kuin kuuta nousevaa. Hän uskoo Trumpin päästävän hänet eristyksistä ja painostavan Ukrainaa taipumaan sopimukseen taistelujen lopettamisesta Venäjän tavoittelemin ehdoin. Trump hyväksynee muutoinkin Putinin ajaman etupiiriajattelun Euroopassa tavalla, joka on hyvin hankala muun muassa Suomen näkökulmasta.

Kiinan johdolle Trumpin yhä todennäköisemmäksi muodostuva paluu valtaan ei ole yhtä hyvä uutinen, vaikka USA:n kansainvälistä arvovaltaa moinen valinta ei lisäisikään. Myönteistä heille on Trumpin vähäinen kiinnostus Kiinan ihmisoikeusongelmia kohtaan, mutta tämän merkantilistinen kauppapolitiikka on heille isompi haitta. Ehkä oleellisinta kuitenkin ennustettavuutta arvostavan supervallan näkökulmasta on se, ettei edes Trumpilla itsellään ole selkeää näkemystä siitä, mitä hänen päähänsä milloinkin pälkähtää. Oletettavaa kuitenkin on, ettei Kiina tee mitään isoja liikkeitä esimerkiksi Taiwanin suunnalla ennen kuin USA:n vaalitulos on selvillä.

Suurin piirtein koko maailma on siten asettunut 126 päivää kestävään odotustilaan. Asetelma voisi vielä muuttua, jos Joe Biden heräisi ymmärtämään oman tilansa ja tekisi siitä oikeat johtopäätökset. Toistaiseksi merkkejä tästä ei ole kuitenkaan näköpiirissä ja aikakin hupenee nopeasti käsistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu