Maailmantalouden kasvunäkymät uusiksi

OECD Economic Outlook November 2019, 21

OECD ennusti viime marraskuussa maailmantalouden tämän vuoden kasvuksi varovaisesti vain kolme prosenttia. Kiinan kasvu kattaisi siitä noin 1,4 prosenttia, Intian noin 0,5, USA:n ja muiden kehittyneiden maiden vajaat 0,3 prosenttia. Raaka-aineen viejien ja muiden kehittyvien maiden osuudeksi jäisi tällöin noin 0,8 prosenttia (ks. kuvio).

Mutta miten käy todellisuudessa? Ainakin tämän vuoden alku tullee jäämään kauas ennustetusta.

Kiina

Kiina on ilmoittanut tämän vuoden viralliseksi kasvutavoitteekseen 6 prosenttia. OECD:n ennusteessa kasvuksi arvioitiin 5,75 %, mutta viime aikoina monet ekonomistit ovat arvioineet kasvun jäävän noin neljän prosentin tasolle. Nyt Kiinan talous on osittaisessa halvaustilassa koronaviruksen ja sen torjuntatoimien seurauksena. Matkustusrajoitusten vuoksi uudenvuodenvapaille lähteneiden ihmisten on vaikea päästä takaisin kotipaikkakunnilleen ja töihin. Monet yritykset ovat siirtäneet töiden aloitusta viikoilla ja ihmisiä kehotetaan tekemään mahdollisuuksien mukaan etätyötä.

Tämän shokin seurauksena Kiinan talous todennäköisesti supistuu tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka maan johto tekee kaikkensa saadakseen kehityksen näyttämään todellista kauniimmalta. Optimisti voi tietenkin sanoa, että koronavirusepidemian aiheuttama shokki menee pian ohi ja että olojen palatessa normaaleiksi kiinalaiset täyttävät kasvuun ilmaantuneen kuopan hyvinkin nopeasti. Tätä vastaan puhuu kuitenkin se, että koronaviruksen ohella maan hallinto on joutunut kamppailemaan myös sikainfluenssaa vastaan valtavin joukkoteurastuksin. Pintaan on noussut myös muita paljon sitkeämpiä ja vaikeammin ratkaistavia ongelmia. Näihin kuuluu muun muassa se, että kiinalaiset ovat ryhtyneet kuluttamaan paljon aiempaa varovaisemmin juuri kun kasvun painopisteen olisi pitänyt siirtyä viennistä ja investoinneista kotimaiseen kulutukseen.

Kaiken kukkuraksi maa näyttää ajautuneen poliittisen kriisin partaalle. Kiinan kommunistinen puolue on rakentanut systemaattisesti henkilökulttia Xi Jinpingin ympärille, mutta koronavirusepidemian puhjettua hän on kadonnut julkisuudesta vähän samaan tapaan kuin Stalin katosi Hitlerin hyökättyä Neuvostoliittoon. Isompia julkisia protesteja Kiinassa ei ole toistaiseksi nähty eikä sellaisten järjestäminen helppoa olekaan totalitaariseen valvontaan alistetussa yhteiskunnassa. Pinnan alla paineet kuitenkin kasvavat kiinalaisten kysyessä itseltään ja toisiltaan, kehittyvätkö heidän maansa ja oma elämänsä nykyjohdon alaisuudessa siten kuin he toivovat ja pitävät mahdollisena.

Nopean korkealle kasvu-uralle paluun sijasta kiinalaisella yhteiskunnalla on edessään syvälle menevä itsetutkiskelun vaihe, jonka tuloksena maa ehkä etsiytyy monissa suhteissa aivan uudenlaiselle kehityspolulle. Ennen sen löytymistä läpikäytävät kriisit voivat kuitenkin muodostua pahimmillaan hyvinkin tuskallisiksi.

Muut maat

Kiinan ongelmat heijastuvat laajalti muuhun maailmantalouteen. Monien länsimaisten yritysten toimitusketjut ovat häiriintyneet vakavasti kiinalaisten tehtaiden tuotannonkeskeytysten vuoksi. Volkswagen ja muut eurooppalaiset autonvalmistajat kärsivät Kiinan markkinoiden supistumisesta, kun taas raaka-aineenviejät jäävät vaille odottamiaan tilauksia ja myös raaka-aineiden hinnat kääntyvät ylitarjonnan vuoksi laskuun.

OECD ennusti USA:n talouden kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia. Vaalivuonna Trumpin hallinto tekee kaikkensa kasvun nopeuttamiseksi velkaantumisesta välittämättä. Se painostaa myös FEDiä keventämään rahapolitiikkaa tavalla, joka tukee presidentin uudelleenvalintaa. Todellisuudessa kuitenkin Kiinan talouden piiputtaessa myös USA:n kasvutavoitteiden saavuttaminen tulee muodostumaan ennakoitua vaikeammaksi. Tilannetta eivät helpota maan suurimman viejän Boeingin menetykset 737 max-koneiden tilausten pysähdyttyä. Osakekurssit ovat nousseet etenkin Applen, Alphabetin, Amazonin, Microsoftin ja Teslan vetäminä tasoille, jotka oikeuttavat ennustamaan melko rajuja kurssikorjauksia jo suhteellisen pian. Korkeasta työllisyydestä huolimatta amerikkalaisten palkkakehitys on hyvin vaatimatonta, mikä hillitsee kulutuksen kasvua. Siksi veikkaan USA:n tosiasiallisen kasvun jäävän tänä vuonna selvästi ennustetun kahden prosentin tason alapuolelle.

Euroalueen ja Japanin tämän vuoden kasvuluvuiksi OECD ennakoi 1-1,25 ja 0,6 prosenttia. Nykyoloissa näyttää todennäköisemmältä, että euroalue käy tänä vuonna taantumassa tai lähellä sitä ja että ylipäätään talouskehitys jää vaatimattomaksi lopuissakin kehittyneissä teollisuusmaissa.

Intiasta on toivottu Kiinan jälkeen toiseksi merkittävintä maailman talouskehityksen moottoria tämän vuoden kuuteen prosenttiin yltävällä kasvulla. Intia voi lisäksi saada selvää hyötyä tuontienergian hintojen halpenemisesta. Modin hallitus on kuitenkin suunnannut päähuomionsa talouden uudistamisen sijasta äärihindulaisuuden asemien vahvistamiseen tavalla, joka on saanut monet ekonomistit supistamaan radikaalisti arvioita maan lähiaikojen kasvusta. Esimerkiksi IMF ennakoi talousennusteensa tammikuisessa päivityksessä kasvun jäävän alle viiteen prosenttiin.

Kasvun kriisistä järkiintymisen aikaan?

Vuosituhannen jälkeen maailmantalouden kasvu on jäänyt vain yhden kerran – suuren taantuman vuonna 2009 – vajaan prosenttiyksikön verran miinukselle. Niin syvälle maailmantalouden kehitys tuskin tulee painumaan tänä vuonna ainakaan ilman syvää finanssimarkkinoiden romahdusta, isoja poliittisia kriisejä tai kansainvälisiä konflikteja. Talouskehityksen samaikainen selvä hidastuminen kaikissa merkittävissä talouksissa oikeuttaa kuitenkin olettamaan, että ennakoidun kolmen prosentin sijasta kasvu tuskin yltää yli kahden prosentin.

Luvun poikkeuksellisuudesta kertoo se, että miinusmerkkiseksi jääneen vuoden 2009 ohella maailmantalouden kasvu on jäänyt ostovoimatasoitetuin luvuin tarkastellen tällä vuosituhannella vain kahdesti – vuosina 2001 ja 2002 – kolmen prosentin alapuolelle. Kasvun tulisi olla neljä prosenttia, jos maailmanlaajuisen työllisyystilanteen ei haluta pahenevan.

Parasta olisi, jos kasvun vaikeutuessa ihmiset alkaisivat nähdä paremmin, kuinka kestämätön taloutemme suunta nykyisin on kokonaisuudessaan. Ja jos sitä ryhdyttäisiin jatkossa ohjaamaan niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin kulttuurisestikin paljon tähänastista järkevämmille kehitysurille. Mutta se on ehkä jo epärealistisen iso toivomus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu