Mikä on Kremlin suunnitelma?
Kremlin mediat ovat viime aikoina maalanneet todella aktiivisesti kuvaa siitä, kuinka Ukrainan johto – jonka kannatus maan kansalaisten keskuudessa horjuu pahasti – suunnittelee aggressiivisia sotilaallisia toimia Venäjää ja Ukrainan separatistialueita vastaan. USA ja Nato tukevat näitä pahoja aikeita muun muassa toimittamalla Ukrainalle uusia hyökkäysaseita ja valmistelemalla maan liittymistä sotilasliiton jäseneksi tulevaisuudessa.
Kreml on ilmoittanut tulkitsevansa Naton sotilaallisen infrastruktuurin tuomisen lähemmäs Venäjän rajoja punaisen viivan ylittämiseksi, johon se ei jättäisi reagoimatta. Puheidensa vakuudeksi Venäjä on keskittänyt merkittävän määrän hyökkäysjoukkoja Ukrainan rajojen läheisyyteen ja järjestänyt alueella isoja sotaharjoituksia. Todella pahojen seurausten välttämiseksi Kreml on vaatinut länneltä konkreettista sopimusta siitä, että Nato pysyttelee nykyisillä rajoillaan eikä siten havittele esimerkiksi Suomea tai Ukrainaa jäsenikseen.
Kremlin julkilausuttujen intentioiden lisäksi Venäjän on oletettu käyttävän Ukrainaan kohdistuvaa elämöintiä painostuskeinona Nord Stream 2:n käyttöönoton vauhdittamiseksi. Eli jos länsi taipuu antamaan putkiyhtiölle kaasukuljetusten aloittamiseen tarvittavat luvat, Ukrainan tilanne voisi rauhoittua nopeastikin. Tältä osin ongelmana on kuitenkin se, että EU edellyttää omalla alueellaan energiaverkkojen avaamista kilpailulle niin, että energian tuottajan ja jakelijan roolit erotetaan toisistaan. Tähän Gazprom ei ole ainakaan tähän mennessä ollut valmis suostumaan. Saksan uusi hallitus on puolestaan sitoutunut ohjelmassaan EU-normeihin.
Koska Natollakaan ei ole aikeita ryhtyä tukemaan Kremlin etupiiriajattelua, jäljelle jää kysymys siitä, onko uhka Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä todellinen. Sopivat Mainilan laukaukset Kreml kyllä osaa järjestää helposti alibiksi hyökkäystoimilleen. Toistaiseksi joukot saattavat odottaa alueen savisten maiden jäätymistä kunnolla niin, että ne kestävät panssarikolonnien painon.
Sinänsä Venäjän sotilaallinen voima riittäisi hyvin Ukrainan joukkojen vastarinnan suhteellisen nopeaan murskaamiseen, vaikka Ukrainan puolustuskyky onkin jo nykyisin toista luokkaa kuin se oli vuonna 2014. Kreml tietää kuitenkin, ettei länsi aio jättää Ukrainaa täysin ilman apua puolustamaan itseään ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Se tietää myös, ettei se voisi saavuttaa sotilaallisia tavoitteitaan ilman kohtalaisen suuria kalusto- ja henkilömenetyksiä.
Tähän saakka Kreml on lähtenyt sotilaallisiin operaatioihin lähinnä vain silloin, kun se voi listiä vastustajiaan ilman mainittavaa riskiä omista menetyksistä. Esimerkiksi käy se, miten venäläiset hävittäjät ovat pommittaneet Syyriassa maan tasalle kouluja, lastenkoteja ja sairaaloita, joiden puolustajilla ei ole ollut kevyitä käsiaseita kummenpaa varustusta suojanaan. Kreml tietää hyvin myös ne poliittiset riskit, joita sotilaiden tuominen ruumispusseissa takaisin kotimaahan sille merkitsee. Kaikesta kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta huolimatta sotilaiden äidit ovat Venäjällä voimatekijä, jonka edessä Putinkin on peloissaan.
Keskeisimmät syyt Kremlin viimeaikaiseen uhoon löytyvät silti todennäköisesti maan sisäpoliittisesta tilanteesta. Tavalliset venäläiset kokevat jo kolmannelle vuosikymmenelleen edenneen Putinin hallinnon seuraukset omissa nahoissaan muun muassa esteettä riehuvan koronapandemian, kohoavien elinkustannusten ja yhteiskunnallisten instituutioiden entistä pahemman rappeutumisen muodossa. Lahjomattomimmin maan kurja tila näkyy väestötilastoista, joissa kuolemien määrä karkaa yhä enemmän syntymien määrää suuremmaksi. Lisäksi venäläiset näkevät maata hallitsevan mafian ajavan omien etujensa vuoksi Venäjää Pekingin syliin, kun taas useimmat heistä haluaisivat mielipidetutkimusten mukaan parempia suhteita länteen.
Niinpä kun Kreml maalailee painajaismaisia kuvia Ukrainan luhistumisen partaalla olevasta hallinnosta, se itse asiassa projisoi omia pelkojaan naapurimaata koskeviksi. Mielikuvien luominen Venäjää vastaan suuntautuvista ulkoisista uhista on keino, joilla Kreml voi yrittää saada kansaa yhdistymään johtonsa taakse. Sitä meidän on vaikea tietää, millaisia riskejä Putin kumppaneineen ovat valmiit ottamaan, jos tuokaan temppu ei näytä toimivan. Siitä kuitenkin voimme olla varmoja, että kovin helpolla tuo joukko ei ole valmis luopumaan nykyisistä tulovirroistaan.
Minusta homma näyttää siltä, että Venäjä haluaa pois Ukrainasta. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa poistu ilman että Ukraina ei jäisi Venäjän kontrolliin.
Monivuotinen pattitilanne ei ole saanut aikaan Venäjän kannalta hyväksyttävää asiaintilaa. Sen sijaan, että Ukrainan kansa olisi kyllästynyt epävakauteen ja äänestänyt venäjämielisen valtiojohdon, ukrainalaiset ovat hylänneet Venäjän. On siis aika lyödä lisää löylyä ja sotilaallisella uhalla pakottaa Ukraina neuvotteluihin sekä sellaiseen neuvottelutulokseen, joka takaa Ukrainan pysymisen poissa läntisistä rakenteista.
Sotavoimaa on todellakin kerätty rajan pintaan pelottava määrä. En jaksa uskoa laajamittaiseen valloitussotaan. Mikäli Ukraina ei taivu Venäjän vaateisiin, ehkä näemme rajoitettua sodankäyntiä. Pari Debaltseven kaltaista Ukrainan joukkojen täystuhoa saattaisi vakuuttaa ukrainalaiset siitä, että on parempi antaa periksi…
Ilmoita asiaton viesti
Voi tätä kremljohtoista valehtelun määrää Venäjällä venäläisille.
Eläkeläisten kärvstellessä coronarajoitukssa kertovassa dokumentissa surkuteltiin maan huonoa coronatilannetta mm. syyllä, että Venäjä on antanut aivan liian paljon apua pandemiantorjunnassa Yhdysvalloille ja oma kansa on nyt jäänyt vähemmälle huomiolle.
Todellisuudentaju venäläisessä keskivertokodissa on mitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Vladimir Putinin avustaja Juri Ushakov yrittää jyrätä Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin myöntämään – jo lähipäivinä – takeet siitä, ettei Nato laajene itään. Nämä takeet ovat kuulemma Venäjälle ”välttämättömät.”
Näin Ukrainan lisäksi Suomea yritetään työntää pikavauhtia Venäjän etupiiriin. Suomen poliittisella johdolla lienee kulissien takana kiire. Tilanne lienee samanlainen kuin keväällä 1948, jolloin Suomen kurkusta tungettiin alas YYA-sopimus.
Ulkoministeri Pekka Haavisto meni eilen möläyttämään, että Ukrainasta on tullut suurvaltojen ”pelinappula.” Tilanne koskee kuitenkin yhtä lailla Suomea. Suomen toivo on Bidenissä, jonka täytyy ymmärtää, ettei hänellä ole valtuuksia neuvotella Suomen kansainvälisestä asemasta ja suvereniteetista turvallisuuspolitiikan suhteen.
https://tass.ru/politika/13105129
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin ei ole oikeutta? Bidenilla on täysi oikeus ja mahdollisuus neuvotella Suomen yli Venäjän kanssa mitä hyvänsä. Toki se karvaalta tuntuisi täällä Pohjantähden alla, mutta oma on virheemme. Mitäs viivyttelimme.
Kanerva lausui keskiviikkona seuraavasti. ”Se, mitä Yhdysvallat tai Nato tekee tämän Ukrainan-kysymyksen osalta, tulee varmasti jollakin tavalla potkaisemaan saluunan ovet auki Venäjän kannalta katsottuna”
Tyypillistä suomalaisten kiertelyä ja kaartelua ja pikkupojan uhoamista isomman edessä. Venäjän ei tarvitse kuin viedä joukkonsa Ukrainan rajan yli sen verran, että saa uutisen aikaiseksi, Suomen asema käy poliittiselta asemaltaan entistäkin ahtaammaksi. Kynnys ottaa Suomi jäseneksi siinä tilanteessa on taas korkeampi. Oikea tapa olisi heittää se hakemus sisään NYT, eikä länkyttää saluunan ovista, joita ei edes ole.
Ilmoita asiaton viesti
En ole katsonut tarpeeksi lännenleffoja, kun tuo saluunavertaus ei heti aukea.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko tarkoittanut Nato-ovea? Tiedä häntä. Natoa kun kannatan, tulkitsen asian niin, että liittymistä ei suunnitella.
Ilmoita asiaton viesti
”Ukrainan tilanne koskee yhtä lailla Suomea. Suomen toivo on Bidenissa…”
Herra kiesus sentään! Venäjä harjoittaa pikkuisen tavanomaista teatteriaan ja suomalaiset ovat jo melkein valmiina ampumaan itsensä, kun kaikki toivo on kohta mennyt…
Todellisuudessa (päin vastoin kun tämä – varmaankin aivan tahaton – venäläinen disinformaatiovyöryttely haluaa antaa ymmärtää) Ukrainan tilanne EI koske ”yhtä lailla Suomea” eikä Suomen ”toivo” ole missään Bidenissa.
Kun Suomen ”toivo” on Brysselissä. (Nyt kun muutakaan ei ole.) Suomi on EU -maa eikä Venäjä kuvittele vetelevänsä yhtään mitään ”punaisia viivoja” minnekään EU:n Schengen -rajojen sisäpuolelle, tuosta noin vaan ja ihan miten sitä sattuu huvittamaan.
Venäjä on erittäin pahasti riippuvainen EU:n kanssa käymästään kaupasta eikä V.Putin ole mikään idiootti, joka kuvittelee nyt valtavassa uhossaan vaikka mitä.
Päinvastaistakin saa toki kuvitella, mutta se nyt sattuu olemaan – anteeksi että sanonkaan – täysin lapsellista ajattelua.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelepa, jos tässä tilanteessa Suomi ei olisi edes EU:n jäsen!
Ilmoita asiaton viesti
Älä tommottis ollenka puhukka!
Ilmoita asiaton viesti
Suomen hallitus oli äärimmäisen oikeassa 90-luvun puolivälissä korostaessaan ennen kansanäänestystä, että kyseessä on turvallisuuspoliittinen valinta. Ja myöhemmin myös euron ja Schengenin kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Älä enemppä san. Väittivät aikoinaan, että ainakin Kymen läänin äänestäjät äänestivät EU -jäsenyyden puolesta etupäässä tästä syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ohhoh…. Sotahan on kaukana Balkanilla asti, ai Ukrainassa, Puolassa, Baltiassa, ……… No meren takana kuitenkin. Onko Suomenlahti muuten meri vai lahti?????
Ilmoita asiaton viesti
Meressä oleva lahti. 😊
Ilmoita asiaton viesti
Vai ”valmiita ampumaan itsensä?” Tuo lipsahti jo asiattomuuksien puolelle.
” Venäläisten disinformaatiovyöryttelyä”- mitä ihmettä oikein höpiset? Kun puhutaan Naton laajenemisesta itään, puhutaan myös Suomesta. Tämän ovat monet huomanneet ja presidentti Niinistökin siihen puuttui.
Jos et ole huomannut, Bidenin sana painaa Brysselissä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvailin värikkäästi monenmoniin suomalaisiin iskenyttä toivotonta antautumismielialaa ja hysteeristä pelkoa, joilla ei olisi talvisodasta selvitty.
Puoluetoverisi Mauno Koivisto ilmaisi asian hyvin: ”Ei pidä provosoitua kun provosoidaan”. Minä taas sanon, että tämä loputon venäläinen teatteri pitäisi osata ymmärtää venäläiseksi teatteriksi. Koska sen vaihtoehdot ovat äärimmäisen epäuskottavia.
Lisäksi olisi hyväksi ymmärtää, että gospodin Putinia kiinnostaa ensisijaisesti rakkaat ”yleisvenäläiset” maansa (Valko-Venäjä ja Ukraina) erittäin raakasti paljon enemmän kuin yrittää lähteä vaikuttamaan siihen, aikovatko ehkä pari jo täysin menetettyä EU -maata (Suomi ja Ruotsi) liittyä Natoon vai ei. Täysin riippumatta jostain Suomen KAAAMEAN pitkästä itärajasta jne…
Monia meistä on vain täysin mahdotonta saada ymmärtämään tällaisia asioita. Kun on ihan pakko ajatella Suomikin Valko-Venäjäksi ja Ukrainaksi. Kun on niin ihanaa ajatella niin.
Olen myös huomannut, että Bidenin sana painaa Brysselissä. Siksipä laitankin tässä kädet kyynärpäitä myöden ristiin, että viikolla 49 tai 50 julkistettava hävittäjäkauppa kohdistuu jompaan kumpaan amerikkalaiskoneeseen, aivan sama kumpaan.
Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Ilmoita asiaton viesti
EU on tärkeä tulonlähde Venäjää johtaville oligarkeille.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä muuten suomalaiset ole valmiita ampumaan itseään vaan …. No tietysti muutama uus-natsi ja …., mutta n.65% suomalaisella aseen suunta on ”geeneissä”.
Ilmoita asiaton viesti
Veijo, vielä kymmenkunta vuotta sitten Venäjän johto toi kysyttäessä aina esiin sen, että Suomen liittyminen Naton jäseneksi on täysin Suomen oma asia, vaikka he eivät sitä toivokaan. Nyt he pyrkivät siihen, että Nato tekisi heidän kanssaan sopimuksen, jolla tämä oikeus liittymiseen kiellettäisiin mm. Suomelta. Eli onhan tässä eroa.
Natolta tuli luonnollisesti jyrkkä ei moisille sopimuksille, eikä tällaista muodollista sopimusta tultaisi tietenkään koskaan tekemään. Kuitenkin suurissa Naton jäsenmaissa saattaisi olla joskus tulevaisuudessa kannatusta sille, että Kiinan uhan edelleen kasvaessa pyrittäisiin olemaan ärsyttämättä Venäjää ottamalla vielä loputkin ilman natojäsenyyttä olevat maat jäseniksi.
Ruotsin jossain vaiheessa melko varmasti lähtevää jäsenhakemusta tultaisiin tuskin kuitenkaan epäämään ja Suomen tulisi ehdottomasti pyrkiä Natoon Ruotsin vanavedessä. Mikäli jäisimme vielä senkin jälkeen odottamaan, niin ovet saattaisivat pysyä jo meiltä kiinni.
Yhdysvallat on tähän asti osoittanut mm. moderneinta aseistustaan tarjoamalla, että pitää Suomea länsimaana, joka ansaitsee tukea Venäjän painostusta ja aggressioita vastaan. Mutta eivät ne ajat niin kaukana ole, jolloin Suomi katsottiin lännessä Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi, jos nyt ei ihan satelliitiksi. Suomi voi huonossa skenaariossa liukua takaisin tuolle harmaalle alueelle.
EU-jäsenyys Suomen turvana? Olemme jo nähneet, kuinka paljon Venäjä antaa arvoa EU:lle. Eikä riippuvuus Länsi-Euroopan energiaostoista ei ole tippaakaan hillinnyt Venäjän aggressiivisuutta tähän mennessä, siellä päin vastoin ajatellaan että riippuvuus on suurempaa toiseen suuntaan.
Venäjän suora sotilaallinen aggressio Suomea kohtaan on melko epätodennäköinen skenaario, mutta joutuminen takaisin itänaapurin etupiiriin sen sijaan hyvinkin todennäköistä, mikäli jäisimme Ukrainan ohella ainoaksi ei- natomaaksi Naton ja Venäjän väliin (Valko-Venäjän lasken jo osaksi Venäjää). Venäjä pitäisi EU-jäsenyyttämme vain hyvänä asiana, saisihan se näin Suomen kautta sananvaltaa EU:ssa.
Tuosta koneasiasta olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. Toivottavasti päättäjillämme on nyt järkeä valita amerikkalainen kone, tämänhetkisen amerikkalaisen kaluston vaihtaminen muuhun olisi huono signaali tärkeimmän tukijamme Yhdysvaltain suuntaan.
Vanhana tulee nykyään heräiltyä aamuyöstä, siksi näitä taas tähän aikaan raapustelen🙂
Ilmoita asiaton viesti
Äläpäs nyt sinäkään, Pekka, lähde lipsumaan uskomaan tätä Venäjän tämänkertaistakin peliä ja teatteria todeksi. (Vaikka Moskovassa kuinka toivottaisiin, että uskoisit kaiken – ja ennen kaikkea pelkäisit suuresti.) Lähes kaikki (täällä Suomessa ainakin) onkin jo onnistuttu pelottelemaan juuri niin pahasti kuin on suunniteltukin, mutta tämän maan väestön suhteen se onkin jo ilmiömäisen helppoa…
J-P. Vuorela tuossa alempana sanoi juuri niin kuin asiat TODELLISUUDESSA ovat. Lue ja usko. Totuus vapauttaa. Ainakin turhista peloista,
Ilmoita asiaton viesti
En ihmettele, etteikö Venäjä voisi olla luhistumassa. Tämä ketju on ollut melko tiivis. Maa on tässä mielessä, varsin erikoistunut.
Miten hyvillään olen asiasta, suomalaisena, … jotain vaikuttaa helpon kautta tapahtuvalta. Tulee mieleen tilanteen vaarallisuus.
Nykyään riskit monessa, on tähtitieteellisiä. Ei ole hyvä tilanne.
Kovasti ei myydä vain maata, vaan taitaa olla menossa ihan Tellus. Yhtä on lystiä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvallat on myös sekaisin tällä hetkellä. Putinilla on varmaan tuntosarvet sielläkin. Vaikka Venäjän tiedustelu ei kaiketi ole KGBn tasoa, niin varmaan kaikenlaista tietoa mahdollisista reaktioista varisee Kremliin. Erityisesti Yhdysvaltojen on vaikea tukea Ukrainaa laajalla rintamalla.
Bidenin pojan hämärät rahat Ukraina suunnalta ovat republikaanien kirjoissa merkkejä siitä, että korruptio vaikuttaa USAn Ukrainalle antaman tuen taustalla.
Haiskahtaa surullisen hahmon ritarin seikkailuilta Bidenin presidenttikausi.
Trumpin tukijoukot ovat vihjailleet, että Kiina on lahjonut Bidenin ja demokraattipuolueen. Tämä paine on jo vaikuttanut Bideniin, joka on jo nyt politiikan avauksillaan nostanut Trumpin linjan mukaisesti Kiinan maansa ykkösviholliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhdysvallat on myös sekaisin tällä hetkellä. ”
https://www.youtube.com/watch?v=mIwZ74kLrQA
(Sekaisin kuin USA)
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän pysyvä johtoajatus: ”Hajota ja hallitse.”
Ilmoita asiaton viesti
Ohhoh.
Ilmoita asiaton viesti
Mieluummin: valloita ja hallitse.
Ilmoita asiaton viesti
Käydäänkö länsimaissa vuoropuhelua kansainvälisten rikollisjärjestöjen kanssa? Tai Pohjois-Korean kanssa? Eikö Venäjän nykyinen hallinto kuulu tuohon em. ryhmään? Eiköhän olisi aika käsitellä Venäjän edesottamuksia Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja antaa tarvittavat kansainväliset pidätysmääräykset rikoksista epäillyistä.
Ilmoita asiaton viesti
Rehellisesti sanoen en pysty kuvittelemaan ainoatakaan Nato-johtajaa, ehkä Erdogania lukuun ottamatta, joka ei olisi valmis ottamaan Suomen ja Ruotsin jäseniksi pikaisesti milloin tahansa. Ja Erdoganiltakin Biden ja Macron kysyisivät ystävällisesti, onko Kreikan vihollinen sittenkään järjestössä yhtä tarpeellinen kuin Ruotsi ja Suomi.
Ukraina ja Georgia ovat Venäjän itsensä kannalta aivan eri asioita kuin Ruotsi ja Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
Natojohtajat asiaa päätä, vaan natomaiden parlamentit.
Nato – johtajat… heh.
Sikälikin Ruotsia ja Suomea on tässä ikävää ja viatonta yhdistää. Ruotsi ei juurikaan Suomea mallikseen ole kelpuuttanut, eikä kelpuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Ainahan voidaan spekuloida sillä, että Albanian, Latvian tai Luxemburgin parlamentissa syntyisi asiasta pitkä viivytysvääntö…
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin harvinaisen täsmälleen juuri näin. Lisää tämän tason viisautta, ja julistan pian Tampereen Suomen älypääkaupungiksi Helsingin sijaan.
Vakavasti puhuen: Tätä Moskova -lähtöistä höpönpöpöä kuulee nyt taas niin vahvistuneella volyymilla, että meidän vastuullisten kansalaisten pitäisi sen verran valpastua, että jaksamme heittää väliin aina myös jonkin todenperäiseen maailmaan kuuluvan kommentin.
Siis ihan harvinaisen tosissani sanon.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus tulevana vaalien voittajana ja hallituksen kokoojana voi laittaa ehdon hallitukseen pääsylle: Suomi hakee Nato jäsenyyttä 2023 vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen toimesta. Yksinkertaista.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin tulee tapahtumaan. (Sillä varauksella että sikäli mikäli…) Käyn näitäkin asioita kohtapuoleen läpi, tosin vähän hirtehiseen sävyyn, kun vielä on liian monta asiaa auki. (Alkaen siitä saavatko ruåtsalaiset kammettua ne omat demarinsa vallankahvasta vai eivätkö saa.)
Elämme (kohta) jännittäviä aikoja, ystävä hyvä. (Vai miten se muinainen Aku Ankka -viisaus nyt menikään…)
Ilmoita asiaton viesti
Putin käyttää asemansa pönkitykseen ikivanhaa keinoa. Se on ulkoinen uhka kuviteltu tai todellinen, joka pitää torjua. Kun kyllin uhoaa, kyllä siten saa kuvitellun uhan muuttumaan todelliseksikin. Puolustautuminen itse kehitettyä uhkaa vastaan on ehdottomasti tärkeämpää kuin oman talouden hoito ja huolenpito kansalaisista.
Ilmoita asiaton viesti
Nykytaktiikka tuo Venäjälle harmia ja kuluja sekä sortaa ympärysmaita,
jos tekisivät yhteistyötä ja kauppaa rauhanomaisesti niin itsekin menestyisivät.
Vaikka Ukraina olisi Natomaa länsimielinen se hyödyttäisi menestyvänä naapurina eniten myös Venäjää.
Selvä tavoite on myöskin palauttaa Venäjä entiseen suurvaltaan ns alusmaineen, mutta lopputulos ei lopulta hyödyttäisi emämaataan ja vähiten alusmaiksi ajautuneita.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommenteista!
Hermopeli Ukrainan rajalla jatkuu ja Kreml kasvattaa panoksia tuomalla lisää hyökkäysjoukkojaan alueelle.
Kremlin voimapoliittisen ajattelun mukaisesti Putin on valmis neuvottelemaan tilanteesta länsimaiden johtajien kanssa, mutta ei Zelesnyn kanssa. Se kertoo kaiken oleellisen Venäjän naapurimaiden suvereniteetin kunnioittamisesta.
Itsestään selvää on, ettei kumpikaan osapuoli halua kriisin puhkeavan laajamittaiseksi sodaksi saakka. Siksi parhaillaan käydään kulissien takana lännen ja Venäjän johdon kesken intensiivisiä keskusteluja sellaisen välttämiseksi.
Ongelmana kuitenkin on se, että kumpikaan ei tiedä vastapuolen tosiasiallisia pelivaroja. Siksi kunnolliseen neuvottelutulokseen ei voi päästä ilman jonkinasteista riskinottoa. Riskien lauetessa seuraukset voivat muodostua äärimmäisen tuhoisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Kreml valmistelee erilaisia vaihtoehtoisia tapahtumien kulkuja varten toimintaedellytykset. En usko joukkojen keskittämisen rajoittuvan vain neuvotteluasetelmien parantamiseen.
Kyynisesti ajatellen, toivottavasti Venäjä hyökkää Ukrainaan. Tällöin Suomi luultavasti liittyisi Natoon. Myös todennäköisyys Venäjän taloudelliseen romahtamiseen nopeutuisi. Tosin, en toivo Ukrainalle sellaista kohtaloa, mutta muulta osin lopputos kelpaisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä on Kremlin suunnitelma?”
– Onko edes ”Kreml” määriteltävissä yksioikoisesti? Nyt voisi olla kysyntää 1970-luvun tapaan ns. kremlologialle, joka pyrkisi erilaisista signaaleista päättelemään tärkeysjärjestyksen ja painotukset Venäjän johdossa. Putinilla on varmasti eriasteisia vastavoimia jos ei aivan hallintonsa sisäkehällä, niin viimeistään yhtä ympyrää ulompana.
Yleisesti luulen, että riidanrakentaminen suhteessa Natoon on Putinin temppu kansalaisten huomion kääntämiseksi pois arkielämän huolista (inflaatio, korona) ja niitä seuraavasta ärtymyksestä maan poliittista johtoa kohtaan. Kyllä Venäjällä kriisin hetkellä ”kokoonnutaan lipun ympärille” ihan siinä missä muuallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun Venäjä keskittynyt Ukrainan ”hoitamiseen”, niin me voitais hyökätä sinne ja valloittaa koko alue. Tai ainakin sen verta että oltais yhtä isoja, niin ei tarttis tätä alemmuuskompleksia potea ”suuren ja mahtavan” vieressä.
Ja vaikka toki rosvoaminen saattaa joistakin tuntua hyvältä, kun ”ilmaiseksi” saa, niin siltikin ihmettelen sitä että mitä Venäjä maallamme tekisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ai ihmettelet mitä Venäjä maillamme tekisi. Ihmeteletkö myös takautuvasti?Kysyn vaan näin itsenäisyyspäivänä.
Katsopa Suomen karttaa. Laske esim satamat.
Ilmoita asiaton viesti