Mitä tapahtuu vuonna 2021?

Korona saavuttaa huippunsa vauraissa länsimaissa vuoden alkukuukausina. Vasta kesän tulo ja rokotusten vauhdittama taudin leviämisvauhdin hidastuminen alkavat helpottaa tilannetta. Tämän ansiosta uskaltaudumme vähitellen liikkumaan ihmisten ilmoilla ilman kasvomaskejakin. Uusien virusten tai nykyisten mutaatioiden leviäminen voi kuitenkin alkaa milloin tahansa mistä hyvänsä. Sitäkään emme vielä tiedä, kuinka covid-19 käyttäytyy jatkossa köyhissä ja väkirikkaissa kehitysmaissa, joista useat ovat toistaiseksi selvinneet ainakin käytettävissä olevien lukujen valossa paljon pohjoisia maita vähemmällä. Niillä ei ole vauraiden maiden kaltaisia mahdollisuuksia ihmisten eristäytymiseen, joukkotestausten järjestämiseen, tartuntaketjujen jäljittämiseen, sairastuneiden hoitamiseen tai rokotteiden hankintaan ja jakeluun.

Siksi maailmantalous ei elvy vielä ensi vuoden alkupuoliskolla ennustetusti eikä koko vuoden kasvu yllä 5,2 prosenttiin siten kuin IMF ennustaa. Lisääntyvän velanoton turvin toteutettavista julkisista elvytysohjelmista huolimatta monet yritykset joutuvat sulkemaan ovensa ja työpaikkansa menettäville joudutaan etsimään uusia toimeentulomahdollisuuksia. Tämän tehtävän eteen joudutaan samaan aikaan kun yhteiskunnat etsivät uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon liiallisen kuormituksen hidastamiseksi. Siksi uusien investointien painopiste suuntautuu kestävän kehityksen vaatimusten mukaisiin liiketoimintoihin. Eteneminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvää, sillä läheskään kaikki yritykset eivät pyri toimimaan vastuullisesti. Lisäksi edessä on monien ristikkäisten pyrkimysten yhteensovittaminen. Terveysriskien välttämiseksi ihmiset hakeutuvat väljemmille asuma-alueille ja liikkuvat mieluiten omalla autolla, kun taas ekologian kannalta pitäisi pyrkiä elämään kompaktimmin ja lisäämään joukkoliikennevälineiden käyttöä.

Joe Bidenin nousu USA:n 46. presidentiksi 20. tammikuuta tuo lisää järkeä kansainväliseen politiikkaan. Tämä ei kuitenkaan estä USA:n ja Kiinan välisen johtajuuskisan muuttumista entistä tiukemmaksi ja tasavertaisemmaksi. Trumpin aikaisesta Kiina-hutkimisesta siirrytään kyllä asiallisempaan edunvalvontaan, joka ei sulje pois yhteistyötä molempien osapuolten tärkeiksi kokemilla alueilla. Lähestymistapa sopii hyvin myös Kiinan johdolle, vaikka se joutuu samalla varomaan USA:n johdon vaihtumisen antamia sysäyksiä demokratiapyrkimyksille heidän omassa maassaan.

Läntinen Eurooppa menettää keskeisimmän poliittisen johtajansa Angela Merkelin eron myötä, ja taloudellisesti vuosi tulee olemaan vaikea. Paljon on kiinni siitä, miten Britannian kanssa neuvotellun kauppasopimuksen täytäntöönpano onnistuu käytännössä. Poliittisesti EU on kuitenkin vahvistunut unionin kyettyä pysymään yhteisrintamana Britannian kanssa käydyissä neuvotteluissa. Myös yhteinen kamppailu koronan ja sen aiheuttamien taloudellisten menetysten lievittämiseksi on opettanut kansalaisia arvostamaan unionia. Joe Bidenin hallinto on paljon Trumpin hallintoa valmiimpi hoitamaan Eurooppa-suhteitaan Brysselin kautta Siten vaikka esimerkiksi Puolan ja Unkarin oikeistopopulistinen johto ehkä uhkailee EU-erolla, kummallakaan maalla ei ole todellisuudessa varaa lähteä.

Suomi joutuu kamppailemaan muiden EU-maiden tavoin ainakin vielä alkuvuoden ajan koronan nujertamiseksi. Vaikka maamme selviää pandemiasta useimpia muita Euroopan maita pienemmin menetyksin, talouden jälleenrakennus tulee olemaan iso urakka. Vaikeusastetta lisää vanhojen kasvun veturien hiipuminen. Siksi Suomen viime aikoina saama myönteinen goodwill on kyettävä muuntamaan nopeasti uusien osaajien ja investointien virraksi, jos emme halua menettää asemiamme kansainvälisen työnjaon hierarkioissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sävyttää uudelleen vilkastuva keskustelu Suomen mahdollisesta NATO-jäsenyydestä. Tähän vaikuttavat sekä USA:n hallinnon vaihtuminen että Ruotsissa tapahtuva kehitys.

Putinin Venäjä ei yllä enää vuonna 2021 havittelemaansa maailmanluokan poliittisen toimijan rooliin. Vakavaan häiriköintiin Venäjä pystyy toki edelleen muun muassa ydinpelotteensa, agenttiverkostojensa, uusien varusteluohjelmiensa sekä valtion komentamien trollien ja verkorikollisten avulla. Maan johdolla ei ole kuitenkaan eväitä paremman tulevaisuuden lupaamiseen ankeudesta kärsiville kansalaisille. Venäjän alamäkeä ilmentää euron arvon kipuaminen yli sataan ruplaan. Siten vaikka Putinin asema näyttää ulospäin vahvalta, maassa kaivataan tuoreempaa voimaa maan johtoon. Kulissien takana todennäköisesti jo kilpaillaan seuraajan paikasta. Venäjän länsinaapurissa Valko-Venäjällä Aljaksandr Lukashenko tuskin pystyy sinnittelemään virassaan vuoden loppuun saakka.

Kansainväliset konfliktipesäkkeet pysyvät vuonna 2021 pääosin samoina kuin edeltävänä vuonna. Vanhat toimijat ovat vastakkain Lähi-idässä, vaikka Joe Bidenin USA:n strateginen merkitys kasvaa Trumpin ajan sekoilujen jäätyä taakse. Iranin ja Pohjois-Korean ydinaseisiin liittyviä uhkia pyritään hallitsemaan Trumpin hallintoa järkiperäisemmin, mutta neljän vuoden takaisia vaikeammista lähtöasemista käsin. Jännitteet Kiinan lähialueilla jatkuvat puhkeamatta avoimiksi konflikteiksi, ja samaa maailma toivoo Intian ja Pakistanin välisistä kiistoista. Demokratiapyrkimykset voivat saada uutta virtaa muuallakin kuin Kiinassa.

Eniten inhimillistä kärsimystä kasvattavat nälän ja köyhyyden lisääntyminen eri puolilla maailmaa vuoden 2021 aikana. Tähän vaikuttavat muun muassa koronapandemian ja ilmastonmuutoksen eteneminen, ulkomailta tulevien rahavirtojen ehtyminen ja kehitysmaiden velkaongelmien kärjistyminen. Vauraampien maiden vaihtoehdoiksi jäävät joko köyhiin maihin suunnattavan rahan määrän merkittävä lisääminen tai uuden suuren muuttoaallon kohteeksi joutuminen.

Oleellisimmaksi vuoden 2021  kehitystrendiksi nousee ihmisten mielissä tapahtuva kulttuurinen muutos. Moni on joutunut ja joutuu vielä hautaamaan läheisen ihmisen – usein etänä – koronan vuoksi. Moni näkee myös, ettei entisenlaiseen elämään ole enää paluuta koronan vähittäisestä väistymisestä huolimatta. Jatkossa ihmiset haluavat elää viisaammin ja monet haluavat hankkia elantonsa tekemällä jotakin merkityksellistä. Tämä huomataan yrityksissä, jotka joutuvat muuttamaan liiketoimintojaan samansuuntaisesti.

Pandemia on saanut eri yhteiskuntien päättäjät näkemään, että riistäessämme luontoa se vastaa meille omilla tavoillaan. Siksi yhteiskunnat pyrkivät vahvistamaan resilienssiään eli kykyään reagoida paremmin niiden joustovaroja koetteleviin tapahtumiin. Samalla yhteiskunnallisen kehityksen seuraamiseksi joudutaan ottamaan käyttöön uudenlaisia mittareita, sillä pelkkiin bkt-kasvuprosentteihin tuijottamisessa ei ole enää mieltä. Valistuneimmat poliittiset johtajat ymmärtävät myös sen, että kansallisen itsekkyyden sijasta maailma tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän koko ihmiskunnan yhteisiä ponnisteluja eteen nousevien ongelmien ratkomiseksi.

Aika näyttää, ehtivätkö uudelleenarvioinnit pelastamaan sivilisaatiomme. Jos eivät, emme pelastu. Pelivaroja ei juurikaan jää enää vuoden 2021 jälkeen, jos senkin vielä missaamme.