Miten globaalitalous kehittyy tästä eteenpäin?

Koronasta toipumiseksi talouteen pumpatut valtavat elvytysruiskeet ovat piristäneet etenkin osakemarkkinoita. Samalla reaalitalouden aktiviteetit ovat lisääntyneet niin, että esimerkiksi OECD ennustaa tämän vuoden maailmantalouden kasvuksi 5,8 prosenttia.

Tulevaan kehitykseen liittyy kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä. Korona voi vauraiden maiden rokotusten etenemisestä huolimatta verottaa vielä raskaasti talouden toimintoja etenkin köyhissä maissa, joissa rokotteet leviävät monin verroin hitaammin. Uudet virusmuunnokset voivat pakottaa rajoitusten palauttamiseen ja lisätä kansalaisten varovaisuutta myös rikkaissa maissa. Eri raaka-aineiden ja komponenttien lisääntyvä kysyntä yhdistyneenä työvoiman saantivaikeuksiin on ajanut hinnat kiihtyvään nousuun. Inflaation kiihtyminen ei jää välttämättä tilapäiseksi siten kuin esimerkiksi FEDin taholta on viestitetty.

Talouden nykymenoa hallitsee Yhdysvaltojen ja Kiinan ankara keskinäinen kilpailu maailman johtajuudesta. Skaalan toisessa päässä köyhimpien maiden kehitystä rasittavat koronan ohella muun muassa ruoan ja energian hinnan kallistuminen, matkailutulojen väheneminen, vauraammista maista lähetettyjen rahasiirtojen ehtyminen sekä epänormaalien sääilmiöiden aiheuttamat satomenetykset ja muut vauriot.

Viime vuosikymmeninä Kiina on tuonut suurimman panoksen maailmantalouden kehitykseen noin kymmenen prosentin vuotuisella kasvullaan. Jatkossa Kiinan kasvu hidastuu kuitenkin merkittävästi sekä demografisten muutosten että maan johdon poliittisten valintojen seurauksena. Xi Jinpingin noustua valtaan aiempi taloudellinen pragmatismi on saanut tehdä tilaa vanhakantaisen puoluejohdon yksinvallan ja Kiinan kansallisen mahdin vahvistamispyrkimyksille. Linja koventunee entisestään, jos Xi valitaan ensi vuonna vielä kolmanneksi viisivuotiskaudeksi puolueen johtoon. Näissä oloissa Kiinan talouden kasvuvauhdin voidaan olettaa hidastuvan noin puoleen aiempien vuosikymmenten tahdista. Sisäisten ja ulkoisten jännitteiden kiristyessä kasvu voi jäädä tätäkin alhaisemmalle tasolle.

EU:n eilen julkistama uusi ilmastostrategia toimii signaalina siitä, että ihmiskunta ei voi enää jatkaa taloudellisten toimintojensa laajentamista entiseen tapaan välittämättä planeettamme tosiasiallisen ekologisen kantokyvyn rajoista. EU:n ohella myös muut ympäristöä raskaasti kuormittavat maat joutuvat tekemään isoja muutoksia leikatakseen kasvihuonepäästöjään riittävästi ja hillitäkseen kiihtyvällä vauhdilla etenevää lajikatoa. Köyhemmät maat joutuvat puolestaan etsimään uusia tapoja väestönsä kehittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi ekologisesti kestävillä tavoilla. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi koko maailma joutuu läpikäymään uuden teollisen vallankumouksen ja muuttamaan radikaalisti myös tähänastisia elin- ja kulutustottumuksiaan.

Tulevien sukupolvien kannalta oleellisin kysymys maailmantalouden kehityksessä ei siksi ole enää se, millaiseksi talouden vuotuinen kasvuprosentti muodstuu tai miten keskeiset osakeindeksit kehittyvät. Paljon oleellisempaa on seurata sitä, miten ihmiskunta onnistuu supistamaan ekologisen jalanjälkensä kestävän kehityksen sallimiin rajoihin. Ja kuinka suuria ja peruuttamattomia menetyksiä joudumme vielä kärsimään ennen tämän tavoitteen saavuttamista.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu