Momentumin merkitys politiikassa

USA:n talous jatkaa edelleen kasvuaan kaikista varoituksista huolimatta. Pörssikurssit nousevat, työttömyys on ennätyksellisen alhaisella tasolla ja moni amerikkalainen kokee taloudellisen asemansa parantuneen viime vuosina. Donald Trumpia vastaan nostettu virkasyyte kaatui ja hänen gallup-kannatuksensa on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Samaan aikaan demokraattien puolella esivaalikierros on alkanut hyvin vaivalloisesti. Johtoon on noussut sosialisti Bernie Sanders, joka presidenttiehdokkaaksi päästessään ei kykenisi keräämään Trumpin ohittamiseksi tarvittavaa määrää amerikkalaisten ääniä.

Momentum näyttää siten juuri nyt olevan Trumpin puolella. Tätä kirjoittaessani presidentinvaaleihin on aikaa vain vajaat kahdeksan kuukautta – ja vielä vähemmän niitä, joiden talouskehityksestä ehditään saada virallisia tilastotietoja ennen vaalipäivää.  Lisäksi tietoa Trumpin asiattomista toimista, puheista ja kroonisesta valehtelusta on kertynyt jo valtavasti. Siksi alkaa olla lähes mahdoton keksiä enää jotakin niin paksua paljastusta tai tekoa, että se vielä kykenisi romahduttamaan hänen asemansa.

Sekin kannattaa muistaa, miten momentum auttoi Trumpia neljä vuotta sitten. Juuri kukaanhan – edes Trumpin projektikseen ottaneessa Kremlissä – ei uskonut politiikan ulkopuolelta tulleen miljardöörin voiton mahdollisuuksiin ennen vaaleja. Trumpin kannatus saatiin kuitenkin häikäilemättömän oikeistopopulistisella kampanjalla ja vastustajan tehokkaalla likaamisella hetkellisesti juuri ja juuri riittävän suureen nousuun niin, että tuloksena oli hänen astumisensa virkaan.

Nyt tuota momentumia tarvitaan kipeästi demokraattien puolella. Joitakin posiitivisia merkkejä ehkä alkaa pikku hiljaa noustakin näkyviin. Itse esivaalijärjestelyissä päästäneen normaaleihin uomiin Iowan skandaalimaisten epäonnistumisten jälkeen ja osallistuminen niihin on vilkastumassa. Tässä vaiheessa myös ehdokaskisan asetelmat muuttuvat oleellisesti aiempiin gallup-tutkimuksiin verrattuna. Viimemainituissa kärkiasemaa pitivät Joe Biden ja Bernie Sanders todennäköisesti lähinnä sen vuoksi, että vain heidän nimensä on sanonut ihmisille ylipäätään jotakin. Tavalliset amerikkalaisethan eivät keskimäärin ottaen seuraa politiikkaa kovin tarkoin. Nyt aktiiviväen ollessa asialla Sanders pitää asemansa, mutta esiin alkaa nousta myös sellaisia nimiä kuin Pete Buttigieg, Amy Klobuchar ja Mike Bloomberg.

Samaan aikaan virkasyytteen kääntyminen näyttää nousseen Trumpin päähän tavalla, joka saa hänet käyttäytymään entistäkin hillittömämmin. Näin hän vaarantaa sen kannatuksen, jota hän on tähän saakka nauttinut johtavien republikaanien keskuudessa. Jo nyt esimerkiksi hänen kostotoimensa Gordon Sondlandia ja Alexander Vindmania vastaan ovat hermostuttaneet monia, ja sen päälle on tullut Trumpin röyhkeä puuttuminen Roger Stonen kesken olevaan rikostuomiokäsittelyyn. Varoitusmerkkinä voidaan pitää senaatin eilen äänin 55-45 hyväksymää lakia, jolla rajoitetaan presidentin sotatoimivaltuuksia Iranissa.

Myös USA:n talouskehitys voi vielä jäljellä olevien kuukausien aikana lakata ylläpitämästä Trumpin kannatusta. Tämä vuosi tulee todennäköisesti olemaan Kiinalle huonoin sitten Tienanmenin verilöylyn aikaisen kaaoksen. Se tulee painamaan myös Yhdysvaltojen kasvua, joka muutoinkin on nojannut monilta osin kestämättömälle pohjalle. Trump korkealle tasolle pumppaamien odotusten kääntyminen pettymykseksi voi saadat monet entiset tukijat kääntymään häntä vastaan.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon se, miten pelko alkaa totuuden hetken lähestyessä ohjata Trumpin käyttäytymistä. Hän jos kukaan tietää, kuinka paljon hänellä on esimerkiksi selvittämättömiä veroasioita, hämäriä liiketoimia, vaalirahoitusrikkomuksia, virka-aseman hyväksikäyttöä ja viranomaisille esitettyjä valheellisia lausuntoja. Niitä ei voida viedä oikeuteen niin kauan kuin hän on presidenttinä. Tilanne muuttuu tässä suhteessa ratkaisevasti sen jälkeen, kun hän ei ole enää virassaan. Lisäksi Trump tietänee Kremlillä olevan hallussaan hänestä runsaasti tietoja, joiden avulla se voi halutessaan tuhota hänet ja hänen maineensa totaalisesti. Trumpia viisaampi mies voisi yrittää ryhtyä vielä käyttäytymään sen verran valtiomiesmäisesti, että hän selviäisi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Mutta kun kyse on Trumpista, pelko ajaa hänet todennäköisesti vain käyttäytymään aggressiivisemmin ja näin häviämään uhkapelinsä.

Nämä tekijät huomioon ottaen rohkeneen pitää tämän hetken päinvastaisista merkeistä huolimatta mahdollisena, että demokraatit kykenevät vielä kääntämään vaalitaistelun momentumin edukseen ja ajamaan Trumpin pois vallasta. Mutta näin tapahtuu vain jos olosuhteet ovat suotuisat, demokraatit onnistuvat strategisissa valinnoissaan ja Trump tekee riittävästi riittävän pahoja virheitä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu