Onko Alexander Stubbin esitys YK:n uudistamiseksi utopiaa?

Presidentti Alexander Stubb ehdottaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden määrän kasvattamista, nykyisillä pysyvillä jäsenmailla olevan veto-oikeuden poistamista ja mahdollisuutta YK:n peruskirjaa rikkovien turvallisuusneuvoston jäsenten äänioikeuden epäämiseen (puhe löytyy täältä).

Ideaa pidetään yleisesti kuolleena syntyneenä, sillä muutosten toteuttaminen edellyttää YK:n peruskirjan (https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1956/19560001/19560001_2) mukaan myös Venäjän hyväksyntää. Sellaiseen Putinilla ei ole vähäisintäkään kiinnostusta.

Päältä katsoen YK:n peruskirja jakaa todella järjestön jäsenmaat hyvin jyrkästi kahden kerroksen väkeen niin, että järjestö ei voi tehdä mitään oleellisia päätöksiä ilman viiden turvaneuvoston pysyvän jäsenen – nykyisin Britannian, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen – yksimielistä suostumusta. Muilla vajaalla kahdellasadalla järjestön jäsenmaalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin mukautua tähän tilanteeseen. Tämä koskee myös väkiluvultaan maailman suurinta maata Intiaa.

Toisaalta maallikon silmin katsottuna huomio kiinnittyy siihen, että peruskirjan mukaan yksi pysyvien turvallisuusneuvoston jäsenten paikan haltija ei ole Venäjä, vaan Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto. Neuvostoliiton hajottua on vain sovittu, että Venäjä voi käyttää tyhjäksi jäänyttä mandaattia. Koska Neuvostoliitolla on useita muitakin perillisiä, Venäjän oikeutta tuon mandaatin käyttämiseen ei voida pitää minään itsestäänselvyytenä.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että peruskirjan 27. artiklan 3 momentin mukaan ”turvallisuusneuvoston päätökset on tehtävä vähintään seitsemän jäsenen myöntävällä äänellä, jolloin pysyvien jäsenten äänien on sisällyttävä näihin; kuitenkin edellytetään, että VI luvun ja 52 artiklan 3 momentin mukaan tehtävissä päätöksissä on riidassa asianosaisena olevan pidätyttävä äänestämästä”.

Viitatussa 52. artiklassa todetaan ensiksi, että peruskirjan säännökset eivät ”estä alueellisten sopimusten tai elinten olemassaoloa alueellisesti selvitettäviksi soveliaiden kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvien kysymysten käsittelemiseksi, edellyttäen että tällaiset sopimukset tai elimet ja niiden toiminta ovat sopusoinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien ja periaatteiden kanssa.” Tällaisiin sopimuksiin osallistuvien YK:n jäsenmaiden ”on kaikin voimin pyrittävä paikallisten riitojen rauhanomaiseen selvittämiseen näiden alueellisten sopimusten tai elinten välityksellä, ennen kuin esittävät niitä turvallisuusneuvoston käsiteltäviksi.”

Artiklan 3 momentissa todetaan, että ”turvallisuusneuvoston on edistettävä paikallisten riitojen rauhanomaista selvittämistä tällaisten alueellisten sopimusten tai elinten välityksellä, tapahtuipa se asianomaisten valtioiden aloitteesta tai siirtämällä asia niille.”

Venäjä on liittynyt tämänkaltaiseen alueelliseen yhteistyöhön sitoutumalla Britannian ja Ranskan tavoin takaamaan Ukrainan turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden vuonna 1994 vastineeksi siitä, että Ukraina luopui sille Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jääneistä ydinaseista. Ryhtymällä valloitussotaan Ukrainaa vastaan Venäjä on pettänyt pahimmalla mahdollisella tavalla antamansa sitoumuksen samalla kun se on rikkonut räikeästi YK:n jäseniltään edellyttämiä kaikkein perustavimpia velvoitteita.

Muun muassa näistä syistä YK:lla ja sen turvaneuvostolla on täysin legitiimi syy edellyttää Venäjää pitäytymään äänestämästä päätettäessä sen oikeuksista jatkaa veto-oikeuksin varustettuna turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä.

Eri asia tietenkin on, pystytäänkö YK:ssa löytämään riittävä poliittinen tahto tällaisen operaation suorittamiseen. Se on todennäköisesti sopimusjuridiikkaa suurempi este Suomen esittämien uudistusten toteuttamiselle.

Tästä huolimatta pidän presidentin esittämää aloitetta erittäin myönteisenä asiana Suomen kannalta. Jossakin vaiheessa YK:n rakenteet tulevat joka tapauksessa muuttumaan, ja silloin todennäköisesti muistetaan maamme olleen ensimmäisten joukossa ajamassa tuota muutosta.