Onko Putinin sodasta ulospääsyä?

Risto E.J. Penttilän mukaan sellaista tilannetta ei ole, että Yhdysvallat ja muu länsi antaisivat Ukrainan menettää itsenäisyytensä valtiona ja hävitä sodan.  Tätä hänen Ylessä torstai-iltana esittämäänsä arviota voitaneen pitää uskottavana.

Ukrainalaisten uhrivalmiuden ja lännen avun vuoksi Venäjä joutuu kuluttamaan koko ajan valtavasti taloudellisia ja sotilaallisia resursseja paikoilleen jumittuneeseen hyökkäykseen. Sota on tullut jo Venäjän rajojen sisälle, mikä on alkanut murentaa Putinin auktoriteettia.

Xi Jinping ei seuraa ilahtuneena venäläisen kollegansa alisuoriutumista. Hänen tärkeimmäksi haasteekseen on kuitenkin noussut Yhdysvaltojen ja Kiinan välille kehkeytynyt kilpailu maailman johtavan suurvallan asemasta. Etenkin erimielisyydet Taiwanin statuksesta ovat vieneet maat keskinäisen sodan partaalle.

Tämän vastakkainasettelun vallitessa sellaista tilannetta ei ole, että Kiina antaisi Venäjän hävitä sodan. Vaikka Peking ei halua yritystensä joutuvan asetoimitusten vuoksi läntisten pakotteiden kohteeksi, se helpottaa Venäjän taloustilannetta laajentamalla voimakkaasti maiden välistä kauppaa. Samalla Peking pyrkii huolehtimaan siitä, että Venäjä saa muita kanavia myöten myös sodassa tarvittavia materiaaleja – kuten lennokkeja Iranista ja rajoitusten alaisia komponentteja Keski-Aasian maiden kautta kierrätettyinä – taistelukyvyn säilyttämisen kannalta riittävän määrän.

Tilanne on siis umpikujassa, ja sen kestäessä Putin tapattaa koko ajan enemmän venäläisiä sotilaita Ukrainan taisteluissa. Samaan aikaan ihmisiä kuolee Ukrainan puolella sekä taisteluissa että siviilikohteisiin suunnatuissa pommituksissa. Venäjän omalla alueella väkeä on alkanut kuolla erilaisissa kahakoissa, lennokki-iskuissa ja sabotaashioperaatioissa.

Kohti rauhaa voitaisiin päästä, jos Ukraina onnistuisi kääntämään sodan momentumin pakottamalla Venäjän perääntymiskannalle. Lännen ei kuitenkaan pidä odottaa Ukrainalta mahdottomia, sillä maa on jo menettänyt ison osan kokeneimmista taistelijoistaan, valtaosa luvatuista aseista on vielä kaukana rintamalta ja Venäjän asevoimat ovat oppineet välttämään aiemmin tekemiään virheitä.

Vielä suuremmiksi rauhan mahdollisuudet muodostuisivat, jos länsisuhteiden normalisointia haluavat tahot Venäjällä onnistuisivat syrjäyttämään Putinin vallasta. Tämä tuntuu kuitenkin toiveajattelulta varsinkin kun otetaan huomioon Kiinan lisääntynyt vaikutusvalta Venäjällä ja se kasvojen menetys, jota Putinin kaatuminen merkitsisi myös Xi Jinpingille.

Parhaat mahdollisuudet umpikujan laukaisemiseen avautuisivat, jos länsimaat ja Kiina pystyisivät aitoon vuoropuheluun Ukrainassa käytävästä sodasta ja sen lopettamisen mahdollisuudesta. Tuolloin Kiina pitäisi saada ymmärtämään Ukrainan oikeus hallita omaa maataan kaikkialla sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Vastineeksi länsi voisi pyrkiä vakuuttamaan Kiinan siitä, ettei sillä ole aikeita muuttaa Taiwanin kansainvälistä statusta tai jarruttaa Kiinan vaurastumispyrkimyksiä.

Pelivaraa keskusteluille tarjoaa se, ettei tilanteen kehittyminen suuntaan tai toiseen Ukrainassa ole loppujen lopuksi Kiinan johdolle niin tärkeä asia kuin se, että maa saa uutta vauhtia viime aikoina uhkaavasti hidastuneeseen talouskehitykseensä ja että jännitystä saadaan lievennettyä sen omilla lähialueilla.

Jos lännen ja Kiinan välillä päästäisiin jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen, Kiinalla olisi käytettävissään riittävät keinot Kremlin painostamiseksi hyväksymään rauhanprosessin ehdot. Jos taas länsi pitää kiinni Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta ja maan oikeudesta päättää itse omista turvallisuusjärjestelyistään, sillä olisi hyvät mahdollisuudet saada myös Kiovan hyväksyntä vaadittaville kompromisseille.

Nyt vain pitää jäädä odottamaan valtiomiesmäisiä aloitteita, joilla prosessi saadaan liikkeelle. Ajankohta ei ole paras mahdollinen muun muassa USA:n lähestyvien presidentinvaalien vuoksi, mutta myös mitään tekemättömyyden inhimillinen hinta muodostuu päivä päivältä raskaammaksi. Pahimmillaan tuon konfliktin eskaloituminen voi tuhota meidät kaikki.