Onko Venäjä voittamassa energiasodan?

Länsi päätti rankaista Venäjää tiukoilla sanktioilla sen alettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Fossiilisten polttoaineiden ostoja tultaisiin vähentämään niin, että Venäjän niistä saamat vientitulot supistuisivat merkittävästi. Maan kärsivät taloudelliset menetykset rajoittaisivat mahdollisuuksia jatkaa sotaa niin, että Venäjä joutuisi ennen pitkää mukautumaan tarjolla oleviin rauhanehtoihin.

Käytännössä Venäjä on kuitenkin kyennyt kasvattamaan öljyn ja maakaasun vientiä esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan samaan aikaan kun vientimäärät läntiseen Eurooppaan ovat supistuneet. Uudet ostajat eivät suostu maksamaan yhtä hyviä hintoja kuin eurooppalaisilta olisi voinut saada ja kuljetusinfrastruktuurin puuttuminen on rajoittanut vientimääriä. Toisaalta etenkin maakaasun hinnat ovat moninkertaistuneet niin, että Venäjän fossiiliviennistä saamat tulot ovat pikemmin kasvaneet kuin supistuneet. Tämän ansiosta maan valuuttavaranto ja markkinavaihteluja tasoittamaan tarkoitetun hyvinvointirahaston varannot ovat korkealla tasolla. Siten rahan puute ei tule vielä vähään aikaan rajoittamaan Venäjän kykyä jatkaa tuhoamissotaa Ukrainassa.

Samaan aikaan maakaasun ja sähkön hintojen nousu Euroopassa on ollut todella rajua. Tilannetta on vaikeuttanut se, että Venäjä on pudottanut asteittain ja nyt keskeyttänyt kokonaan Nord Stream 1 -kaasuputken kautta tapahtuvat kaasutoimitukset. Tämän vuoksi Euroopan maat joutuvat ponnistelemaan tosissaan löytääkseen korvaavia energialähteitä poistuvien venäläisten toimitusten tilalle. Hallitukset pyrkivät lievittämään energianhinnan nousun pienituloisille aiheuttamia ongelmia, valmistautuvat sääntelemään sähkönkulutusta suurimpien kulutushuippujen aikana ja nyt joutuvat varmistamaan myös kasvavien vakuusmaksujen rasittamien energiayhtiöiden maksuvalmiuden kymmenien miljardien tukipaketeilla.

Venäjä odottaa Euroopan energiamarkkinoiden häiriintymisen toimivan kiristysruuvina, joka pakottaa alueen maat rajoittamaan Ukrainalle annettua tukea ja painostamaan ukrainalaiset taipumaan epäoikeudenmukaisena pitämäänsä sopimukseen taistelujen lopettamisesta. Tämän jälkeen energiatoimitukset Venäjältä saataisiin alkamaan uudelleen. Tällöin myös Venäjän fossiilienergian viennistä saamat tulot palaisivat entisille tasoilleen tai jopa kasvaisivat entistä suuremmiksi.

Tilanne ei kuitenkaan välttämättä etene näin, vaan Venäjä voi joutua ottamaan pahasti takkiinsa myös energiasodassa.

Asiaan vaikuttaa kilpaileville fossiilisten polttoaineiden tuottajille avautunut mahdollisuus lisätä  merkittävästi vientiään Eurooppaan aikana, jolloin myös hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Euroopassa investoidaan uutta tuontia palveleviin terminaaleihin ja kuljetusinfrastruktuureihin, jotka tulevat pysymään käytössä vielä pitkään tulevaisuudessakin. Eurooppalaiset öljynjalostajat mukauttavat tuotantoprosessinsa toimimaan muilla raakaöljylaaduilla korkearikkisen Siperian öljyn sijasta. Eurooppalaiset ostajat eivät hevin enää palaa venäläisten fossiiliviejien asiakkaiksi nähtyään käytännössä sikäläisten toimitusten epäluotettavuuden.

Nykyinen energiakriisi pakottaa Euroopan nopeuttamaan siirtymää uusiin vähäpäästöisiin energialähteisiin. Kun tuotantokapasiteetti on kerran rakennettu, fossiilisten polttoaineiden kysyntä jää pysyvästi alhaisemmalle tasolle.

Venäjän talous on jo aiemmin ollut vahvasti riippuvainen fossiilisten polttoaineiden avulla saaduista tuloista. Ukrainan sota on lisännyt riippuvuutta entisestään muun muassa siksi, että sanktiot ja osaajapako vaikeuttavat muiden tuotantoalojen kehittämistä. Sotateollisuuden vientiäkään ei ole helppo lisätä merkittävästi sodan osoitettua käytännössä venäläisen sotateknologian puutteet.

Siten nykyisen strategian jatkuessa Venäjää odottaa tulevaisuus maana, jonka keskeisimmäksi rooliksi jää toimiminen suurten aasialaisten talouksien energia- ja raaka-ainereservaattina. Maan luonnonrikkauksien jalostaminen  pidemmälle kehitetyiksi tuotteiksi jää pääosin muissa maissa suoritettavaksi. Öljyvarantojenkaan hyödyntäminen ei onnistu Venäjällä enää kovin pitkään sen vuoksi, että helpoimmin hyödynnettävät varannot ehtyvät suhteellisen pian. Esimerkiksi Pohjoisella Jäämerellä tuotantokustannukset kasvavat todennäköisesti nin korkeiksi, että maailmalla esiintyvä kysyntä tullaan tyydyttämään halvemmin hyödynnettävissä olevista lähteistä.

Maakaasun reservit riittävät Venäjällä öljyä pidempään. Niiden osuus maan vientituloista on kuitenkin ollut viime aikoihin saakka selvästi öljystä saatavia tuloja vähäisempi. Ongelmana on lisäksi se, että ilmastonmuutoksen edetessä ja ikiroudan sulaessa iso osa tuotantoa ja kaasukuljetuksia varten pystytetyistä rakenteista uhkaa vajota suohon. Muutoinkin Venäjän kaasubisnes on niin saastuttavaa, että jo tämän vuoksi useat potentiaaliset asiakkaat kääntyvät mieluummin muiden toimittajien puoleen.

Venäjän fossiilitalous tulisi törmäämään suurimpaan osaan näistä ongelmista ilman Ukrainan sotaakin. Sota seurauksineen tulee kuitenkin nopeuttamaan tätä prosessia. Siksi myös energiasodassa tekemillään valinnoilla Venäjä vahingoittaa enemmän itseään kuin muita.

+17

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu