Onko venäläisten tuki Putinille horjumaton?

Itä-Euroopan historian tutkija Jörg Baberowski esittää Der Spiegelille antamassaan haastattelussa olevan epärealistista olettaa venäläisten vetävän tukensa Putinilta ja hänen Ukrainassa käymältään hyökkäyssodalta.

Rohkenen olla asiasta toista mieltä. Venäläiset eivät näet ole tyhmiä, vaan osaavat kyllä aikaa myöten tehdä omat analyysinsa siitä, onko Putinin harjoittama politiikka heidän maansa etujen mukaista vai ei.

Yksi näkyvimmistä Putinin politiikan seurauksista on ollut Venäjän taloudellisten, kulttuuristen ja diplomaattisten yhteyksien lähes täydellinen katkeaminen muuhun Eurooppaan. Tämä on iso asia venäläisille, sillä he ovat aina kokeneet olevansa osa eurooppalaista kulttuuripiiriä. Myös Venäjän väestön ja taloudellisten aktiviteettien valtaosa on painottunut vahvasti maan läntisiin osiin. Uuden rautaesiripun kohoaminen Venäjän läntisille rajoille on vaikeuttanut oleellisesti yritysten toimintaa eivätkä venäläiset tutkijat, taiteilijat tai urheilijat pääse jatkamaan totuttua vuorovaikutusta läntisten kollegojensa kanssa. Kansalaiset eivät pääse matkustamaan, töihin tai opiskelemaan muualla Euroopassa eivätkä myöskään ostamaan entiseen tapaan läntisiä kulutushyödykkeitä.

Läntisten yhteyksien katkettua Venäjä on ajautunut erittäin vahvaan taloudelliseen riippuvuuteen Kiinasta. Kiina hyötyy tästä asetelmasta ennen kaikkea pääsemällä ostamaan kilpailun puuttuessa erittäin edullisesti Venäjältä löytyviä luonnonvaroja. Riippuvuutta kasvattaa Venäjän tarve saada kiinalaista lainapääomaa luonnonvaratalouden kehittämiseksi ja uusien tuotantoalueiden avaamiseksi ehtyvien tilalle.

Oleellisin on kuitenkin se rengin rooli, johon Venäjä on ajautunut nykyajan supervaltojen – Yhdysvaltojen ja Kiinan – välisessä hegemoniakamppailussa. Nämä maat varautuvat mahdolliseen sotilaalliseen konfliktiin keskenään. Vahvistaakseen omia asemiaan Kiina on kiihdyttänyt varusteluaan, mutta tarvitsee vielä aikaa kuroakseen kiinni USA:n etumatkan. Tässä tilanteessa Kiina hyötyy paljon Venäjän Euroopassa käynnistämästä hyökkäyksestä, jonka torjumiseksi länsi joutuu käyttämään omia resurssejaan. Venäjä menettää sodassa valtavasti materiaalisia ja inhimillisiä voimavarojaan, kun taas Kiina pääsee ilman omia menetyksiä keräämään tietoja nykyisistä sodankäynnin menetelmistä ja läntisten aseiden tosiasiallisesta suorituskyvystä.

Suurimmalle riskille venäläiset joutuvat altistumaan, jos Putin turvautuu taktisiin ydinaseisiin saadakseen sodan tavoittelemaansa päätökseen ja samalla pelastaakseen oman nahkansa. Tällöin myös Venäjä joutuisi erittäin rajujen iskujen kohteeksi – tai joukkotuhoaseiden käytön eskaloituessa tuhoutuisi kokonaan. Kiina pyrkisi mahdollisuuksiensa mukaan pysyttelemään sivussa tästä tuomiopäivän näytelmästä.

Monet venäläiset ovat täysin päteviä havaitsemaan Putinin valitseman strategian vahingollisuuden heidän maansa tulevaisuuden kannalta. Tällöin he alkavat repressiosta huolimatta etsiä keinoja hänen syrjäyttämiseensä ja sellaisen johdon nimeämiseen, joka pystyy ajamaan tehokkaammin heidän maansa todellisia kansallisia etuja.

Juuri Putinin hallinnon aloittama aggressiivinen laajentumispolitiikka on ajanut koko maailman uuteen varustelukielteeseen ja sivilisaatiomme tulevaisuutta uhkaavan suursodan partaalle. Kierre on siksi parhaiten katkaistavissa saamalla venäläiset ymmärtämään menon vahingollisuus ja hankkiutumaan eroon diktaattoristaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu