Ovatko ruotsalaiset taas meitä fiksumpia?

Moni suomalainen aikuinen joutuu lähiviikkoina lomautetuksi ja useilla työpaikka menee pysyvästi. Vaikka niin ei kävisikään, kodeissa pinnat kiristyvät perheiden yrittäessä hoitaa etätyönsä, tehdä kotitehtävänsä ja viihdyttää itseään liian pienissä kerrostaloasunnoissa, joista on ehkä vielä aika lailla velkaakin jäljellä. Maalle ei voi lähteä eikä isovanhempia pääse tapaamaan. Kontakteja muihin vältellään ja kaikki kuulostelevat levottomina olotilaansa mahdollisten koronavirusoireiden pelossa.

Tilanne olisi helpompi kestää, jos tietäisi elämän voivan palata normaaliksi esimerkiksi kuukauden kuluttua. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että poikkeusjärjestelyt jatkuvat vielä pitkään ja että odotettavissa on lähinnä vain uusia tiukennuksia. Lisäksi ihmisten ajan kokeminen on hyvin erilaista niin, että ikäihmisen maailmassa lyhyt ajanjakso tuntuu nuoren kokemana lähes ikuisuudelta.

Näissä oloissa moni suomalainen kysyy, ovatko ruotsalaiset sittenkin valinneet viisaamman linjan antaessaan ravintoloiden pysyä auki, koulujen toimia ja kieltäessään vain isoimpien joukkotilaisuuksien järjestämisen. Tai onko Trumpkin oikeassa USA:ssa halutessaan ryhtyä purkamaan rajoituksia mahdollisimman pian estääkseen niiden tuomien taloudellisten menetysten kasvamisen kohtuuttoman suuriksi.

Moni ehkä muistaa, että niin julmalta kuin se yksittäistapauksissa voi tuntuakin, terveydenhuollossa on jouduttu harjoittamaan priorisointia jo pitkään. Toisin sanoen on jouduttu miettimään, kuinka kalliita hoitoja kenellekin kannattaa antaa. Esimerkiksi nuorten työikäisten ihmisten terveyden ja työkyvyn palauttaminen voi olla pitkän päälle rationaalisempaa kuin saman resurssin käyttäminen huonokuntoisen ikäihmisen kalliisiin hoitoihin.

Hallitus perustelee tiukkoja turvatoimia ikäihmisten ja muiden riskiryhmien suojelemisella. Mutta jos me saamme niiden avulla vähennettyä todellisuudessa vain melko marginaalisesti sairastuneiden, tehohoitoon joutuvien ja kuolevien määriä, kannattaako tavoitteeseen pääsemiseksi uhrata kymmeniä tai satoja tuhansia työpaikkoja ja useita prosentteja maan bruttokansantuotteesta? Entä mitkä ovat rajoitustoimien tuomat haittavaikutukset kuten nuorten saaman koulutuksen tason heikentyminen, ihmisten lisääntyvät psyykkiset ongelmat ja koteihinsa suljettujen ihmisten lihaskunnon nopea rappeutuminen?

Sekin kuitenkin kannattaa ottaa huomioon, että elämämme ja talouden toiminnot eivät jatkuisi entisellään, vaikka meillä ei olisi otettu käyttöön minkäänlaisia rajoituksia. Muut maat ovat joka tapauksessa ryhtyneet rajoittamaan liikkumista ja taloudellisen aktiviteetin taso laskee kaikkialla dramaattisesti. Lisäksi itsesuojeluvaisto ohjaa ihmiset muuttamaan käyttäytymistään merkittävästi ilman mitään hallituksen määräyksiäkin. Siksi talous tulee kärsimään joka tapauksessa merkittävästi Ruotsissa ja Yhdysvalloissakin.

Hallituksen aktiivisten toimien etuna on se, että ne velvoittavat kaikkia. Tällöin vähenee se riski, että varomattomasti käyttäytyvät ihmisryhmät nopeuttavat merkittävästi epidemian leviämistä muuhun väestöön. Lisäksi päättäessään rajoitustoimista hallitus joutuu myös kantamaan vastuuta niistä seurauksista, joita rajoitustoimet aiheuttavat esimerkiksi niistä kärsimään joutuville yrityksille ja kansalaisten toimeentulolle.

Toki meilläkin kannattaa kaikissa toimissa pitää järki kädessä sekä laskea kaikissa vaiheissa eri valintojen hyödyt ja kustannukset. Erityisesti kannattaa harkita moneen kertaan Italian ja Espanjan kaltaisten ulkonaliikkumiskieltojen käyttöönottoa, sillä ainakin omien havaintojeni perusteella mahdollisuus liikkua keväisessä luonnossa on muodostunut nykyisissä poikkeusoloissa monille ihmisille ja perheille tosi tärkeäksi henkireiäksi. Lisäksi auringosta saatava D-vitamiini on omiaan vahvistamaan ihmisten immuunijärjestelmän puolustuskykyä, ja juuri sitä nyt tarvitaan.

Aika näyttää, onko Suomi vai Ruotsi omaksunut viisaamman linjan koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Jos jatkossa toimimme oikein, veikkaan Suomen selviävän voittajaksi sekä ihmisuhrien määrällä että pidemmän ajan taloudellisilla menetyksillä mitaten. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka rohkeisiin vastasyklisiin toimiin eri maat ovat valmiit ryhtymään. Tässä suhteessa Ruotsi on vielä selvästi Suomen edellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu