Puolen vuoden opetuksia

Venäjä käynnisti uuden laajan hyökkäyksen Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta eli hieman yli puoli vuotta sitten.

Hyökkäys on vain yksi osa Venäjällä valtaa pitävän gangsterimaisen ryhmittymän pyrkimystä päästä kiristämään koko muuta maailmaa hallitsemillaan luonnonvaroilla. Sodan avulla se haluaa ottaa kontrolliinsa omiensa lisäksi myös vilja-aittana tunnetun Ukrainan varannot. Hyökkääjä uskoo Neuvostoliiton ajoilta perityn valtavan ydinpelotteen takaavan heidän koskemattomuutensa. He näkevät ihmiset – venäläiset, ukrainalaiset, länsimaalaiset ja muualla asuvat – vain hidasteina heidän maailmanlaajuisella ryöstöretkellään. Siksi ihmiset raivataan säälittä tieltä aina kun heidän olemassaolonsa koettelee liiaksi ryövärien kärsivällisyyttä.

Ukrainalaiset ovat puolustautuneet Venäjän hävityssotaa vastaan jo puolen vuoden ajan sen aiheuttamista hirvittävistä kärsimyksistä huolimatta. Kreml on lähettänyt sodassa tykinruoaksi kymmeniä tuhansia omia kansalaisiaan, joita on koottu etenkin maaseudun köyhien, vähemmistökansallisuuksien ja rangaistusvankien keskuudesta. Vähän aikaa sitten valtaklikki antoi tappaa omiensa keskuudesta Darja Duginan ehkä siinä toivossa, että nuoren naisen kuolema vahvistaisi alhaiseksi valunutta taistelumoraalia ja lisäisi venäläisten rintamallelähtöhalukkuutta.

Venäjän hyökkäys herätteli länttä näkemään Venäjän valtaklikin todellisen luonteen. Länsi reagoi hyökkäykseen ottamalla käyttöön uusia pakotteita ja antamalla Ukrainalle sen kipeästi kaipaamaa aseapua. Samaan aikaan länsimaat ovat alkaneet tiivistää puolustustaan muun muassa siten, että Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Naton jäsenyyttä. Lisäksi useat läntiset maat ovat ryhtyneet jälleen kohentamaan omaa taisteluvalmiuttaan. Eurooppa pyrkii irtautumaan venäläisestä energiasta ja samalla heikentämään Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa hyökkäyssotaansa. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan sopeutumisen vaatimaa hintaa, vaan omien etujen varjelu ajaa joitakin tahoja opportunistiseen käyttäytymiseen. Kreml odottaa kiihkeästi läntisen rintaman murenemista ja Ukrainalle annetun tuen heikkenemistä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuli Kiinan johdolle epämieluisana yllätyksenä, sillä se rikkoo jyrkästi Kiinan puolustamaa toisten maiden suvereniteetin kunnioittamisen periaatetta vastaan. Kiinan johto kokee kuitenkin Venäjän tavoin lännen vastustajanaan, ja siksi se vyöryttää mielellään syyn konfliktin puhkeamisesta länsimaiden niskaan. Samaan tapaan tilanne nähdään myös monissa kehittyvissä maissa, jotka joutuvat kärsimään raskaasti sodan aiheuttamasta energian ja ruoan hintojen kohoamisesta.

Tulevan kehityksen kannalta on tärkeä saada mahdollisimman monet tahot näkemään ne vaarat, joita Venäjän valtaklikin toiminta aihuttaa koko maailman tulevaisuudelle. Tilanne ei rauhoitu ennen kuin tuolta klikiltä on otettu pois sillä nykyisin olevat kiristysmahdollisuudet. Heidän hallinnassaan oleva ydinpelote tekee tehtävästä äärimmäisen vaikean, mutta riittävän laajan yhteisrintaman kokoaminen lisää sen onnistumismahdollisuuksia.

Ensi vaiheessa on huolehdittava ennen kaikkea siitä, että Kremlin Ukrainaa vastaan suunnattu hyökkäys saadaan torjuttua ja että läntinen pakote- ja avustusrintama pysyy riittävän yhtenäisenä. Se auttaa myös niitä venäläisiä toimijoita, jotka yrittävät päästä eroon heidän maataan sortavasta valtaklikistä ja ryhtyä normalisoimaan Venäjän suhteita muuhun maailmaan.