Putin kovensi panoksia

Putinin maailmankuvaa on muovannut hänen nuorena poikana pietarilaisessa kellarissa kohtaamansa rotta, joka nurkkaan ahdistettuna paljasti hampaansa kiusaajalle välittämättä asemansa toivottomuudesta. Nyt umpikujaan itsensä ajanut presidentti Putin irvistelee hampaitaan muulle maailmalle väittäen muiden yrittävän tuhota hänen maansa. Kyse ei ole katteettomasta uhkailusta, vaan Putin on selvästi valmis maksattamaan muilla – tavalliset venäläiset mukaanluettuina – mitä hyvänsä oman nahkansa pelastamiseksi.

Taustalla on se moninkertainen tappio, jota kohti Putinin viime aikoina tekemät strategiset valinnat ovat etenemässä. Helmikuussa Putin määräsi Venäjän joukot hyökkäämään Ukrainaan odottaen saavuttavansa helpon voiton ja saavansa myös läntiset pakotteet vesittymään vain hieman energiaruuvia kääntämällä.  Lisäksi hän laski saavansa Kiinan ja monien muiden ei-läntisten maiden tuen kampanjalleen Yhdysvaltojen oletettuja hegemoniapyrkimyksiä vastaan.

Todellisuudessa taistelut Ukrainassa jatkuvat kohta jo seitsemättä kuukautta niin, että venäläiset joukot joutuvat etenemisen sijasta perääntymään ukrainalaisten painostuksen edessä. Venäjä on kuluttanut jo loppuun ison osan parhaasta henkilöstöstä ja aseistaan eikä korvaavan aseistuksen tuottaminen onnistu läntisten pakotteiden puristuksessa. Myös sodan vaatimat taloudelliset resurssit ovat kulumassa nopeasti loppuun, mihin vaikuttaa muun muassa Euroopan valmius luopua tarvittaessa kokonaan Venäjältä tulevasta fossiilienergiasta.

Vain harvat maat maailmassa ovat olleet valmiita tukemaan suoraan Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta melko monet ovat olleet valmiit jatkamaan jonkinasteista yhteistyötä Venäjän kanssa. Kiina ja Intia ovat olleet valmiit ostamaan alennushintaan maan tuottamaa öljyä ja maakaasua. Viime viikolla Intian Narendra Modi toi julkisesti esiin kriittisen suhtautumisensa Venäjän aloittaman sotaan, kun taas Kiinan Xi Jinping on toistaiseksi tyytynyt esittämään varauksensa ei-julkisesti valtiojohtajien käymässä keskustelussa.

Samarkandista palattuaan Putin joutui toteamaan Venäjän tilanteen akuuttisuuden. Jo ensi talvena Venäjä voi joutua toteamaan hävinneensä sekä taistelun Urainasta että energiasodan länttä vastaan. Venäjän ja sen tuottaman aseteknologian kansainvälinen maine on murenemassa, maan johto on ajautumassa maailmalla eristyksiin ja vaatimukset johdon vaihtamisesta lisääntyvät Venäjän sisällä.

Siksi Putin on päättänyt selvästi pelata upporikasta ja rutiköyhää. Hänen ilmoituksensa 300 000 uuden sotilaan rekrytoinnista ja lähettämisestä rintamalle ei tuo riittävän nopeaa ratkaisua tilanteeseen, sillä kutsuntojen toteuttaminen, tarvittavan koulutuksen järjestäminen, joukkojen aseistaminen ja lähettäminen rintamalle vaatii niin monta kuukautta, että Venäjä ehtii todennäköisesti jo hävitä sotansa ennen noiden vahvistusten perillepääsyä.

Putinin tämän päivän puheen pääviesti on mobilisaation sijasta ilmoitus Venäjän miehittämien ukrainalaisten alueiden liittämisestä Venäjään ja maan valmiudesta puolustaa alueitaan kaikilla sen käytettävissä olevilla aseilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Venäjä valmistautuu joukkotuhoasein – todennäköisimmin taktisin ydinasein – suoritettaviin iskuihin Ukrainassa ja lähialueilla, jos länsi ja Ukrainan johto eivät sitä ennen taivu neuvotteluihin taistelutoimien lopettamisesta Kremlin hyväksyttävissä olevin ehdoin.

Autokraatin uusin liike merkitsee välitöntä uhkaa Ukrainasta alkaneen sodan eskaloitumisesta laajamittaiseksi Naton ja Venäjän väliseksi sotilaalliseksi konfliktiksi. Olen varma, että tähän uhkapeliin ryhtyessään Putin toimii täsmälleen toisin kuin Kiinan johto olisi halunnut hänen menettelevän. Samaan aikaan Putin kuitenkin laskee sen varaan, ettei Peking näissäkään oloissa ole halukas julistamaan julkista välirikkoa Moskovan kanssa, vaan sopeutuu tilanteeseen säilyttääkseen yhteisrintaman Yhdysvaltoja vastaan.

Putinin ulostulon jälkeen lännen ensimmäisenä tehtävänä on vahvistaa antavansa Ukrainalle kaiken sen materiaalisen tuen, jota maa tarvitsee puolustautuessaan venäläistä hyökkääjää vastaan. Tämän ohella lännen on nostettava omaa puolustusvalmiuttaan etenkin Venäjän lähialueilla. Lisäksi on ryhdyttävä suunnittelemaan tapoja, joilla länsi voi reagoida Venäjän joukkotuhoaseiden käyttöön.

YK:n turvallisuusneuvosto on kutsuttava välittömästi koolle käsittelemään Venäjän aiheuttamaa sodan laajenemisen uhkaa. Uhka on otettava esiin myös meneillään olevassa YK:n yleiskokouksessa. Venäjän kansalaisille on pyrittävä välittämään mahdollisimman laajalti tiedoksi se, millaiselle hengenvaaralle maan presidentti on valmis alistamaan heidät valtaklikin omien etujen suojelemiseksi.

+19

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu