Putin – vastentahtoinen puolustuspelaaja?

Miten Venäjän presidentti Vladimir Putin reagoi niihin paineisiin, jotka näinä aikoina kohdistuvat häntä vastaan?

Presidentti ei ole kyennyt pitkään aikaan tarjoamaan venäläisille hyviä uutisia maan taloudesta, eikä niitä ole tiedossa jatkossakaan fossiilipolttoaineiden alhaisten hintojen ja koronakriisin pitkittymisen vuoksi. Ennemmin voimme odottaa uusia leikkauksia maan talouden tasapainottamiseksi. Myöskään Venäjää vastaan suunnatuille talouspakotteille ei ole loppua näköpiirissä varsinkaan Aleksei Navalnyin murhayrityksen jälkeen.

Putinin poliittinen kannatus on alhaisella tasolla ja kansalaiset kapinoivat avoimesti keskusvaltaa vastaan muun muassa Habarovskissa. Venäjän eteläisillä alueilla kuohuu jatkuvasti, ja mediat kertovat harva se päivä islamististen asemiesten iskuista tai heitä vastaan suunnatuista operaatioista.

Samaan aikaan Venäjän etupiireikseen lukemilla alueilla on levotonta. Putinin isoimmaksi päänsäryksi on muodostunut Recep Tayib Erdoganin johtamien turkkilaisten aktiivinen toiminta venäläisiä ja heidän liittolaisiaan vastaan muun muassa Libyassa, Syyriassa ja nyt Azerbaidzhanin tukena Nagorno-Karabahissa. Venäjä on joutunut auttamaan Aljaksandr Lukashenkon kamppailua oman asemansa säilyttämiseksi valkovenäläisten käännyttyä tätä vastaan. Kirgisiassa on puhjennut avoin kamppailu vallasta, ja tyytymättömyys myös muita alueen korruptoituneita yksinvaltiaita vastaan kytee koko ajan pinnan alla.

Venäjän anastamat alueet Georgiassa, Moldovan Transdnistriassa ja Ukrainassa pysyvät tiukasti Kremlin kontrollissa, mutta Venäjä joutuu upottamaan koko ajan suuria rahasummia näille alueille pitääkseen ihmiset edes jollakin tavoin tyytyväisinä vallitsevaan tilanteeseen.

Nykytilanteen tekee Putinille vielä ongelmallisemmaksi se, että tähän saakka hän on tottunut tekemään itse aloitteet, jolloin muut ovat joutuneet sopeutumaan uusiin realiteetteihin. Nyt sen sijaan muut ovat lähteneet liikkeelle häneltä lupia kysymättä sekä pakottaen hänet puolustusasemiin.

Muun maailman kannalta oleelliseksi nousee tällöin kysymys siitä, tyytyykö Putin vain etsimään keinoja nykytilanteen aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi, vai arvioiko hän hyökkäyksen olevan paras puolustus? Ja jos hän päätyy jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle, mihin hän kohdistaisi hyökkäyksensä ja miten hän toteuttaisi sen käytännössä?

Oletan Kremlin strategien pohtivan parhaillaan erilaisia toimintavaihtoehtoja ja laskevan niiden mahdollisia seurauksia. USA:n vaalit ovat kuitenkin myös Venäjän kannalta niin tärkeä poliittinen tapahtuma, että Kreml halunnee katsoa niiden tulokset ennen omia isompia liikkeitä. Toisaalta jos itse vaali tai kiistely sen tuloksesta ajaa USA:n poliittisen järjestelmän kaaokseen, Putin näkee ehkä sen tarjoavan itselleen otollisen iskun paikan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu