Putinin sota hallitsee alkanutta vuotta

Putinin runsaat kymmenen kuukautta sitten aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan tullee jatkumaan vuoden 2023 loppuun saakka ja todennäköisesti pidempäänkin. Kaikki venäläisen yhteiskunnan voimavarat suunnataan sodan tukemiseen. Putin ei katsonut asepukuisten sotilaiden muodostamissa kulisseissa pitämässään uudenvuoden puheessa tarpeelliseksi viitata sanallakaan yrityksiin saada taistelut loppumaan.

Taustalla on Putinin omaksuma missio nostaa Venäjä Euraasiaa ja sen luonnonvaroja hallitsevaksi imperiumiksi, joka jättää idän suosiolla Kiinan hallintaan ja joka haluaa ajaa Yhdysvallat ja Naton mahdollisimman kauas länteen. Natsi-Saksaa johtaneen Hitlerin tavoin Putinia eivät kiinnosta ne ihmisuhrit tai muut menetykset, joita hänen suuren unelmansa toteuttaminen tulee vaatimaan. Siksi Ukrainan vastarinnan murskaaminen ja maan alistaminen Kremlin määräysvaltaan ovat vain välitavoitteita. Laajempi strateginen kokonaisuus merkitsee sitä, että sota tulee olemaan venäläisen yhteiskunnan normaali olotila.

Paljon uhkia liittyy myös Kiinan johdon määrätietoisiin pyrkimyksiin murtaa Taiwanin erityisasema ja alistaa alue Pekingin määräysvaltaan niin pian kuin mahdollista. Xi Jinping arvioi kuitenkin todennäköisesti tarvitsevansa vielä aikaa kansanarmeijan iskukyvyn nostamiseksi riittävän suureksi saaren sotilaallista valtausta ja Yhdysvaltojen väliintulon torjumista ajatellen. Lisäksi Xi:llä on tällä hetkellä riittävästi työtä myös koronakriisin ja maan talouden ongelmien parissa. Siten Taiwanin asemaa koskevan sotilaallisen konfliktin syttymistä vielä tämän vuoden aikana voidaan pitää epätodennäköisenä, vaikka sellainen voi puhjeta myös vahingossa miltei minä päivänä hyvänsä.

Peking arvostaa strategista kumppanuutta Venäjän kanssa sen verran, ettei Kiina tyytymättömyydestään huolimatta tule tuomitsemaan Putinin sotilaallisia toimia Euroopassa. Mutta Peking ei halua myöskään tulla vedetyksi mukaan Putinin sotaan. Kiinalaiset yritykset varovat tekemästä mitään sellaista, mikä johtaisi niiden joutumiseen läntisten sanktioiden kohteeksi.

Alkaneen vuoden näköalat muuttuisivat paljon valoisammiksi, jos Putin joutuisi väistymään syrjään ja uusi hallinto ryhtyisi toteuttamaan selvästi toisenlaista politiikkaa. Todennäköisempää silti on, että nykyisten valtarakenteiden jonkinasteisesta horjunnasta huolimatta Putin tulee terveenä säilyessään pysymään vallassa toistaiseksi. Ja vaikka hän joutuisikin väistymään, demokraattisen kumouksen sijasta hänen tilalleen voi nousta vielä nykyistä vaarallisempi hallinto.

Miten demokraattinen Eurooppa voi puolustautua Venäjän laajentumispyrkimyksiä vastaan? Ensimmäinen tehtävä on luonnollisesti Ukrainan käymän puolustustaistelun tukeminen niin, että maa pystyy torjumaan ja lyömään takaisin Venäjän hyökkäykset nykyistä tehokkaammin. Samalla on tehtävä systemaattisesti työtä Venäjän sotilaallisen potentiaalin heikentämiseksi muun muassa estämällä maalta sellaisten komponenttien saanti, joita se tarvitsee asevalmistuksessaan. Lisäksi on pyrittävä vähentämään valuuttavirtoja, joiden turvin Venäjä kykenee ostamaan aseita muualta.

Ruuvia on kiristettävä siihen saakka, kunnes venäläiset havaitsevat ajautuvansa viikko viikolta yhä kauemmas sodan tavoitteista ja vahingoittavansa sen jatkamisella itseään enemmän kuin muita. Vasta tällaisen tilanteen synnyttyä avautuvat mahdollisuudet realistisille neuvotteluille sodan lopettamisesta. Tuossa vaiheessa vuosi 2023 on todennäköisesti jäänyt jo taakse. Parasta luonnollisesti olisi, ettei rauhanneuvotteluja enää tuolloin käytäisi Venäjän puolelta Putinin johdolla, mutta hänen asemansa on jätettävä venäläisten itsensä ratkaistavaksi.

Suomen kannalta on hyvin noloa, että vielä yli kymmenen kuukautta Putinin hyökkäyksen alkamisen jälkeen valtionenemmistöinen Fortum osallistuu Venäjän sotaponnisteluihin tuottamalla yli kahdentoista gigawatin – eli lähes kahdeksan Olkiluoto 3:n  – verran energiaa maan merkittävimpien aseteollisuuskeskusten käyttöön. Yhdessä Rosnanon kanssa se aikoo vielä kasvattaa kapasiteettiaan merkittävästi vuoteen 2027 mennessä. Fortumin johto on kyllä ilmoittanut pian sodan alettua pyrkivänsä luopumaan Venäjän liiketoiminnoistaan ja viime syksynä se väitti myyntineuvottelujensa olevan loppusuoralla, mutta tulosta ei ole syntynyt. Putin haluaa todennäköisesti pitää Fortumin yksiköt panttivankeinaan vielä jatkossakin. Toivottavasti  valtion omistajaohjaus herää toimimaan niin, ettei Fortumin anneta jatkaa toimiaan hamaan tulevaisuuteen saakka rintaman väärällä puolella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu