Putinin vaihtoehdot
Venäjän presidentillä on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoista etenemisreittiä kohta kaksi ja puoli vuotta jatkuneessa ”sotilaallisessa erikoisoperaatiossaan”. Näitä ovat 1) sodan jatkaminen nykyisellään tavoitteena Ukrainan sotilaallinen nujertaminen niin, että Putin pääsee sanelemaan ehdot taistelujen lopettamiselle; 2) neuvottelut taistelujen lopettamisesta nykyisten rintama-asetelmien pohjalta, jolloin Putin joutuisi tinkimään merkittävästi sodalle asettamistaan tavoitteista sekä 3) turvautuminen shokeeraavaan iskuun taktisia ydinaseita käyttäen Ukrainan johdon ja sen läntisten tukijoiden pelästyttämiseksi niin, että nämä taipuvat saman tien Putinin ehtojen mukaiseen sopimukseen taistelujen lopettamisesta.
Vaihtoehto 1: sodan jatkaminen nykyisellään
Tämän vaihtoehdon ongelmana on se, että kesä menee kohta ohi ilman että Venäjän joukot saisivat aikaiseksi mitään todellista läpimurtoa. Jo nykyisen momentumin säilyttäminen kuluttaa valtavasti ihmisiä ja kalustoa, joita kumpiakin on yhä vaikeampi korvata. Ukrainan kyky vastahyökkäyksiin ja iskuihin Venäjän selustaan paranee sen saadessa länneltä kehittyneempää välineistöä käyttöönsä. Uusien sopimussotilaiden rekrytoiminen käy koko ajan kalliimmaksi ja yleisiin kutsuntoihin turvautuminen olisi poliittisesti vaikeaa. Rintamalla vallitsevien olosuhteiden aiheuttama tyytymättömyys lisääntyy. Ukrainan operaatio Kurskissa on paljastanut, miten ohueksi Venäjä on jättänyt oman alueensa puolustuksen. Syksyn mittaan inflaatio alkaa kiihtyä, mikä ajaa ihmiset protestoimaan. Huono sotamenestys kalvaa sotilaallisena supervaltana itseään mainostavan Venäjän ja sen johdon uskottavuutta maailmalla.
Putin voi silti yrittää jatkaa sotaansa kutakuinkin nykyisellään USA:n marraskuiseen presidentinvaaliin saakka sillä odotuksella, että Trump voittaa vaalin ja sopii virkaan astuttuaan Putinin kanssa Ukrainan luovuttamisesta Venäjän etupiiriin. Trumpin voitto uhkaa kuitenkin hiipua käsistä Elon Muskin ja Kremlin trollien hänelle antamasta sivustatuesta huolimatta. Tällöin Putinin mahdollisuudet sodan voittamiseen ja myös oman asemansa säilyttämiseen heikentyisivät merkittävästi.
Vaihtoehto 2: suostuminen neuvotteluihin sodan lopettamisesta
Kiinan, Intian ja monen muun Venäjän tärkeän yhteistyökumppanin johtajat haluavat sodan Ukrainassa päättyvän niin, että myös alueen viljatoimitukset maailmalle saataisiin jälleen toimimaan normaalisti. Venäläiset olisivat iloisia, jos he saisivat rintamalle lähetyt perheenjäsenensä elävinä takaisin, talouden resurssit ohjattaisiin palvelemaan jälleen siviilielämän tarpeita, evakuoidut pääsisivät koteihinsa ja pakotteista päästäisiin eroon. Nykyisen taistelutilanteen pohjalta Putinin olisi kuitenkin käytännössä mahdoton saavuttaa sellaista neuvottelutulosta, joka vastaisi edes jollakin tavoin hänen sodalle asettamiaan tavoitteita.
Tämän vuoksi Putin pyrkii todennäköisesti kitkuttamaan ainakin USA:n presidentinvaaliin saakka ennen kuin hän on valmis harkitsemaan tämän vaihtoehdon valintaa.
Vaihtoehto 3: shokkistrategia
Vaikka suurvaltojen ydinvarustelussa on pyritty kauhun tasapainon ylläpitämiseen, Venäjä uskottelee saavuttaneensa tilapäisen etulyöntiaseman uusien ”superaseidensa” avulla. Niiden toimivuudesta ei ole yhtä suurta varmuutta kuin siitä, että Venäjällä on nykyisin käytettävissään paljon länttä suurempi määrä konventionaalisen sodankäynnin tueksi tarkoitettuja taktisia ydinaseita. Taktisten ydinkärkien tuhovoima on strategisia ydinaseita pienempi, mutta selvästi suurempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen toisen maailmansodan loppuvaiheessa Hiroshimaan ja Nagasakiin pudottamilla pommeilla. Jotkin tahot Venäjällä haluaisivat maansa tekevän niillä shokeeraavan iskun, joka ajaisi Ukrainan ja lännen havittelemaan pikaista rauhaa Putinin sanelemilla ehdoilla.
Vaihtoehdon houkuttelevuutta heikentää kuitenkin tietoisuus siitä, että länsi tulisi reagoimaan erittäin voimakkaasti tällaiseen iskuun. Reaktio voisi tulla jo iskua valmisteltaessa, jos toimia ei kyetä salaamaan riittävän tehokkaasti. Myös koko kansainvälinen yhteisö – Kiina mukaan luettuna – tuomitsisi jyrkästi tällaisen sodan eskaloinnin. Siten vihreän valon näyttäminen taktisten ydinaseiden käytölle voisi hyvin jäädä Putinin viimeiseksi teoksi, eikä diktaattori näytä ainakaan toistaiseksi menettäneen itsesuojeluvaistoaan.
*
Tämän pohdinnan pohjalta oletan Putinin pyrkivän jatkamaan nykyisellä strategialinjallaan ainakin USA:n presidentinvaaliin saakka. Jos Kamala Harris päätyy tuon vaalin voittajaksi, hyökkäyssodan jatkaminen käy vaikeaksi. Samalla Venäjällä lisääntyvät paineet Putinin vaihtamiseksi johtajaan, joka kykenee lopettamaan hänen aloittamansa sodan. Tuomiopäivän vaihtoehtoakaan ei kuitenkaan voida sulkea pois niin kauan kuin venäläisellä nykyfasismilla on mahdollisuus vaikuttaa maan ydinaseiden käyttöön.
Pidän todennäköisimpänä, että nykyisenkaltainen kulutussota jatkuu, jatkuu ja jatkuu.
Kummallakaan osapuolella ei ole riittävää voimaa saavuttaa strategista läpimurtoa.
JOS USA:lla olisi järkevä presidentti, niin USA antaisi Ukrainalle nopeasti ja runsaasti modernia kalustoa ja ampumatarvikkeita, jotta Ukraina voittaisi sodan. Vaan ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
”…jotta Ukraina voittaisi sodan.”
Mikä Juhanin mielestä voisi olla määritelmä Ukrainan voitolle?
Minusta tässä on länsikin ryssinyt juuri siinä, että Ukrainan avustamisen päämäärät eivät ole oikein selkeät ja sitten keinotkin ovat vähän mitä sattuu. Missä vaiheessa voidaan sanoa, että Ukrainan voitti sodan?
Ilmoita asiaton viesti
Janne: ”Minusta tässä on länsikin ryssinyt juuri siinä, että Ukrainan avustamisen päämäärät eivät ole oikein selkeät”
Juuri tästä on kysymys. Läntiset johtajat, kuten Biden ja Scholz eivät ole asettaneet päämääräksi, että Ukraina voittaisi Venäjän aloittaman Ukrainan ja Venäjän välisen sodan.
Kun ei ole tavoitetilaa, niin ei voida laatia strategiaa tavoitteeseen pääsemiseksi ja kun ei ole strategiaa, niin ei voi olla myöskään toteuttamiskelpoisia operaatiosuunnitelmia – kunhan nahistellaan.
Ukrainan voitto sodassa olisi, että Venäjän joukot poistuisivat Ukrainan laillisilta alueilta – mukaan luettuna Krimi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta 3. vaihtoehdosta muistaakseni Biden sanoi sodan alkuvaiheessa, että ydinaseen käyttö tarkoittaisi että Länsi (USA) iskisi ei-ydinaseilla Venäjälle niin, ettei siellä olisi enää laivastoa, ilmavoimia eikä maavoimia. Uskoakseni myös Kiina on varoittanut Venäjää käyttämästä ydinasetta.
Ilmoita asiaton viesti
” Jos Kamala Harris päätyy tuon vaalin voittajaksi, hyökkäyssodan jatkaminen käy vaikeaksi. ”
Mutta mitä me tiedämme Kamala Harrisin ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista ? Se olisi kiva täällä rapakon toisella puolella tietää, ( kun nyt USA on ottanut globaalin johtajan roolin ) vaikka se ei USA:n äänestäjille ole niinkään ykkösaihe. USA:n äänestäjille lienee tärkeämpää oman maan talouden kehitys, heidän Sotensa ja toisaalta bisneksen pyörittämisen edellytykset ( ja siihen liittyen myös työllisyys ja ostovoiman kehittyminen ).
Mielenkiinnolla odotamme sekä Trumpin ( jos malttaa jättää Kamala Harrisin alatyylisen haukkumisen vähemmälle) ja Harrisin kannanottoja turvallisuus-, ulko- ja talouspolitiikkaan. Sisäpolitiikkahan on jenkkien oma asia.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä analyysi kirjoittajalta,komppaan aika pitkälti. Kuin myös Putkisen kommenttia. Sillä lisäyksellä,että kun haikailemme täysjärkistä presidenttiä Amerikkaan,niin voisimme myös kysyä mistä saisimme edes osittain täysjärkisiä päättäjiä Eurooppaan, jossa tätäkin sotaa käydään? Eikös meidän pitäisi huolehtia siitä, että Ukrainalla paukut riittää? Täällä vingutaan kilpaa kumpi pressaehdokas jenkeissä olisi se joka hoitaa homman,joka ilmanmuuta kuuluisi hoitaa täällä naapurustossa. Vaan ei tunnuta saavan edes a-tarvike tuotantoa tulille,vaikka 2,5 vuotta hoettu kuinka nyt EU siihen satsaa. Ei ole kumma että jenkkilässä ruvetaan kyllästymään tähän näpertelyyn. Ja aiheesta. Kuten evp. pääministeri Rinteen fläppitaululla ilmoitettu: rahaa on. On vaan viimeiset 100 vuotta opittu itkemään isoveli apuun kun paskat housuissa. Hävettää tällainen munattomuus,ja tullaan nahoissamme tuntemaan korkojen kera jos vanjalle perään annetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Roope: ”Eikös meidän pitäisi huolehtia siitä, että Ukrainalla paukut riittää?”
Se on helpommin sanottu kuin tehty. Laarien pohjat paistaa ja uusien tuotantolinjojen pystyttämiseen kuluu vuosia.
Kansalaiset, eli veronmaksajat, eivät yleensä ole valmiita luopumaan mistään ”saavutetuista eduista”, eikä myöskään ole innokkaita maksamaan enemmän veroja. Sota ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi kiinnostavaa saada edes väliaikatietoja siitä, miten ammusten tuotantolinjojen pystyttäminen etenee parhaillaan, sekä Suomessa että muualla EU:ssa. Mitä pullonkaulat ovat, ja mitä niille ollaan tekemässä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalainen Rheinmetall edes yrittää pystyttää uusia linjoja, mutta hitaita ovat herrojen kiireet. Tänä vuonna ei tuotanto juuri kasva, vuoden 2025 lopussa alkaa näkyä vähän enemmän uusia murkuloita.
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä ovat diktaattorin vaihtoehdot? Pysy vallassa tai kuole. Putin ei ole poikkeus.
Ilmoita asiaton viesti