Saigon 30.5. 1975, Kabul 15.8.2021

Tämä sunnuntai jää historiaan päiväksi, jolloin Yhdysvallat liittolaisineen hävisivät Afganistanissa käydyn kaksikymmentävuotisen sodan ja maa ajautuu Talebanin hallintaan. Muualta maasta talebaneita paenneita ihmisiä on ahtautunut Kabuliin, mistä helikopterit keräävät länsimaalaisia ja joitakin onnekkaimpia afgaaneja amerikkalaisten joukkojen turvaamalle lentokentälle ja sieltä edelleen pois maasta.

Taleban tulee kostamaan verisesti monille vanhan hallinnon ja länsiliittoutuman palveluksessa olleille ja lukuisat koulutuksen kautta parempaa elämää tavoitelleet tytöt ja naiset pakotetaan talebanien jalkavaimoiksi.

Kiinan johto ei katso hyvällä sitä, että sen länsiosien muslimimilitantit voivat jatkossa käyttää  Afganistania tukialueenaan. Muutoin kuitenkin Xi Jinping on todennäköisesti hyvin tyytyväinen siitä, millaisena todisteena amerikkalaisjoukkojen lähtö toimii Yhdysvaltojen heikkoudesta ja maan moraalisten julistusten katteettomuudesta. Joe Bidenin tultua presidentiksi Yhdysvallat haluaa näyttäytyä jälleen maailmalla ihmisoikeuksien puolustajana, mutta tositilanteessa nykyhallinto ei selvästikään ole valmis mihinkään merkittäviin uhrauksiin ainakaan afganistanilaisnaisten oikeuksien puolustamiseksi.

Yhdysvaltojen tappio tulee huonoon aikaan muun muassa sen vuoksi, että viime aikoina Kiina on lisännyt voimakkaasti painostustaan Taiwania kohtaan. Xi Jinping tuntee suurta houkutusta pakottaa lännen tukema Taiwan Kiinan etupiiriin mieluiten jo ennen ensi vuoden lopulla pidettävää KKP:n puoluekonferenssia, jossa hän haluaa varmistaa asemansa puolueen johdossa vähintään vielä seuraavan viisivuotiskauden ajan. Xi muistaa sen nosteen, jonka Vladimir Putin sai omalle kannatukselleen seitsemisen vuotta sitten Venäjällä Krimin haltuunoton ansiosta.

Kiinan johdon toimia Taiwanin suhteen on toistaiseksi hillinnyt epätietoisuus siitä, riittääkö maan sotilaallinen voima saaren valtaamiseen tarvittaessa väkivalloin. Tämän ohella Kiinan johto ei ole tiennyt, olisivatko Taiwanin läntiset liittolaiset valmiit lähettämään omia sotilaitaan tuleen saaren puolustamiseksi kiinalaisia hyökkääjiä vastaan.

Nykyisin monet arvioitsijat laskevat kuitenkin Kiinan sotilaallisen voiman kasvaneen jo riittävän suureksi Taiwanin haltuunottoa ajatellen. Lisäksi tämän päivän jälkeen sekä Kiinan että Taiwanin johto voivat päätellä, että Yhdysvallat ei ole välttämättä kovin luotettava liittolainen varsinkaan silloin, kun sillä ei ole mitään omia elintärkeitä etuja puolustettavanaan. Tämä kannustaa Kiinan johtoa ottamaan aiempaa suurempia riskejä Taiwaniin kohdistuvissa painostustoimissa, kun taas Taiwanin johto voi katsoa olevansa pakotettu aiempaa suurempaan joustavuuteen Kiinan painostuksen edessä.

Strategisten pohdintojen edetessä sotapelien asteelle Kiina voi tietenkin kokea helpotuksena senkin, että jännityksen painottuessa manner-Kiinan ja Taiwanin välisille merialueille Kiina ei joudu enää jatkossa ottamaan huomioon amerikkalaisjoukkojen läsnäoloa läntisen rajansa takana Afganistanissa.

Siksi myös yleisemmän suurvaltapolitiikan näkökulmasta on syytä toivoa, ettei Yhdysvallat tyydy pelkästään pudistamaan Afganistanin pölyjä jaloistaan, vaan että USA kantaa jatkossakin vastuuta maan ja sen kansalaisten kohtaloista. Ja että se muutoinkin osoittaa olevansa sanojensa mittainen toimija kansainvälisillä kentillä.

+7

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu