Shokkiuutinen Kiinan väestökehityksestä

Kiinan viranomaiset ilmoittivat vähän aikaa sitten maassa syntyneen viime vuonna 10,04 miljoonaa lasta. Luku oli noin 15 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2019 11,79 miljoonaa syntymää. Osasyyllisenä poikkeuksellisen alhaiseen lukuun pidetään koronavirusepidemiaa ja sen aikaisia poikkeusjärjestelyjä. Tänä vuonna syntymien määrä saattaa nousta jonkin verran korkeammaksi, sillä muusta maailmasta poiketen virus on saatu Kiinassa jo varsin hyvin hallintaan ja elämä on muutoinkin palaamassa normaaleihin uomiinsa.

Toisaalta kannattaa ottaa huomioon, millaisen mittakaavan muutoksesta on kyse suhteessa maan ennakoituun yleiseen väestökehitykseen. Kiinan työikäinen väestö kasvoi vuosien 1975-2015 välisenä aikana nopeasti, vajaasta 520 miljoonasta runsaaseen 1020 miljoonaan. Samaan aikaan työvoimaa virtasi runsain mitoin maaseudulta ja vanhoista valtionyrityksistä uusiin paljon tuottavampiin toimintoihin. Tämä mobilisaatio siivitti maan talouden vuosikymmeniä kestäneeseen kasvuräjähdykseen.

Samaan aikaan Kiinassa harjoitettiin kuitenkin hyvin julmaa syntyvyyden säännöstelyä, jonka seurauksena vuosittain syntyvien lasten määrä putosi 1990-luvun noin 25 miljoonan tasolta viime vuosikymmenen runsaaseen 17 miljoonaan. Sukupuolen mukaisen valikoinnin tuloksena tyttölapsia on syntynyt paljon poikia vähemmän. Vaikka rajoituksia on myöhemmin lievennetty, syntyvyyden laskun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin niin, että tämän vuosikymmenen aikana vuosittaisten syntymien määrän on ennustettu putoavan selvästi alle 15 miljoonaan.

Nuorten ikäluokkien pienentymisen seurauksena Kiinan työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun viime vuosikymmenellä. Tällä vuosikymmenellä pudotuksen määräksi arvioidaan YK:n ennusteen mukaan runsaat 25 miljoonaa, ensi vuosikymmenellä lähes 90 miljoonaa ja seuraavalla noin 60 miljoonaa. Tämä tulee rajoittamaan oleellisesti Kiinan talouskasvun mahdollisuuksia senkin vuoksi, että maaseudulta ja tuottamattomista valtionyrityksistä ei enää löydy alihyödynnettyjä reservejä entiseen tapaan. Iso merkitys on myös yli 65-vuotiaiden määrän odotetulla kaksinkertaistumisella – runsaasta 170 miljoonasta yli 340 miljoonaan – seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämän vuoksi kasvava osa niukentuvista työvoimaresursseista joudutaan sitomaan hoivatyön tehtäviin.

Nämä ennusteet ovat perustuneet siihen olettamukseen, että esimerkiksi vuosien 2019-2020 aikana Kiinassa olisi syntynyt runsaat 30 miljoonaa lasta. Nyt viranomaisten tuona aikana rekisteröimien syntymien määrä on kuitenkin jäänyt vain vajaaseen 22 miljoonaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosina 2034-35 työiän saavuttavien nuorten määrä jää lähes kymmenen miljoonaa ennakoitua pienemmäksi. Samalla työikäisen väestön kokonaismäärä tulee supistumaan selvästi arvioitua nopeammin varsinkin jos epänormaalin alhaiseksi koettu syntymien määrä jää pysyväksi ilmiöksi.

Väestöllisten resurssien näin nopea ehtyminen on valtava haaste maata autoritaarisesti hallitsevalle kommunistijohdolle, jonka keskeisenä tavoitteena on Kiinan nostaminen lähivuosikymmenten aikana Yhdysvaltojen ohi maailman taloudellisesti ja sotilaallisesti johtavaksi supervallaksi.

Maailmanlaajuisesta näkökulmasta Kiinan syntyvyyden laskun voidaan tietenkin ajatella helpottavan planeettamme liikakansoituksen ongelmia. Lisäksi työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan joka tapauksessa esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Aasiassa sen verran, että Kiinan on helppo täydentää omia reservejään kasvattamalla työperäistä maahanmuuttoa. Ongelmaksi tässä kohdin muodostuu kuitenkin se, että Kiina on esimerkiksi Yhdysvalloista poiketen ollut kaukaisista ajoista lähtien kulttuurisesti hyvin sisäänpäinkääntynyt yhteiskunta, jossa on suhtauduttu epäluuloisesti kaikkeen ei-kiinalaiseen. Maan nykyinen kommunistijohto ei ole osoittanut minkäänlaista halua irtautua tästä perinteestä, vaan on pikemmin vahvistanut sitä.

Taloudelliset realiteetit pakottavat Kiinan kuitenkin lisäämään merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Ilman radikaaleja poliittisia muutoksia pelkään maahan tulevan ulkomaisen työvoiman aseman muodostuvan hieman samankaltaiseksi kuin se on nykyisin pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa talouttaan pyörittävissä Persianlahden maissa. Varsinkin suoritustason työtä tekeviä tullaan pitämään tiukasti erillään maan kantaväestöstä, heidän oikeutensa ovat hyvin rajattuja ja kaikkia heidän toimiaan valvotaan tarkasti. Yhteiskuntaan integroitumisen sijasta ihmisten odotetaan tekevän työnsä ja palaavan sen jälkeen takaisin kotimaihinsa.

Tällainen kehitys tulisi toteutuessaan muuttamaan aika oleellisesti sekä kiinalaista yhteiskuntaa että sitä kuvaa, joka muulla maailmalla on Kiinasta kansainvälisen järjestelmän toimijana. Kuva ei tulle olemaan kaunis maan vuosi vuodelta lisääntyvästä mahdista huolimatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu