Täydellinen myrsky?

Olemmeko oivaltaneet, kuinka karikkoisille vesille Suomen talous on tällä hetkellä ajautumassa?

Koronasta Suomi on selvinnyt toistaiseksi kohtuullisesti, mutta nopean julkisen velan kasvun kustannuksella. Rohkeaa velanottoa perusteltiin lisääntyneen rahan tarjonnan miinusmerkkisiksi painamilla valtion velkakirjojen koroilla. ”Uuden rahapoliittisen teorian” kannattajat uskoivat korkojen pysyvän alhaalla jatkossakin.

Nyt kuitenkin maailmantalouden kasvu on hidastumassa ja kiihtyneen inflaation pelästyttämänä keskuspankit ovat alkaneet kiristää rahapolitiikkaansa. Tämän vuoksi myös Suomen kymmenvuotisten velkakirjojen korot ovat lähteneet reippaaseen nousuun yltäen jo noin puoleentoista prosenttiin. Puolitoista prosenttia Suomen nykyisestä julkisesta velasta on runsaat 2,5 miljardia, mikä antaa suuntaa-antavan kuvan tulevista velanhoitokustannuksista.

Putinin aloitettua sotansa Ukrainassa talouspakotteet aiheuttavat merkittäviä negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen. Kutakuinkin kaikki suomalaisten yritysten Venäjälle tekemät investoinnit joudutaan kirjaamaan menetetyiksi. Monet kansainväliset sijoittajat ja ulkomaiset osaajat pelkäävät Suomeen liittyviä maariskejä niin, että sekä yritykset että ihmiset hakeutuvat mieluummin muualle.

Kyse ei ole vain välittömistä menetyksistä, vaan myös yleisemmistä riippuvuuksista Suomen ja Venäjän taloudellisen kehityksen välillä. Suomi on runsaan viiden miljoonan asukkaan maa yli 140 miljoonan asukkaan Venäjän luoteiskulmassa. Tämän vuoksi Venäjän talouden nousut ja laskut ovat heijastuneet aina myös Suomeen. Tällä kertaa edessämme on Putinin vallankäytön aikaansaama taloudellinen romahdus Venäjällä.

Umpikujaan ajauduttuaan diktatuuri on muuttunut äärimmäisen vaaralliseksi. Tämän vuoksi meillä ei ole varaa pihtailuun puolustuskykyämme vahvistettaessa, vaan välttämättömät hankinnat on pakko tehdä ajallaan. Aivan uusiin sfääreihin menetykset kasvavat, jos sota Ukrainassa eskaloituu muualle Eurooppaan tai vieläkin laajemmaksi.

Pisteenä i:n päälle on valtiolle tasaisesti puolen miljardin osinkotuottoja tuoneen Fortumin tilanteen radikaali muuttuminen. Uniperin oston myötä konsernin liikevaihto on kyllä kasvanut huimasti, mutta vielä enemmän ovat kasvaneet liiketoiminnan riskit. Nyt edessä ovat useiden miljardien alaskirjaukset Venäjän liiketoiminnoista, uusien toimittajien etsiminen Uniperin maakaasuasiakkaille, irtautuminen fossiilisesta energiantuotannosta ja raskaaksi kasvaneen velkataakan keventäminen. Suomen valtiolle tämä merkitsee sekä isoa mainehaittaa että osinkotulovirran kuihtumista todennäköisesti vuosiksi eteenpäin.

Suomi on kokenut itsenäisyytensä jälkeisenä aikana monenlaista, mutta kaikkina vuoden 1917 jälkeisinä kymmenvuotiskausina taloutemme on päätynyt edellistä pyöreää juhlavuotta korkeammalle tasolle. Vuonna 2027 tämä satavuotinen perinne voi nykynäkymien valossa katketakin.

Oleellisinta toki on se, että pääsemme vielä tuohon pisteeseen saakka ilman sotaa ja itsenäisyytemme säilyttäen. Lisäksi nykyisellä vauraustasolla loputonta bkt-kasvua tärkeämmäksi nousee elämänmuotomme saattaminen kestävälle pohjalle.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu