Terveys ja talous matkalla kohti tuntematonta

Viime viikonvaihde tuntuu jättäneen entiset melko huolettomat ajat taakse sekä kansainvälisesti että Suomessa. Keskeisin muutoksen aiheuttaja on ollut Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirusepidemia. Vaikka sen ensimmäinen vaihe on rajujen ehkäisytoimien ansiosta todennäköisesti saatu jo hallintaan lähtömaassa, virus leviää voimakkaasti monissa muissa maissa eikä tilanne Kiinassakaan ole vielä lopullisesti ratkennut.

Torjuntavaiheen aikaiset tuotantohäiriöt Kiinassa ovat olleet suuria, eikä toimintojen ylösajo ole helppoa. Kriisi on tuonut esiin monenlaista tyytymättömyyttä maan johtoa kohtaan ja kasvun eväät ovat monissa suhteissa muuttuneet pysyvästi. Työvoiman tarjonta maassa ei kasva vaan supistuu, pahenevat ympäristöongelmat ovat ratkaisematta eikä Kiinan vientituotteita kysytä maailmalla samalla tavoin kuin ennen. Matkustus on vähentynyt, uusien teknologioiden leviämistä jarrutetaan ja Kiinan ja USA:n välillä vallitsee syvä luottamuskuilu. Heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät kärsivät Kiinassa pahiten kasvun hiipumisesta.

Yhdysvallat on vasta valmistautumassa koronavirusepidemian vastaanottamiseen. Lähtötilanne on Kiinaa huonompi muun muassa puutteellisten testausvalmiuksien ja vain omasta asemastaan huolta kantavan johdon taitamattomuuden vuoksi. Maan talouden nousukausi kääntyy taantumaksi muun muassa matkustusrajoitusten, koronaviruspelon mukanaan tuomien käyttäytymismuutosten ja liuskeöljybisneksen kriisiytymisen seurauksena. Osakekurssit laskevat jyrkästi, kaikki haluavat eroon yritysten velkakirjoista ja työttömyys kääntyy nopeasti nousuun. Keskuspankki on käyttänyt loppuun elvytysvaransa ja liittovaltion velkaantumisvauhti on jo valmiiksi sietokyvyn rajoilla.

Euroopassa talouden pudotus tullee olemaan syvintä Italiassa ja Espanjassa. Myös Suomessa tuotanto kääntyy syvään laskuun ainakin tämän vuoden alkupuolella, eikä käännettä ylöspäin ole vielä mahdollista ennakoida. Euroalueella on otettava kaikki keinot käyttöön yritysten auttamiseksi pahimman vaiheen yli ja terveydenhuoltojärjestelmien toimintakyvyn varmistamiseksi. Vaikeudet tulevat kuitenkin olemaan joka tapauksessa suuria, ja sekä yleisen järjestyksen säilyttämisessä että isojen paniikkireaktioiden välttämisessä tulee olemaan vielä paljon tehtävää.

Suomessa joudutaan ottamaan huomioon myös tilanteen kehittyminen Venäjällä. Toistaiseksi sikäläiset viranomaiset ovat vähätelleet viruksen maassa synnyttämiä ongelmia, ja toimiin ryhdyttäessäkin tilanteen hallintaa vaikeuttaa viranomaisia kohtaan tunnettu syvä epäluottamus. Taloutta kuristaa viruksen torjunnan ohella fossiilitulojen supistuminen, ja resurssien ehtyminen vaikeuttaa hallituksen kansalaisille lupaamien uudistusten toteuttamista. Tilanne voi jossakin vaiheessa johtaa pahoihinkin yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, jotka maan hallitus on varautunut nujertamaan kovalla kädellä. Pahimmassa tapauksessa väkeä voi pyrkiä Suomeen turvaa hakemaan.

Perustavoite tällä hetkellä on koronavirusepidemian saaminen hallintaan ilman kohtuuttomia menetyksiä ja niin, ettei se aja koko terveydenhuoltojärjestelmää kriisiin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei virusta saada kokonaan nujerretuksi, vaan tulevina vuosina epidemia toistuu vielä useampaan otteeseen. Toki myös rokotteet ja hoitokeinot ennättävät kehittyä virusta koskevan tiedon lisääntymisen myötä.

Vielä suurempi haaste tulee olemaan yritysten pitäminen hengissä kriisivaiheen yli ja sen jälkeinen paluu kohti normaalia. Parasta tuolloin olisi, jos kriisin yhteydessä eri maat oppisivat ymmärtämään jälleen kansainvälisen yhteistyön merkityksen. Lisäksi sopii toivoa, että taantuman vähentäessä tilapäisesti aiheuttamiamme ympäristökuormia opimme jatkossa muuttamaan saavutukset pysyviksi ohjaamalla tulevan kasvun oleellisesti nykyistä kestävämpiin uomiin. Ylipäätään meidän kaikkien tulisi oppia elämään kohtuullisemmin ja paremmin tasapainossa ympäröivän luonnon kanssa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu