Trumpin talouslupaukset ja todellisuus

Donald Trump nousi vajaat neljä vuotta sitten presidentiksi upporikkaana yrittäjänä, jonka oli määrä nostaa USA:n talous Barack Obaman jälkeensä jättäneestä alennustilasta uuteen kukoistukseen. Trump lupasi  luoda amerikkalaisille uusia työpaikkoja suuntaamalla valtavia rahasummia infrastruktuurin uudistamiseen ja puolustushankintoihin, purkamalla yrityten toimintaa rajoittavaa sääntelyä, alentamalla radikaalisti veroja sekä palauttamalla ulkomaankaupan tasapainoon niin, että muut maat joutuisivat ostamaan yhtä paljon amerikkalaisia tuotteita kuin USA ostaa heiltä.

Aluksi USA:n talous näyttikin saavan jonkin verran nostetta Trumpin hallinnon suuryrityksiä ja superrikkaita suosivasta politiikasta. Virkakauden edettyä pidemmälle Trumpin tosiasiallisen tuloksentekokyvyn rajat ovat kuitenkin alkaneet paljastua yhä selvemmin.

Panostukset kasvuun

Siitä Trumpia ei ainakaan voida syyttää, etteikö hän olisi ollut valmis ottamaan reippaasti uutta velkaa kasvun nopeuttamiseksi. Alla oleva kuvio esittää liittovaltion velan kumulatiivisen kasvun neljännesvuosittain hänen aikanaan ja hänen edeltäjänsä nelivuotiskaudella. Luvut ovat todellisia tilastolukuja tämän vuoden 1. neljännekseen asti, kun taas tämän vuoden 2. neljänneksen luku perustuu ennakkoarvioon.

Trump ei ole halunnut antaa ilmastonmuutoksen hillintäpyrkimysten rajoittaa amerikkalaisten yritysten toimintaa, vaan Obaman kahden presidenttikauden aikainen kasvihuonepäästöjen määrän aleneva trendi on kääntynyt nousuksi Trumpin kolmen ensimmäisen virkavuoden aikana. Koronataantuma tosin voi vähentää tänä vuonna päästöjä sen verran, että myös Trumpin virkakauden päättyessä ne jäävät hieman hänen edeltäjänsä virkakauden päätöstasoa alhaisemmalle tasolle.

Kansallisen valuutan vahvistuminen on osoitus maan taloudellisesta suorituskyvystä, mutta voi samalla heikentää viennin kilpailukykyä. Heikentyvä valuutta tuo toki mukanaan myös monia ongelmia, mutta Trump ei ole välittänyt niistä vaan päinvastoin älähtänyt aina kun dollari on hänen mielestään uhannut kallistua liikaa. Tältä osin Obaman ja Trumpin presidenttikausien erot ovatkin melko selvät. Kun Trumpin presidenttikaudella dollarin arvo on heikentynyt vajaalla kymmenellä prosentilla, saman ajanjakson kuluessa Obaman presidenttikaudella dollari oli vahvistunut noin kahdellakymmenellä prosentilla.

Tulokset

Lisääntyvien julkistalouden vajeiden, fossiilisten polttoaineiden rajoittamattomien käyttömahdollisuuksien ja heikentyvän dollarin voisi olettaa edistävän etenkin teollisuustuotannon kasvua. Trumpin kolmen ensimmäisen vuoden ajan USA:n teollisuustuotanto kehittyikin hieman Obaman presidenttikautta paremmin. Koronakriisi on kuitenkin tuonut tänä vuonna niin syvän pudotuksen, ettei edes maan teollisuuden suhteellisen nopea elpyminen enää riitä Barack Obaman aikaisten teollisuustuotannon kasvulukujen saavuttamiseen.

Teollisuutta laajemmin talouden kehitystä voidaan kuvata bruttokansantuotteen kasvulla. Tältäkin osin USA:n talous kehittyi molempien presidenttien kaudella melko samankaltaisella tahdilla lukuunottamatta tätä vuotta, jolloin USA:n talous kääntyi laskuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Varsinainen romahdus on koettu toisella neljänneksellä, jolloin maan bkt on pudonnut lähes kymmenen prosentin verran. Toipuminen tästä pudotuksesta tuskin yltää kovin reippaaseen tahtiin tämän vuoden jälkipuoliskollakaan. Yhdysvaltojen bkt tulee siten Trumpin virkakauden päättyessä olemaan todennäköisesti pienempi kuin se oli hänen astuessaan virkaan.

Reaaliaikaisimmin ja osin myös tulevaisuuteen suuntautuen talouden kehitysnäkymiä voidaan tarkastella osakekurssien perusteella. Osakekurssien nousu hyödyttää eniten suurten sijoitusvarallisuuksien omistajia, kun taas tavallisten kansalaisten saanto jää paljon pienemmäksi. Donald Trump seuraa innolla osakekurssien kehitystä ja tuulettaa näkyvästi kaikkia uusia kurssiennätyksiä. Todellisuudessa Trumpin virkakaudella Dow Jones- ja Standard & Poor’s -indeksit ovat kuitenkin kehittyneet heikommin kuin ne kehittyivät vastaavan ajanjakson kuluessa Barack Obaman aikana. Vain Nasdaq-indeksi on noussut enemmän Trumpin aikana, mutta moni voisi väittää tämän kehityksen toteutuneen ennemmin Trumpin presidenttiydestä huolimatta kuin hänen ansiostaan. Jatkossa mahdolliset kurssinousut ovat todennäköisesti ennemmin seurausta Trumpin virkakauden päättymiseen kohdistuvista odotuksista kuin hänen loppuvaiheen saavutuksistaan.

Trump lupasi vaalikampanjansa aikana synnyttää amerikkalaisille uusia työpaikkoja aivan toiseen tahtiin kuin mihin hänen edeltäjänsä kykeni. Todellisuudessa Trump ei ole kuitenkaan missään vaiheessa pystynyt kasvattamaan USA:n työllisyyttä Obaman kautta nopeammin. Lisäksi myös tältä osin koronakriisi repäisi keväällä valtaisan kuilun kahden presidenttikauden saavutusten välillä, ja ero on syntynyt nimenomaan Trumpin tappioksi.

Työttömyyden viimeaikainen kasvu on heijastunut myös amerikkalaisten palkansaajien tulokehitykseen. Aiemmin palkat kehittyivät Obaman ja Trumpin presidenttikausilla kutakuinkin samaan tahtiin siihen saakka, kunnes matalapalkkaisten palvelutyöntekijöiden työpaikkojen katoaminen koronakriisin myötä nosti vielä työssä olevien palkkojen keskiarvon noin kahdeksan prosenttia korkeammalle tasolle. Loppuvuonna keskiarvo ohjautunee jälleen lähemmäs normaalitasoa matalapalkkaisten palvelutyöntekijöiden palaillessa töihin.

Trumpin hallinto on esittänyt aikaa myöten muille maille yhä äänekkäämpiä vaatimuksia siitä, että niiden tulisi ostaa yhtä paljon amerikkalaisia tuotteita kuin USA ostaa heiltä. Vaatimuksia on myös tuettu lukuisilla tullinkorotuksilla ja muilla kaupparajoituksilla. Todellisuudessa kuitenkin Yhdysvaltojen ulkomaankaupan vaje on kasvanut Trumpin kaudella selvästi nopeammin kuin hänen edeltäjänsä virkakaudella. Alla olevan kuvion luvut ovat tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen saakka virallisia tilastolukuja, kun taas toisen neljänneksen luku on ennakkoarvio.

Onko Amerikka tullut suureksi jälleen?

Trump on toistanut ”Make America great again” -sloganiaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa sekä presidenttiehdokkaana että virassa ollessaan. Jonkin maan suuruutta voidaan tietenkin mitata hyvin monenlaisin kriteerein. Tämän tarkastelun fokus on kuitenkin taloudessa, jolloin keskeisenä mittarina voidaan pitää Yhdysvaltojen osuutta maailman kokonaistuotannosta. Jos kehitystä tarkastellaan ostovoimatasoitetuin luvuin IMF:n kokoaminen tilastojen valossa, voimme nähdä Yhdysvaltojen suhteellisen ominaispainon supistuneen sekä Barack Obaman että Donald Trumpin presidenttikaudella. Trumpin aikana kehitys näyttää itse asiassa hieman nopeutuneen hänen edeltäjänsä virkakauteen verrattuna. Tältä vuodelta ei tietenkään ole vielä tilastoja käytettävissä, ja siksi olen käyttänyt sen osalta IMF:n keväisen talousennusteen lukuja.

Lukujen valossa toteutunut talouskehitys ei tarjoa Trumpille kovin käyttökelpoista vaalivalttia hänen pyrkiessään seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sellaisiksi eivät kelpaa myöskään USA:n ja Meksikon välisen rajamuurin rakentaminen, Obamacaren korvaaminen paremmalla järjestelmällä tai menestyminen koronapandemian hillitsemisessä. Näin siksi, että muurista on vain pätkiä olemassa, Obamacarelle ei ole löydetty toimivaa seuraajaa ja Yhdysvallat on yksi pahiten koronasta kärsivistä maista. Trumpin on siis keksittävä jotakin aivan muuta nostaakseen kannatuksensa uudelleenvalinnan edellyttämälle tasolle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu