Trumpin toinen tuleminen
Donald Trump valitaan lähes varmasti republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Nykyhetken valossa hän voittaa myös itse presidentinvaalin ja palaa takaisin Valkoiseen taloon. Gallupit ennakoivat Trumpille suurempaa ääniosuutta kuin Joe Bidenille. Ja vaikkei Trump enemmistöön yltäisikään, hän tulee todennäköisesti saamaan taakseen valitsijamiehet riittävän monissa vaa’ankieliosavaltioissa. Eli edes varapresidenttiä ei tarvinne tällä kertaa hirttää Trumpia tyydyttävän tuloksen aikaansaamiseksi.
On siis aika ryhtyä miettimään, mitä seurauksia Trumpin presidenttiydellä tulisi olemaan.
Heti virkaan päästyään Trump ryhtyisi kostamaan poliittisille vastustajilleen. Tämän ohella hän pyrkisi muun muassa hallinnon puhdistamisella, korkeimman oikeuden nimityksillä ja potentiaalisten vastustajien osallistumismahdollisuuksia rajoittamalla varmistamaan sen, että poliittinen valta pysyy valkoista ylivaltaa kannattavien voimien käsissä jatkossakin. Yhteiskuntana USA jäisi jälkeen muun maailman kehityksestä valtaapitävien luopuessa kokonaan vihreän siirtymän tavoittelusta. Merkantilistinen kauppapolitiikka ja kansainvälisten osaajien vähenevä kiinnostus Yhdysvaltoja kohtaan hidastaisivat maan kehitystä edelleen.
Kansainvälisessä politiikassa Trump ei ole kiinnostunut vapaan maailman puolustamisesta eikä siksi myöskään Natosta. Hän näkisi maailman lähinnä hänen johtamansa USA:n ja muiden vahvojen valtioiden keskinäisenä kilpailuna vaikutusvallasta, jolloin hän pyrkisi tekemään neuvottelutaitonsa rankasti yliarvioiden ulkomaisten kollegojen kanssa diilejä etupiirien keskinäisestä jakamisesta. Käytännössä Trump jättäisi Euroopan puolustamisen eurooppalaisten omalle vastuulle ja ainakin Ukrainan hän luovuttaisi suosiolla Putinin määräysvaltaan.
Juuri Putin näkisi Trumpin paluun lähes lottovoiton veroisena onnenpotkuna itselleen, sillä hän tietää kykenevänsä vedättämään moista yksinkertaista narsistia mielin määrin. Heidän yhteiskunnalliset näkemyksensä ovat yhtä vanhanaikaisia ja molemmat haluavat päästä hyödyntämään maidensa fossiilisia voimavaroja välittämättä lainaan tuon toiminnan haitallisista ilmastovaikutuksista.
Kiinan näkökulmasta Trumpin paluu olisi mutkikkaampi juttu. Ensimmäisen kerran presidentiksi tultuaan Trump kyllä toi hallintoon paljon Kiina-hysteerikkoja ja käynnisti kauppasodan Kiinaa vastaan. Jatkossakin Trump haluaa varmasti hillitä Kiinan kykyä kilpailla yhdysvaltalaisilla markkinoilla, mutta samalla Trumpin nousu USA:n johtoon heikentäisi selvästi Yhdysvaltojen ja lännen kansainvälistä vaikutusvaltaa. Tämän Kiinan johto laskisi hyödyksi itselleen. Trump ei myöskään häiritsisi Kiinan johtoa puheilla ihmisoikeuksista, vaan hän pyrkisi niiden häiritsemättä tekemään Xi Jinpingin kanssa kumpaakin hyödyttäviä kahdenkeskisiä diilejä. Trump saattaisi hyvin luvata Yhdysvaltojen pysyvän sivussa, jos Kiina yrittää pakottaa Taiwanin alistumaan sen määräysvaltaan. Toisaalta Trumpin valinta kannustaisi Putinin Venäjää entistä uhkarohkeampiin laajentumispyrkimyksiin Kiinan johdon arvostaman kansainvälisen järjestelmän vakauden ja ennustettavuuden kustannuksella. Lisäksi Trumpin valinta olisi iso isku ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävälle kansainväliselle yhteistyölle, jonka eteenpäinviemistä Kiinan johto pitää hyvin tärkeänä asiana.
Suomelle Trumpin nousu presidentiksi avaisi hyvin riskialttiin ajanjakson sen vuoksi, että Putin saisi hänet helposti uskomaan maamme kuuluvan Venäjän etupiiriin. Lisäksi Putin uskonee pystyvänsä melko helposti miehittämään Suomen pohjois- ja itäosat kutakuinkin vanhaa Pähkinäsaaren rajalinjaa myötäillen. Normaalioloissa Putin tuskin olisi valmis noin vain hyökkäämään Naton ja EU:n alueelle ja näin ajautumaan sotilaalliseen konfliktiin niiden kanssa. Tilanne muuttuisi kuitenkin toiseksi, jos maailmantilanne ajautuisi oleellisesti nykyistä kaoottisemmaksi uusien konfliktirintamien syntymisen seurauksena.
Siksi meillä suomalaisilla on täysi syy toivoa amerikkalaisten heräävän puolustamaan vuosisataista demokratiaansa ja pitävät huolen siitä, ettei Trump pääse romuttamaan sitä. Aika vain alkaa huveta käsistä.
Trumpin valinta presidentiksi ei ole niin varmaa kuin mitä Kasvio esittää. USA:ssa presidentinvaali on samalla fyysisellä lipukkeella usean muun vaalin kanssa. Jo 2020 -vaaleissa Trumpin kannatus oli selvästi alempi kuin mitä saman lipukkeen alempien vaalien republikaaneilla. Tässä hetkessä USA:ssa on paljon ’perinteisiä’ republikaaniäänestäjiä, jotka eivät Trumpia mitenkään pysty äänestämään.
Jos Trump tulisi valituksi, niin Kasvio on ynnännyt kattavan listauksen riskeistä, jotka maailmaa odottavat. Nähtäväksi jäisi missä mitassa Trump toteuttaisi täyskaheleita puheitaan. Edellisellä kerralla Trump haukkui paljon – mutta puri vähän.
Kiinalaiset muuten Trumpin pres.kauden aikana vuokrasivat tiloja Trump Towerista $7milj edestä. Vuokraaminen päättyi pian Bidenin kauden alettua.
Ilmoita asiaton viesti
Edellisellä kerrallakin Trumpin pahimmat teot olivat tekemättömyyksiä ja sopimuksista irtautumisia. Käsittämätön määrä välttämättömiä virkanimityksiä, erityisesti diplomatian alalla, ihan vain unohdettiin.
Luulen kyllä, että Trump ei enää ole esiintymiskunnossa, kun syksyn vaalidebatteja ehdotetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, sanotaanhan että USA:n presidentin virka on maailman raskain tehtävä ja Trumpin tapauksessa,”muiden sivupaineiden kanssa” tuplasti sitäkin raskaampi-vallankin ikä huomioiden, joten miten mahtanee todella käyvän…?
Ilmoita asiaton viesti
Harmi, että nuorin poikani saa Yhdysvaltojen kansalaisuuden vasta 2025, joten hänkään ei pääse vielä äänestämään siellä.
Ilmoita asiaton viesti
Trump on luvannut tehdä rauhan Ukrainaan ja minä odotan sitä. Nykyiset eivät edes puhu rauhasta, vaan sodan eri tavoin jatkamisista.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpin rauha sopii Putinille kutakuinkin yhtä hyvin kuin Afganistanin rauha sopi Talebanille. Ukrainalaisia moinen rauha ei ilahduttaisi sen enempää kuin Talebanin valta on ilahduttanut afganistanilaisnaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitten tule rauhaa, jos tuomitaan pipariksi jo ennen kenenkään esittämää rauhanehdotusta.
Mutta ei Venäjä ihan äkkiä mitään sotaa häviäkään. Sitä ennen ainakin Ukraina on tuhkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sveitsissä kokoonnuttiin vähän aikaa sitten Ukrainan esittämää rauhansuunnitelmaa. Rauhaan päästään parhaiten kun kaikki maat – myös Venäjä – sitoutuvat kunnioittamaan naapureidensa alueellista suvereniteettia. Tarvittaessa normia rikkovat maat on pakotettava palaamaan takaisin ruotuun. Tässä Ukraina tarvitsee meidänkin apuamme.
Ilmoita asiaton viesti
Usein jonkinlainen kompromissi rauhaan tarvitaan tai sota jatkuu sitten vähäisistäkin syistä. Jos nostetaan asia pöydälle miksi Venäjä hyökkäsi, niin USA olisi hyökännyt Venäjän asemassa ihan samoista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti analysoi erinomaisesti Trumpin mahdollista paluuta Yhdysvaltain presidentiksi. Trumpin mahdollista toista tulemista harva on ajatellut mennessään äänestyskoppiin presidenttiä valittaessa. Itse pidin sitä tärkeänä asiana ja se vaikutti myös valintaani.
Katsoin aamulla tv:stä Trumpin esiintymistä kampanjointimatkalla Las Vegasissa. Sain selvän käsityksen siitä, että Natolle tulee ongelmia, mikäli hänet valitaan. USA ei eroa Natosta, mutta Trumpilla olisi kyllä riittävästi valtaa hankaloittaa Naton toimintaa Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei iso-egoinen, julkisuus-addiktiota poteva suuruudenhullu tosi-tv-ja kiinteistömoguli jaksa muuhun kuin oman egonsa pullisteluun ja ”NÄYTTÄMISEEN!!!”
Ekan kampanjansa aikoihin mainosti yli-ihmisyyttään, että hän voisi koska tahansa kouraista ketä naista tahansa haarovälistä, tai ampua ihmisen kadulle ja selviäisi niistäkin (!?!).
– Mm. tuomioihin päättyvissä syytteissä on kuitenkin tolkun ihmisten toiveet ympäri maailmaa….?
Ilmoita asiaton viesti
”Trump ei myöskään häiritsisi Kiinan johtoa puheilla ihmisoikeuksista, vaan hän pyrkisi niiden häiritsemättä tekemään Xi Jinpingin kanssa kumpaakin hyödyttäviä kahdenkeskisiä diilejä”.
Eipä USA:n puheet ihmisoikeuksista häiritse enää Gazan tapahtumien jälkeen ketään.
USAn Jordanian tukikohdassa kuoli juuri kolme amerikkalaista sotilasta ja haavoittui 34.
USA on imeytymässä täysimittaisen konfliktiin Lähi-idässä. Pitää auttaa Israelia Jemenissä, Irakissa, Syyriassa, Libanonissa ja muualla. USAn pelotevaikutus on romahtanut Bidenin aikana. Niin kävi Ukrainassa kuin Lähi-idässä. Kaikkialla sen kasvoille läpsitään.
Nyt sitten naivien jenkkien laskelmissa tilanne pitäisi saada käännettyä iskemällä Iraniin. Jotkut puhuvat jopa sen maan uskonnollisen johdon tappamisesta. Vaalivuoden takia Biden ei ehkä lähde siihen, mutta koska yhtälö ei muutu nykymenolla, niin vaikea sanoa kumpi olisi suurempi typerys Iranin kanssa -Trump vai joku demokraatti (Biden, Michael Obama tms).
Läntinen maailma militarisoituu siinä määrin, että myös vastavoimat kasvavat. Lähi-idästä on aikoinaan kasvanut ajatus ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” näyttää taas kerran toteutuvan sillä suunnalla.
Tällä hetkellä Trump toimii varjohallituksena. Hän ohjeistaa osavaltioita toimimaan Bidenin käskyjen vastaisesta Texasin rajakiistoissa. Näyttää, että Trump on nyt vahvempi kuin presidentin tehtävästä lähdettyään. Onko USA:saa hyviä vaihtoehtoja?
Vaikea nähdä maan selviävän ulkopoliittisista ja sisäpoliittisista haasteista Trumpin avulla sen paremmin kuin ilman häntä.
Nyt jo kuuluu äänenpainoja, että eurooppalaiset liittolaiset pitää saada painostettua mukaan sotimaan Lähi-itään. Kuulemma ne maat, jotka eivät osallistu tullaan muistamaan jatkossa.
USA sitoutumuksineen on uhka NATO maille. Turvasta Venäjää vastaan ei ole takeita, mutta velvoitteita osallistua täysimittaisen sotimiseen Lähi-idässä tai Kiinan suunnalla näyttää lisääntyvän.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne mitään tarvetta lähteä puolustamaan lännen globaalistrategioissaan tekemiä virheitä, joiden laskut voivat muodostua kalliiksi. Jonkinlainen suhteellisuudentaju kannattaa kuitenkin säilyttää.
Yhdysvaltojen sotilasmenot ovat maailman suurimmat ja maa pyrkii säilyttämään aseteknisen etumatkansa, mutta taloutensa militarisoinnissa ja politiikkansa aggressiivisuudessa Venäjä on omaa luokkaansa suurten maiden joukossa. Eurooppa on antanut armeijoidensa rapistua kylmän sodan päättymisestä lähtien.
Länsimaat ovat – Trumpia lukuunottamatta – olleet ihmisoikeuksien johdonmukaisimpia puolustajia ja yrittävät toimia näin myös Gazassa.
Ehdottomasti ensimmäisen kerran kuulen väitettävän, että Nato-maita Suomi mukaan luettuna oltaisiin velvoittamassa sotimiseen Kiinan suunnalla.
Yhdysvaltojen kohdalla avainkysymys on se, eteneekö maa kohti demokratiaa vai totalitarismia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan suunnalla sotimiseen osallistuminen ei välttämättä merkitse joukkojen lähettämistä sinne. Taloudellisia uhrauksia ja asevoiman antamista vaikkapa Lähi-itään ym, varmaan vaaditaan.
Nyt olemme tilanteessa, että länsimaat – 15% maailman väestöstä – pyrkivät pelottelemaan muuta maailmaa. Tässä Trumpin ajama merkantilismi ei paljoa eroa Bidenin linjasta. Molemmat pyrkivät dominoinaan maailmaa. Trumpilla on enemmän vetäytymistä (ja siis tosiasioiden tunnustamista) mukana.
Kiinan johtama maailma perustuu suurempaan keskinäisriippuvuuteen ja talouteen. Se on monille houkuttelevampi, kuten kehitys maailmassa osoittaa. Kiina ei tällä hetkellä vaadi oman yhteiskuntajärjestelmänsä omaksumista.
Länsimaiden tasosta kertoo omien patsaiden hävittäminen. Jotkut ovat verranneet jo Talebani 0.1. aikaiseen Buddha patsaiden tuhoamiseen. Talebani 0.2. näyttää sivistyneemmältä kuin fanaattinen woke-Amerikka. Sikäli Trump ei ole mitenkään irrallinen ilmiö.
Taleban kykenee yhteistyöhön Kiinan ja Intian kanssa. Kiinalainen liikemies osti juuri Afgaanien safron sadon, kun nämä ovat pulassa. Minusta siinä on jotain kaunista. Puhumattakaan isoista yhteisistä projekteista.
Jenkit vei mukanaan Afganistan valtion kassan ja jätti kansan kurjiin oloihin. Onneksi inhimillisyyttä löytyy vielä Yhdysvaltojen ulkopuolelta.
Monet sanovat, että oli Ukrainalta ja länneltä virhe olla tekemättä rauhaa keväällä 2022. Venäjän sotiminen ei alkuun vakuuttanut. Ukraina olisi menettänyt lähinnä vain Krimin.
Nyt Venäjä on oppinut sotimaan NATOn vehkeitä vastaan ja polkaissut sotateollisuuden käyntiin ja on mobilisoinut ihmisiä sotimaan siinä määrin, että muu Eurooppa on jo huolissaan.
Niall Fergusonista alkaen historioitsijat ja toisaalta sotilashenkilöt pitävät todennäköisenä (yli 50%) että Ukraina ei selviä tätä vuotta. Ukrainan voitosta puhuvat enää vain jotkut rahan kerääjät esim. Englannissa.
On vaikea sanoa alkaako USA täysimittaisen sodan Lähi-idässä. Se on sallinut sen, että eri järjestöt alueella pommittelevat jenkkejä. Siitä on tullut jo normaalia. Se ei tietenkään ole jenkeillä hyvä asia. Irakin tukikohdissa lähes kaikille jenkkidotilaille on tullut aivotärähdyksiä. Jordaniassa kuoli juuri kolme amerikkalaista ja haavoittui 34. Houthit pitävät amerikkalaisia ja brittejä pilkkanaan.
Painetta on kertynyt yrittää kääntää tilanne. Nyt jos USA painostaa Israelin tulitaukoon, se on tappion tunnustamista.
Eskalaation tasossa puhutaan jo Iranin johdon tappamisesta. Ei enää varaSuleimaanit riitä.
Onkohan kaikki muumit laaksossa, jos jonkun Ajatollahin tappaminen nähdään tienä voittoon? Ei siinä isoa eroa Trumpin linjaan ole. Paitsi, että siitä alkaa iso sota.
Ilmoita asiaton viesti
Samanlaista tarinointia länsimaiden perikadosta ja Venäjän sotamenestyksestä voi lukea Kremlin viestimistä joka päivä. Samaan aikaan kananmunista on tullut tavallisille venäläisille liian kallis ylellisyystuote tavalla, joka pakottaa Putininkin tuntemaan kansalaisten tyytymättömyyden omissa nahoissaan. Maan ylimmän sotilasviranomaisen kohtalosta ei uskalleta kertoa mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Lähi-idän tapahtumat ja Israelin aiheuttamat ongelmat Yhdysvalloille sillä suunnalla eivät ole mitenkään venäläisten aiheuttamia. Venäjä on toki joutunut saadakseen aseita luovuttamaan teknologista tietämystään Iranille ja Pohjois-Korealle.
En tunne Venäjän sisäistä tilannetta. Sotaa käyneessä Irakissa asuneena muistan erinäistä puutetta ilmaantuneen. Saddam vaihtoi sisäministeriä. Kuulemma tämä liikkui öiseen aikaan Bagdadin kaduilla ja ampui henkilökohtaisesti jokaisen mustan pörssin keinottelijan. En tiedä ampuiko yhtään, mutta autojen varaosilla keinotelleita tuomittiin.
Kansa napisee, mutta venäläisellä on kai yleisesti ottaen käsitys, että sota kulkee heidän käsikirjoituksen mukaan.
Kuten totesit, maan korkeimman sotilasjohtajan tilanne on outo. Ukrainalla on olemassa joitain voittoja Krimin suunnalla. Venäjän laivasto pakotettu kauemmas ym.
Putin keskusteli ennätykselliset 8 tuntia Lukasenkon kanssa. Keskustelut koskivat Valko-Venäjän liittymistä sotaan siinä vaiheessa, jos Ukrainan rintama romahtaa. Onko kyse ennenaikaisesta propagandasta vai todellisen toisen rintaman luomisesta? Nopeasti päätellen Ukrainan sotamateriaali ei meinää riittää nykyisille rintamille.
Ranska antaa 3000 tykinammusta kuukaudessa. Saksa myi jonkin erän Israeliin (10 000). Haiskahtaa, että sielläkin täytyisi varautua pitkään sotaan.
Tällaisena maailman aikana katson enemmän keskisuurten maltillisen maiden suuntaan. Indonesia voi maailman isompana muslimaana olla tasapainottava voima. Intia ja Kiina ovat toisaalta myös rakentamassa rauhallisempaa maailmaa.
Kylmän sodan aikana Time ja Newsweek olivat pitkälti roskalehtia. Kaikessa nähtiin Moskovan käden vaikutusta. Sellaisissakin paikoissa, jonne moinen vihjaus ei edes sopinut.
Suomessa on nyt menty aika nopeasti siihen moodiin, että kaikkialla USAn heikkeneminen merkitsee Moskovan voimistumista. Itse en seuraa tapahtumia siitä kulmasta. Toisaalta mitäpä minä voin tehdä esimerkiksi USAn sisäpoliittiselle tilanteelle?
Ilmoita asiaton viesti