USA:n presidentinvaalin ydinkysymys

Tänään Iowassa käynnistyvissä USA:n esivaaleissa on pohjimmaltaan kyse vain yhdestä isosta asiasta.

Neljä vuotta sitten Donald Trump nousi yllättäen maan presidentiksi oikeistopopulistisella kampanjalla. Kampanjassaan hän halusi tehdä mahdollisimman suuren pesäeron värilliseen ja ajatusmaailmaltaan liberaaliin edeltäjäänsä. Trump lupasi olla välittämättä poliittisen korrektisuuden vaatimuksista, sulkea rajat vääränvärisiltä ja -uskoisilta maahanmuuttajilta, kasvattaa taloutta ja työllisyyttä ympäristöstä välittämättä, pönkittää aselakeja puolustamalla valkoisen keskiluokan turvallisuudentunteita sekä ajaa itsekkäästi yksinomaan USA:n etuja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla.

Käytännössä Amerikan tekeminen suureksi jälleen ei ole  onnistunut Trumpin lupausten mukaisesti. Myös maan edut ovat saaneet luvan jäädä kakkoseksi Trumpin henkilökohtaisen eduntavoittelun sitä vaatiessa. Trump on kuitenkin onnistunut alistamaan republikaanien puoluekoneiston ja tätä kautta myös republikaanienemmistöisen senaatin käsikassaroikseen. Lisäksi hän on onnistunut lisäämään konservatiivien vaikutusvaltaa maan korkeimmassa oikeudessa. Näiden saavutusten turvin Trump tullaan julistamaan syyttömäksi virkarikosoikeudenkäynnissä perustein, jotka käytännössä  nostavat presidentinviran haltijan lain yläpuolelle.

Näistä lähtökohdista käsin Trump pyrkii toiselle presidenttikaudelle. Jos hän voittaa, myös senaatti tulee lähes varmasti säilymään hänelle uskollisten republikaanien käsissä. Vaalin ja virkasyyteprosessin kaatumisen tuoman legitimaation turvin sekä vapaana uudelleenvalinnan paineista Trump voi käyttää valtaansa toisella virkakaudella entistäkin estottomammin. Nelivuotiskauden kuluessa hän kykenee nimittämään korkeimpaan oikeuteen sen verran lisää uskollisia kannattajiaan, ettei hänen poliittisten vastustajiensa kannata jatkossa edes yrittää hakea oikeusteitse tukea itselleen tärkeissä asioissa. Tämä asetelma auttaa presidenttiä heikentämään oleellisesti kongressin edustajainhuoneen vaikutusvaltaa, jos demokraatit onnistuvat vielä säilyttämään sen enemmistön itsellään.

Trumpin toisella presidenttikaudella kaikki itsenäisen ja kriittisen ajattelun linnakkeet – kuten mediat, kulttuurilaitokset ja yliopistot – joutuisivat lisääntyvän painostuksen kohteeksi samaan tapaan kuin ne ovat joutuneet monissa muissa vanhoillisten autokraattisten johtajien alaisuudessa elävissä maissa. Myös vaalipiirejä tultaisiin piirtelemään uusiksi ja äänestyssääntöjä rukkaamaan tavoilla, joilla vaikeutetaan entisestään köyhien ja vähemmistöryhmiin kuuluvien amerikkalaisten poliittisia osallistumismahdollisuuksia. Asetelman täydentäisi entistä suuremmat toimintamahdollisuudet saavan äärioikeistolaisen väkivallan ylläpitämä pelko.

Trumpin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa antaisi runsaasti uutta virtaa oikeistopopulisteille muissa maissa. Ranskassa Marine Le Pen pyrkisi syrjäyttämään Emmanuel Macronin vuoden 2022 presidentinvaalissa, Saksassa AfD yrittäisi nousta maan suurimmaksi puolueeksi ja Italiassa Matteo Salvinin La Lega ryhtyisi tosissaan kaatamaan maansa nykyistä vaikeuksissa olevaa hallituskoalitiota. Ruotsin Jimmie Åkesson ja Suomen Jussi Halla-aho katsoisivat tilaisuutensa tulleen. Seuraavassa vaiheessa oikeistolaistuminen muuttaisi radikaalisti EU:n profiilin ja sen aseman kansainvälisen järjestelmän toimijana. Kremlin ammattimaisesti koulutetut ja organisoidut trollit antavat näille pyrkimyksille sivustatukensa Yhdysvaltojen vaaleista alkaen.

Kyse on siitä, onnistuuko Trump pyrkimyksissään Yhdysvalloissa vuodesta 1787 alkaen vallinneen vallan kolmijaon murtamiseen ja yksinvallan pystyttämiseen. Vai kykenevätkö demokraatit kokoamaan kansanvaltaista perinnettä kannattavat amerikkalaiset riittävän laajaan yhteisrintamaan niin, että tuo pyrkimys saadaan torjuttua? Tämän ydinkysymyksen merkitykseen verrattuna kaikki muu vaaliin liittyvä on toissijaista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu