Venäjä on kohta vaarallisimmillaan

Vladimir Putinin hallinto lähti soitellen sotaan lähettäessään viime vuoden joulukuussa yltiöpäiset ultimaatuminsa Washingtonille ja Natolle sekä määrätessään pian sen jälkeen Venäjän joukot massiiviseen hyökkäykseen naapurimaa Ukrainaa vastaan.

Odotetun helpon läpimarssin sijasta Venäjän joukot ovat törmänneet ukrainalaisten rajuun vastarintaan, joka on tehostunut läntisen aseavun lisääntymisen myötä. Valtavasta resurssien kulutuksesta huolimatta Venäjän joukkojen eteneminen on pysähtynyt ja monilla alueilla – näkyvimmin Hersonissa – ne ovat joutuneet perääntymään. Ensimmäisiin sotakuukausiin mahtuu isoja nöyryytyksiä – kuten taistelulaiva Moskvan uppoaminen ja Kertshinsalmen sillan vaurioituminen -, ja Venäjän asevoimien kansainvälinen maine on kärsinyt valtavan kolauksen.

Päinvastaisista vakuutteluista huolimatta myös Venäjän talous on joutunut kärsimään vakavasti sodasta ja sen seurauksena käyttöön otetuista pakotteista. Esimerkiksi maan keskuspankin johtaja on varoittanut edessä olevista vaikeista ajoista.

Venäjän asevoimien johdon ilmoitettua Hersonista vetäytymisestä kaikki niin Venäjällä kuin muuallakin ovat odottaneet Vladimir Putinin reaktioita tapahtuneeseen. Niitä ei ole kuitenkaan tullut eikä Putin jaksanut lähteä G20-maiden huippukokoukseenkaan, vaan jäi Moskovaan hoitamaan erilaisia toissijaisia tehtäviä. Myös Putinia sijaistamaan Balille lähtenyt Sergei Lavrov sai tarpeekseen jo kokouksen ensimmäisestä päivästä.

Muiden G20-maiden johtajien pitäessä kokousta Balilla Venäjä käynnisti laajan ohjushyökkäyksen ukrainalaisia kaupunkeja ja elintärkeitä infrastruktuureja vastaan. Valtiojohtajien kokouksessaan hyväksymä julkilausuma kertoo selvästi myös Kiinan ja Intian johtajien saaneen tarpeekseen Venäjän sotatoimista ja ennen kaikkea sen ydinaseuhitteluista.

Putinin pitäessä mykkäkouluaan kovan linjan kannattajat ovat saaneet tilaisuuden tarjoilla omia ratkaisujaan Venäjän ongelmiin. Vladimir Medvedev vaati vähän aikaa sitten Venäjän toimien tuomitsemista YK:ssa kannattaneiden maiden yritysten Venäjällä sijaitsevien toimintojen pakkoluovuttamista valtiolle, Ramzan Kadyrov vaati ”natsien” ja ”satanistien” totaalista hävittäjistä taistelujen lopettamista koskevien neuvottelujen sijasta, Vladimir Solovjevin tv-ohjelmassa vaadittiin Ukrainan hallintokeskusten tuhoamista ja Jevgeni Prigozhin on rehvastellut julkisesti johtamansa yksityisarmeijan eläimellisillä raakuuksilla.

Kaikki merkit viittaavat Putinin menettäneen otteensa maan hallinnosta. Tämä ajaa maailman suurimman ydinasearsenaalin omaavan maan kaaosmaiseen tilaan, jossa jokainen yrittää selviytyä parhaaksi katsomallaan tavalla samalla kun eri valtaryhmittymät käyvät vallanperimystaistelua keskenään. Valtataistelussa ei tunnusteta mitään pelisääntöjä, ja siksi mitä tahansa voi tapahtua potentiaalisesti äärimmäisen vaarallisin seurauksin koko maailmalle.

Toivottavasti kansainvälinen yhteisö tunnistaa tähän kehitykseen liittyvät uhat. Erityisesti tämä koskee maailman kahta johtavaa supervaltaa – Yhdysvaltoja ja Kiinaa -, joiden johtajat pääsivät juuri yhteisten keskustelujen alkuun. Nyt presidenttien Biden ja Xi tulisi nähdä se, miten vaaralliselle tielle Venäjä on ajautumassa. Lisäksi heidän tulisi kyetä sopimaan keinoista, joilla maan kaaoksen kummallekin maalle aiheuttamia riskejä voitaisiin vähentää hallitusti.

Oleellisimmin Venäjän ongelmien ratkaisu on kiinni maan kansalaisten omista tekemisistä. Meillä kaikilla on täysi syy toivoa venäläisten löytävän maalleen johdon, jolla on halu ja kyky ohjata maa uudenlaiselle kehityspolulle. Ja homman onnistuvan ennen kuin jotakin todella pahaa ehtii tapahtua.

+14

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu