Mitä Ylen koulukone tekee tai ei tee?

Yleisradio oli laittanut nettisivuilleen ”koulukoneen”, jossa voi etsiä yksittäisen koulun ja saada näkyville koulun päättäneiden keskiarvon vuonna 2022; S2-oppilaiden eli ”suomi toisena kielenä”-opetuksessa olevien lasten määrän suhteessa koulun oppilaiden kokonaismäärään; ”alueen” eli ilmeisesti koulun postiosoitteen postinumeroalueen asukkaiden mediaaninettokuukausitulon; korkeakoulutettujen määrän asukkaista ”alueella” ja ”alueen” työllisyysasteen.

Keksintöä on arvosteltu ja niinpä kolme päivää myöhemmin Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on kirjoittanut puolustelevan kirjoituksen. Kirjoitus on otsikoitu ja esitelty netissä tekstillä: ”Vastaavalta päätoimittajalta: Miksi Ylen koulukone huolestuttaa? Yleisradion tehtävä on tarjota faktoihin perustuvaa tietoa mielipiteiden ja päätöksenteon pohjaksi, kirjoittaa Jouko Jokinen.”

Ensinnäkin voidaan kysyä, huolestuttaako Ylen tekemä datayhdistely ja toiseksi mitä annettavaa päätoimittajalla on tuohon esitettyyn huoleen.

Päätoimittaja väittää, että: ”Jotkut ovat myös olleet kovasti huolissaan, kun Yle tekee faktoihin perustuvaa uutisointia.” Ingressin tapaan kirjoituksessa toistetaan, että Yle on vain ”viestintuoja” ja ”Yleisradion tehtävä on tarjota faktoihin perustuvaa tietoa mielipiteiden ja päätöksenteon pohjaksi”.

Jotenkin toivoisi, että Suomen journalismin huipulla olisi jo tiedossa se yksinkertainen asia, että kaikki tietojen esittäminen on ”puolueellista”. Ei ole ”neutraalia” tapaa esittää tällaisia tietoja. Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun on aktiivisesti yhdistelty eri lähteistä saatavia tietoja, ollaan tuotettu jotain ”uutta”, toisin sanoen annetaan ymmärtää, että näillä asioilla on tekemistä keskenään, vaikka asiaa tai asioiden välistä mahdollista yhteyttä ei ole mitenkään esitetty eikä varmaankaan edes tutkittu.

Tosin kirjoituksessaan Jokinen väittää, että ”tietoja tarkastelemalla huomaa, että kouluissa, joissa on määrällisesti eniten S2-oppilaita, päästötodistusten keskiarvo on samaa tasoa kuin koko maan keskiarvo”. Se ei ole oikeastaan totta. ”Koneesta” saa ulos kerrallaan vain yhden koulun tai yhden kunnan koulujen tiedot. Päästötodistusten keskiarvoja ei ole kaikista kouluista ja kyseisen keskiarvon ja S2-oppilaiden suhteellisen määrän välistä yhteyttä ei ole mitenkään laskettu tai esitetty. Sen voisi laskea, mutta tuskin kannattaa ainakaan julkistaa sitä yleiseen päivittelyyn ja ennakkoluulojen lietsontaan. Ei nimittäin ole mitenkään selvää, että mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat asioiden välisiin yhteyksiin.

Jokinen toki näkee luvuista, että: ”Alueen sosioekonomisella taustalla näyttää olevan suurempi vaikutus keskiarvoihin.” Huoh.

Huolestuttavaa minun mielestäni on se amatöörimäisyys, miten esitetään yhteiskunnallisia tilastotietoja ja nähdään niiden välillä korrelaatioita oikeasti tutkimatta ja jopa laskematta mitään annettujen lukujen perusteella.

Jokinen taas on huolissaan siitä, ”Kuinka vaikea Suomessa on puhua maahanmuuton vaikutuksista tai sosiaalisesta eriytymisestä, jossa maahanmuutto on vain yksi osatekijä? Puhutaan vain ääri-ilmiöistä tai sitten halutaan hyssytellä ja jopa tehdä kaikkein suurin virhe eli vaieta.” En tiedä, miksi Jokinen toistaa suomalaisten maahanmuuton vastustajien väitettä, että ”maahanmuuton vaikutuksista on vaikea puhua” tai mistä hän on saanut käsityksen, että Suomessa on ongelmana ”sosiaalinen eriytyminen”. Tuskin kukaan rehtorin kanslian ulkopuolinen on ollut hyssyttelemässä opetussuunnitelmiin tai opetuksen järjestelyihin liittyviä keskusteluja, niistähän kai ”koulukoneessa” on kyse, eikä ”sosiaalisesta eriytymisestä” tai ”maahanmuutosta”.

Lopussa Jokinen lupaa Ylen ”pureutuvan” ”seuraavaksi päiväkoteihin” – ”Luvassa on lisää kiinnostavaa ja merkityksellistä faktaa.” Valitettavasti pelkään, että vastaava hieno datayhdistely on jo pitkällä, eivätkä edes kuninkaan miehet pysty saamaan lisää ymmärrystä toimituskuntaan, jonka päätoimittaja esittää tuollaisia näkemyksiä.

Antaisin kuitenkin vinkin vielä näille datan kaivelijoille – niin ja ideani käytännön toimenpiteestä: Kokemuksesta tiedän, että ”painottavien koulujen” painotuksetkaan eivät jakaudu tasaisesti väestöön. Voi olla, että esim. musiikkiluokilla ei ole yhtään maahanmuuttajataustaisen perheen lasta, vaikka muuten kunnassa heitä asuisi. Onko kyse siitä, että maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset eivät ole musikaalisia? Eivätkö maahanmuuttajataustaiset perheet halua, osaa tai jaksa ohjata lapsiaan oppimaan lisää musiikkiin liittyviä asioita? Eivätkö koulujen edustajat osaa tarjota musiikkiluokkia kaikille? Olisiko toimiva idea, jos kuntien koulutoimet teettäisivät pieniä esitteitä tai nettisivuja eri kielillä, joissa kerrotaan ”painotetuista kouluista”, jos nyt sellaisia kohta enää onkaan?