Kolmas sektori mukaan talkoisiin?

Kolmannen sektorin panos hyvinvointialueiden monituottajamallissa on tärkeää, mutta se ei vielä riitä. Palveluita pitää olla saatavilla myös niin, että niiden saamiseksi ei periferiasta tarvitse matkustaa aivan tuhottomia matkoja keskeisille palveluntarjonnan paikoille.

Palveluiden hybridimallia, jossa saumattomuus eri palvelukonseptien välillä on ehdoton ja sitä pitää kehittää. Yhden tai kahden tavan malliin ei kannata jäädä liikaa kiinni. Erityisesti hyvä olisi huomata, että siinä missä meillä jo tällä hetkellä on mahdollista todella tarkkaan ennakoiva, suunnitella ja vastata palveluntarpeeseen, ei palveluntarpeeseen vastaaminen vastaa – pitkälti inhimillisistä syistä tarpeeseen niin tehokkaasti kuin olisi järkevää ja kustannustehokasta.

Olen ymmärtänyt niin, että likimain puolet palveluntarvitsijoista ei tällä hetkellä esimerkiksi osaa tai pysty käyttämään olemassa olevia tai suunnitteilla olevia palveluiden malleja. Tässä kolmannen sektorin osuus olisikin tärkeää. Ohjaus, neuvonta ja saattaen vaihdettavana palveluna. Tällä hetkellä ihmiset jäävätä odottamaan valitettavan usein siirtymää tästä ohjauksen ja neuvonnan palveluista seuraavalle sektorille. Monen ongelma ehtii monimutkaistua tässä kohtaa. Kolmannen sektorin palveluiden kehittämisen ohella meidän olisi hyvä pyrkiä kehittämään palveluiden liikkumista eri sektoreiden välillä ja pyrkiä joustavuuteen niin, että arvio hoidon – ja avuntarpeesta olisi joustavampaa, osaavampaa, palveluntarvitsijan todellisen tarpeen paremmin huomioivaa ja mahdollistaisi palveluiden pariin pääsemisen myös muuten kuin keskeisillä palveluntuotannon alueilla.

Palveluiden tuotanto on yksi kompastuskivi tällä matkalla. Monen asiakkaan ja omaisen kohdalla on tietynlainen kynnys lähteä hakemaan etämuotoisia palveluita juuri siitä syystä, että niissä inhimillinen aspekti ei vielä vastaa riittävällä tavalla palveluntarpeeseen. Odotan kuitenkin, että tämä muuttuu jossain kohtaa, mutta kunnes näin käy, olisi meillä hyvä olla jonkinlainen suunnitelma B.   Ihan totta vieköön, palveluiden hakeminen on tätä nykyä tehty todella vaikeaksi. Samaa voidaan valitettavasti sanoa myös avun hakemisesta ja saamisesta.

Pitkälti etäisyyksien ja palveluiden saamisen hankaluuden vuoksi ongelmien annetaan jäädä peitton ja piiloon ja mennä monella tapaa huonompaan suuntaan. Tämä lisää inhimillistä hätää ja kärsimys sekä taloudellisia kustannuksia.

Vaikka kolmas sektori tässä voisikin tuoda tukea ja apua palveluntarvitsijoille, voitaisiin kolmannen sektorin palveluntarjontaa kohdistaa paremminkin nykyisen sijasta.