Pienempien kuntien palvelut pitää turvata.

Ei ole täysin itsestään selvää, että Suomen haja-asutusalue nykyisenkaltaisessa poliittisessa ilmastossa säilyttää palvelunsa sellaisena, että haja-asutusalueet säilyisivät elinkelpoisina. Paikallinen päätöksenteko on tästä syystä turvattava niin, että perusmuotoiset palvelut säilyvät pienilläkin paikkakunnilla sellailla tasolla, että asuminen edellytykset täyttyvät. Tämä voidaan toteuttaa vain niin, että pienempien paikkakuntien, haja-asutusalueiden ja maaseudun yrittäjillä ja perheillä on käytössään toimiva asuinympäristö sekä riittävästi resursseja palveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämiseen.

Kansalaisten ja erityisesti yrittäjien asemaa maaseudulla ja suurten asumiskeskittymien ulkopuolella pitää jatkossakin parantaa niin, että edellytykset nämä palvelut saavuttavat ihmiset ja vastaavat heidän tarpeisiinsa silloin kun tarve on. On vain järkevää, että pienyritysten asiaa edistetään haja-asutusalueilla, maaseudulla ja muuallakin kuin kaupunkiympäristössä. Terveydenhuollon palveluiden tuottaminen näille alueille ei ole mahdotonta vaan vaatii lähinnä poliittista pelisilmää, uskallusta ja halua pitää myös maatalous toiminnassa sekä maaseutu ja haja-asutusalueet asuttuina. Tämä edistää alueellista tasa-arvoa, luo mahdollisuuksia hajautettuun hallintoon maan sisällä, yrittäjyyden kehittämiseen maaseudulla ja viimekädessä elinvoimaisen maaseudun ja maatalouden kehittymistä.

Suomen sanotaan elävän metsistään ja puusta, mutta suomalaiset elävät ruualla, työllä ja mahdollisuuksilla. Näitä on mahdollista tukea laajemmaltikin kääntämällä katse kohti maaseudun ja maatalouden mahdollisuuksia. Maaseudulla asumisen ongelmat ovatkin lähinnä huonosta politiikasta kumpuavia esteitä, kuten palveluihin satsaamisen vaikeutta ja ymmärtämättömyyttä alueellisen tasa-arvon asioiden suuntaan.

Paikallistalouden asiaa pitää edistää niin maaseudulla, haja-asutusalueilla kuin kaupungeissakin. Meidän pitää ulottaa ajattelumme maaseudun ja haja-asutusalueiden ohella paikalliseen yrittämiseen ja kivijalkaliikkeiden asiaan. Yrittäjyydelle elinehto on, että luodaan suotuisia elinoloja pienille – ja keskisuurille yrityksille.

Kivijalkaliikkeiden asiaa nykyisessä työllisyystilanteessa pitäisi uskaltaa tarkastella kokonaan uudessa valossa. Liiketoiminnan aloittamisen helpottamiseen pitää satsata ja palveluiden tuottamiseen tarkoitettujen tilojen hankkimiseksi olisi hyvä miettiä esimerkiksi vuokratukia tai mahdollisesti jonkinlaista taloudellista tukea mainonnan kehittämiseen ja mainonnan ja markkinoinnin aloittamiseen. Nykyinen teknologia tämän mahdollistaa – ja potentiaalisia asiakkaita saavutetaan helposti, jo pienellä rahallisella panostuksella. Monen yrittäjän kohdalla tietoteknisten taitojen hallinta on kuitenkin yrityksen markkinoinnin kanssa alkutekijöissään. Luulen, että uusien yrittäjien saama tuki esimerkiksi kurssittautumiseen internet – mainonnan tehostamiseksi olisi tervetullut lisä pienten ja keskisuurten yritysten työkalupakissa. Meillä pitäisi olla rohkeutta nähdä myös paikallistalouden mahdollisuudet kotitoimistosta tapahtuvan yrittämisen tiimoilta. Aina ei tarvita kivijalkaliikettä kaupungin keskustassa; joskus ja nykyään yhä useammin – kotikin voi olla yritys. Tämä on ehdottomasti yksi niistä asioista, johon pitäisi kiinnittää huomiota tukien ja veroasioiden tiimoilta. Yrittäjyyteen pitää satsata, jos haluamme selvityä tulevaisuuden Suomessa.

Peruspalveluiden turvaaminen pienemmillä paikkakunnilla voitaisiinkin jotenkin sitoa tai yhdistää muihin kunnan alueella tuotettaviin palveluihin. Yhteistyö sosiaali – ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten ja paikallisten yritysten välillä voitaisiin mielestäni katsoa kuluhelpotuksia edistäväksi kokonaisuudeksi verotuksen näkövinkkelistä. Kaikenlainen muukin yhteistyö sote – palvelutarjoajien ja paikallisten yrittäjien välillä voisi olla mielenkiintoinen ajatus, ja toteutuessaan myös toimiva kokonaisuus. Yhteistyömahdollisuuksien edistäminen on monivaiheinen prosessi ja palveluiden tarjonnassa voisikin olla hyvä huomioida hybridimallin palvelutarjonta. Yhteisten projektien kehittäminen eri yritysten välillä edistäisi varmasti palveluiden tarjontaa ja kysyntää.  Sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyön edistäminen voisi todella tuoda lisäarvoa paikalliselle yhteisölle.

Tavoitteena tulee jatkossakin olla, jos hyvinvointi/hoiva/sairaanhoidon palveluita halutaan pitää yllä ja haja-asutusalue asuttuna ja sellaisena, että yrittäjien mahdollisuudet muuallakin kuin kaupungeissa toteutuvat, sekä haja-asutusalueen ihmiset hyvivoivina – palveluverkosto, joka palvelee kuntalaisia heidän asuinpaikastaan riippumatta, mutta ilman – että kustannukset kasvavat hallitsemattomasti. Tämä voidaan saavuttaa keskittymällä niihin peruspalveluihin, joita pienillä paikkakunnilla tarvitaan eniten.

Luotan Suomalaisiin yrittäjiin ja heidän kykyynsä kehittää omaa asuinpaikkakuntaansa ja paikkakunnan palveluita. Politiikan esteistähän tässä pääasiassa on kyse.

anttiolavisalonen
Keskusta Nokia
Ehdolla aluevaaleissa

Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut.
Arkityötä lasten - ja nuorten mielenterveysasioiden parissa.
Yritysten - ja työyhteisöjen työhyvinvoinnin parissa työtä tekevä
yksityisyrittäjä.

Tulevaisuutta ollaan tekemässä tai siihen sopeudutaan.
Markkinoita luodaan tai niiden antiin liitytään.

"Aut viam inveniam aut faciam - Semper Fidelis."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu