Uusi teknologia ja pienet kunnat

Suomi näivettyy kasvukeskusten liepeillä. Tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että palveluverkostoa ei kehitetä resurssien mukaisesti eikä resurssien mahdollisuuksien mukaisesti. Aivan vielä ei olla huomioitu uusien teknologisten innovaatioiden ja laitteiden mahdollistamat arjen toimintojen käytännöt, mutta oletettavasti – jossain kohtaa suuntaa tähän tullaan ottamaan. Suomen autioitumisen estäminen ei enää ole kiinni siitä, keitä halutaan asumaan sinne, mistä ihmiset tällä hetkellä valuvat palveluverkostojen katoamisen myötä pois, vaan siitä, että palveluverkoston potentiaalia ei olla vielä hyväksytty täysin sellaisenaan kuin se voitaisiin jo nyt ottaa hyötykäyttöön.

Markkinoita kehitykselle ollaan joko luomassa tai sitten niitä seurataan. Tämä on totta niin palvelujärjestelmien, kuin liiketauloudenkin saralla. Vastaan voidaan hangoitella, mutta se ei luo potentiaalia, vaan pysähtyneisyyden ilmapiirin, jossa haikaillaan menneisyyden maailmaa ja surkutellaan menneisyyden muuttumisen ilmapiirissä.

Suurten kaupunkikeskittymien aikakausi alkaa olemaan vaakalaudalla palveluntarjonnan vanhentuneiden mallien vuoksi, eikä näistä malleista mielellään (ihan ymmärrettävästikin) haluta kovin helpolla luopua.

Tulevaisuuden yhteiskunnat tulevat menemään yhä enemmä irtiottoa perinteisestä yhteiskunnasta hakeviksi ”plantaaseiksi”, joihin palvelut tuotetaan automatisoitujen kuljetusvälineiden avulla, ja verkkopalveluita hyödyntäen. Valitettavaa on, että kivijalkaliikkeidenkin aikakausi alkaa olemaan omalla tavallaan loppusuoralla kustannusten yhä noustessa ja kaupunkiasujien käyttäessä uusimpien selvitysten mukaan yli puoleen tilausten ja ostosten tekemisistä verkkopalveluita, verkkoliiketoimintaa.

Tulevaisuuden kaupungeissa kivijalkaliikkeet hyvin todennäköisesti tulevat olemaan näyteikkunoita, mahdollisesti kosketusnäytöllisiä näyteikkunoita joista asiakas voi valita tuotteen kokeiltavakseen ja loosseja/kokeiluhuoneita, joissa esimerkiksi tähän tuotteeseen voidaan tutustua käytännössä ja lopulta ostopäätöksen vahvistamiseksi. Voi olla, että menen tässä suuresti vikaan, mutta uskoisin, että jotensakin tähän suuntaa kivijalkaliikkeet kulkeutuvat.

Ihmiset sosiaalisina olentoina palaavat tulevaisuuden yhteiskunnissa pienten asumiskeskittymien syleilyyn yhä aktiivisemmin. Palveluiden kustannustehokkain ja eittämättä jouhevin tuottamistapa tulee olemaan automatisoitu palvelujärjestelmä – jossa jo nyt, pitkälle kehittynyt tekoäly ja droonijärjestelmä tulee olemaan merkittävässä osassa.

Jos ja kun palvelujärjestelmää kehitetään tulevaisuutta kohti tänään – tässä hetkessä, pitäisi meidän huomioida kaikessa tekoälyn hallittu hyödyntäminen sekä tekoälyverkoston avulla kehittyvien palvelujärjestelmien ja laitteiden verkosto.

Minä uskon vakaasti, että esimerkiksi ruuantuotanto Suomessa voidaan säilyttää ja sitä voidaan kehittää huimasti automatisoiduilla laitteilla, jos me vain panostamme riittävästi maaseudun ja ruuantuotannon kehittämisen keinojen kehittämiseen. Toisinsanoen periferian kattaviin tietojärjestelmiin.