Kovaa peliä kaasuputkesta

Podcast-versiot: Spotify, Soundcloud
Videoversio

Ilmastonmuutos, kansainvälinen turvallisuuspolitiikka ja sähkölasku ovat tuntuneet erillisiltä todellisuuksilta. Tänä talvena ne ovat kietoutuneet toisiinsa.
EU-maat ovat pyrkineet korvaamaan kivihiiltä vähempipäästöisellä maakaasulla. Euroopan käyttämän maakaasun suurin tuottaja on Venäjä: sieltä tulee noin 40 prosenttia kaasusta. Aikaisemmin suuri osa Venäjän kaasusta on kulkenut Ukrainan kautta. Maat riitautuivat jo 1990-luvulla kauttakulusta maksettavista korvauksista, joiden arvo on 4 prosenttia Ukrainan kansantuotteesta. Lisäksi Venäjä syytti Ukrainan varastavan kaasua putkesta.

Itämeren pohjalla Ukrainan ohi suoraan Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -putki oli tarkoitus ottaa käyttöön tänä vuonna, mutta se on jäissä lupaprosessin takia. EU-lain mukaan saman yhtiön ei pitäisi hallita energian kauppaa ja siirtoa. Nykymuodossaan Nord Stream 2 onkin todennäköisesti EU-lain vastainen, Venäjä on tavalliseen tapaansa toivonut että muodollisuudet voitaisiin korvata diilillä. Saksassa putkesta on noussut poliittinen kiista: uuteen hallitukseen liittyneet vihreät haluaisivat laittaa putken kiinni.

Talvi alkoi kylmänä, ja kuivan kesän vuoksi vesivoimaa on ollut tavallista vähemmän saatavilla, voimaloilla eri puolilla Eurooppaa on ollut käyttökatkoksia, ja Aasia on kahminut nestekaasua Euroopan nenän edestä. Sähkön hinta on lyönyt ennätyksiä joka puolella Eurooppaa. Kaasua tarvittaisiin kipeästi lisää, mutta Venäjä on ilmoittanut, että sitä tippuu vain Nord Stream 2 -putken kautta. Idänsuhteiden jäähtyminen viilentää nyt myös Euroopan koteja.

Loput kirjoituksesta luettavissa täällä.