Mitäs minä sanoin yhteistyöstä Venäjän opposition kanssa

NBP:n sittemmin edesmennyt johtaja Strategija 31:n konferenssissa maaliskuussa 2010.

Tänään hesarissa julkaistiin Heidi Hautalan pitkä haastattelu Suomen Venäjä-linjasta. Haastattelussa ei kovin tarkasti määritellä, että mikä olisi ollut Hautalan vaihtoehto, talouspakotteet ja yhteistyön jäädyttäminen jo vuonna 1994 kun ensimmäinen Tšetšenian sota alkoi?

Itse en ole ennen tätä vuotta ottanut erityisemmin kantaa valtiosuhteisiin, koska olen aikaisemmin ajatellut, että taloudellinen ja kulttuurillinen integraatio voisi johtaa myönteiseen kehitykseen Venäjällä (ja se on johtanutkin, mutta päinvastainen tendenssi on ollut liian vahva). Olen itse ollut kiinnostunut lähinnä yhteistyöstä ruohonjuuritasolla, radikaalien Venäjän muutosliikkeiden tukemisesta. Poikkeuksena Rosatom-projekti Suomessa, joka oli minullekin liikaa, ja nyt olen kääntynyt laajojen pakotteiden kannalle.

Mutta pari kommenttia haastattelun lyhyestä osuudesta jossa käsitellään kansalaisyhteiskuntatoimintaa. En näe, että sittemmin passivoitunut Finrosforum on ”lähes ainoa” taho joka on pitänyt yhteyttä Venäjän oppositioon Suomessa. Aseistakieltäytyjäliitto on tehnyt paljon yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan, samoin Rauhanpuolustajat. Ympäristöjärjesötihin on pidetty paljon yhteyttä ministeriötasolla, mutta tämä yhteistyö on tietysti välttänyt kaikkia liian poliittisia kannanottoja, eikä se ole ollut varsinaisesti opposition tukemista.

Lisäksi Suomessa on järjestetty Pakkasukko Putinia vastaan -festivaalia vuodesta 2014. Se ei ole saanut tukia senkään vertaa kuin Finrosforum, paitsi kirjailija- ja taiteilijajärjestö Kiilalta. Niitä ei ole tosin haettukaan, paitsi vuonna 2019, jolloin niitä ei saatu. Tuolloin Koneen säätiö ei tukenut festivaalia, mikä ei ollut kovin yllättävää, koska heiltä rahoitusta saa alle 5% hakeneista. Sen sijaan oli jännää, ettei Helsingin kaupungin kulttuurin tukirahoista tuettu festivaalia, vaikka heiltä tukea saa yli 50% hakeneista. Tässä oli kiistämättä sellainen jälkisuomettumisen ja poliittisten kannanottojen pelkäämisen maku, josta Hautala puhuu haastattelussaan.

Itse seurasin Finrosforumin toimintaa aikanaan kiinnostuneena, mutta en tehnyt yhteistyötä. Syy tähän oli foorumin aktiivin Mikael Storsjön yhteistyö Tšetšenian islamistikapinallisten kanssa. Hän ylläpiti vuosia heidän Kavkaz Center-sivuston palvelinta, kenties ylläpitää vieläkin. Storsjö tuskin itse on islamisti, motiivina oli varmaankin ”vihollisen vihollinen on minun ystäväni”-ajattelu. Olen itsekin tehnyt yhteistyötä monenlaisten hiihtäjien kanssa, ja teen vastakin, mutta Kavkaz Centerin antisemitismi ja rasismi oli minulle liikaa.

Hautalan toiminnassa on tuntunut osin sama ”vihollisen vihollinen on minun ystäväni”-linja. Hesarin jutussa on kuva Strategija 31 -mielenosoituksesta Moskovassa 2010, jossa on Hautala ja sittemmin murhattu oppositiopoliitikko Boris Nemtsov. Jutussa ei mainita, että Strategija 31 oli itse asiassa kansallisbolševistisen puolueen NBP:n yhteistyöhanke liberaalin opposition kanssa. Kun NBP kiellettiin, sille perustettiin peitejärjestö Toinen Venäjä, joka toimi ennen kaikkea kansalais- ja ihmisoikeuksien puolesta. Hautala teki NBP:n aktiivien kanssa yhteistyötä. Kun Hautala julkaisi toissa vuosikymmenellä Venäjä teesinsä, sen kanteen päätyi NBP:n aktivisteja. NBP olikin nollilla Venäjän näkyvimpiä oppositiojärjestöjä.

Kun puhuin tästä tuolloin Suomessa muiden Venäjän kansalaisyhteiskuntaa seuraavien kanssa, moni tuntui vilpittömästi uskoneen NBP:n muuttuneen. Itse en uskonut tähän hetkeäkään, vaikka päädyin itsekin vuonna 2010 Himkiin protestileirille moottoritiehanketta vastaan sekalaisen seurakunnan kanssa, jossa oli myös NBP-aktivisteja. Kirjoitin NBP:stä vuonna 2009 (1, 2), ja seison kirjoittamani takana edelleen. Tänä vuonna Kazakstanin mielenosoitusten aikaan NBP vaati Pohjois-Kazakstanin liittymistä Venäjään, ja nyt se on järjestänyt mielenosoituksia Ukrainan sodan puolesta.

Eli sikäli kun Venäjän kanssa ollaan oltu naiveja, myös Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa ollaan oltu naiveja. Tämä on tietysti jälkiviisasta ja myös hieman katkeraakin tilitystä, mutta jälkiviisaus on nyt muotia. Nykyään Venäjällä on onneksi paljon oppositioliikkeitä jotka vastustavat yksiselitteisesti autoritarismia ja imperialismia, tilanne on täysin erilainen kuin nollilla, joten voidaan siirtyä eteenpäin näiden vanhojen juttujen marinoimisesta.

+4
anttirautiainen
Helsinki

Influensseri, elämävalmentaja ja motivaatiopuhuja.
https://linktr.ee/arautiainen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu