Tuhoaako korona liberaalin kapitalismin?

Suomi on moralismin, naapurikyttäyksen ja ilmiantajien luvattu maa. Kaikkialle tunkeva paheksunta siitä, kuinka joku jossain mahdollisesti ei käyttäytynyt terveysviranmaisten suositusten mukaisesti ei yllätä. En ole nähnyt tällaista moraalittomuutta missään, vain kuullut siitä lehdistä ja netistä. On ilmeistä että ihmisten ylivoimainen enemmistö käyttäytyy vastuullisesti, ja suojautuu virukselta jopa huolellisemmin kuin on suositeltu. Silti moraalipaniikin lisäksi näkyy jatkuvasti ulostuloja joissa vaaditaan enemmän kuria ja valvontaa, sekä oikealta että vasemmalta.

Mutta Suomessa ei ole mitään valvontakoneistoa, joka voisi tehokkaasti toimeenpanna edes nykyiset rajoitukset. Uudenmaan ympärillä ei ole piikkilanka-aitaa ja valvontatorneja. Jos joku tosissaan haluaa tänne tai täältä pois ilman kenenkään lupaa, niin se onnistuu. Joidenkin moraalia voi kohottaa presidentin ja pääministerin esiintymiset, mutta todellisuudessa epidemian voittaminen tai häviäminen riippuu paljolti ihmisten omaehtoisesta toiminnasta.

Toisaalta olen tyytyväinen, että ”pidetään kaikki yhtä” -vaihe loppui alle kolmessa päivässä poikkeustilaprosessin julkistamisen jälkeen. Suuri osa poliittisista ehdotuksista kriisin hoitamiseksi on …. poliittisia. Moni poliittinen ehdotus on huonoa politiikkaa.

Mitkä ovat koronan pitkäaikaiset vaikutukset?

Kaikki uutiset ovat täynnä koronaa jo kolmatta viikkoa, ja internet on täynnä itseoppineita asiantuntijoita jotka ovat valmiita esittämään omat teoriansa epidemian leviämisestä ja sen pysäyttämisestä. Kukaan ei osaa sanoa kuoleeko tautiin Suomessa 100 vai 100 000, siksi minua kiinnostavat enemmän epidemian pitkäaikaiset vaikutukset. Niitä tulee olemaan, koska jo nyt on tehty historiallisia toimia.

Veikkaan, että ihmiset pelkäävät väkijoukkoja ja suuria tapahtumia kuukausien ajan poikkeustilan lakkauttamisen. Sitten epidemian alkaiset käyttäytymisnormit unohtuvat. HIV-epidemian ennustettiin muuttavan seksuaalikäyttäytymistä pysyvästi, mutta lopulta se vain lisäsi turvaseksiä, ei vähentänyt irtoseksiä. Epidemian jälkeen ihmiset haluavat unohtaa koetun ja elää mahdollisimman paljon kuin ennen, ja epidemian mahdolliset vaikutukset kulttuuriin jäävät tiedostamattomiksi.

Edellisiä pandemioita ei juurikaan muistella. 50- ja 60-luvulla maailmaa kiersi kaksi rankkaa influenssa-epidemia jotka tappoivat miljoonia. Espanjantauti tappoi vuonna 1918 enemmän ihmisiä kuin koko ensimmäinen maailmansota, mahdollisesti jopa enemmän kuin toinen maailmansota. Silti epidemiasta ei taida olla yhtäkään elokuvaa, lukuunottamatta 50 vuotta myöhemmin tapahtuvaa Awakeningsia. Toki tämä voi olla myös sukupuolittunutta vääristymää. Sotiin lähtivät miehet, mutta sairaita hoitivat naiset joiden tarinoita ei olla pidetty yhtä arvokkaina.

Kollektiivisessa muistissa koronaepidemia tulee siis todennäköisesti olemaan kuin aikakapseli, johon ihmiset katosivat muutaman viikon tai kuukauden ajaksi. Ihmiskunnan historia hidastuu tai pysähtyy täysin, ja jatkuu siitä pisteestä mihin ollaan jääty. Samanlainen on Koronan vaikutus tiettyihin trendeihin.

Kasvihuonepäästöt vähenevät väliaikaisesti, ja rajojen sulkeminen jättää entistä suuremman osan pakolaisista kriisialueiden lähelle. Jälkimmäisen kehityksen myötä oikeistopopulistiselta projektilta putoaa hetkellisesti pohja. Mutta turha riemuita siitä, että oikeistopopulismista tulee tarpeetonta – tämähän johtuu siitä, että heidän ohjelmansa on hetkellisesti toteutettu. Toisaalta konflikti ihmisten liikkumisesta palaa asialistalle sellaisenaan heti kun epidemia on ohi. Sitäpaitsi koko kertomus ”kansallisvaltioiden korvaamisesta ylikansallisilla rakenteilla ja suuryhtiöillä” on alusta alkaen ollut sosiaalidemokraattien yritys luoda uusi perustelu omalle poliittiselle projektilleen. Kansallisvaltiot on koko jatkuvasti olleet tärkein yksittäinen kapitalismin kontrollikoneiston osa, vaikka sosiaalidemokraatit eivät tätä mielellään myönnä.

Joitain kehitysprosesseita pandemia päinvastoin nopeuttaa. Parlamentarismin rapistumistuminen nopeutuu siellä missä se on ollut muutenkin rapistumassa, esimerkiksi Unkarissa, jossa pääministeri Orbán hankki itselleen yksinvaltiaan valtuudet kriisin nojalla. Siellä missä parlamentarismi voi vakaan kohtalaisesti (kuten Suomessa), tai siellä missä sitä ei ole olemassa (kuten Venäjällä tai Kiinassa) tilanne tuskin muuttu,  ei parane eikä huonone.

Epidemia on vakava uhka EU:n, ja erityisesti Euroopan rahaliiton yhtenäisyydelle. Rahaliitto ei ole vieläkään selvinnyt edellisestä, vuoden 2008 kriisistä. Ristiriitojen takia EKP:n rahapolitiikkaa muutettiin vasta 7 vuotta kriisin alkamisen jälkeen, ja yhteisymmärrys on edelleen olematonta. Vaikka rahaliitto ei kaatuisi, tulee Yhdysvallat jälleen reagoimaan talousromahdukseen paljon rahaliittoa ketterämmin, ja kasvattamaan taloudellista etumatkaansa.

Kuolleisuuden kasvaminen suurissa epidemioissa voi sekä vahvistaa että heikentää patriarkaalisia valtarakenteita. Vahvistaa, koska aikaisemmin historiassa kuolleisuuden nousemista on yleensä seurannut syntyvyyden nousu. Tämä voi tiputtaa naisia työelämästä mikäli hoivatyötä ei jaeta tasaisesti. Heikentää, koska aikaisemmin historiassa työvoiman tarjonnan lasku on avannut naisille enemmän mahdollisuuksia työelämässä.

Todennäköisesti korona ei kasvata kuolleisuutta siinä määrin, että kumpikaan ilmiö tulisi esille. Sen sijaan epäsuorat taloudelliset vaikutukset voivat heikentää tasa-arvoa. Kehittyvissä talouksissa talouskriisit heikentävät naisten työllisyysastetta enemmän kuin miesten, näin voi käydä myös kehittyneissä maissa. Karanteenin takia osa hoivatyöstä sysätään kotitalouksille, eivätkä kotityöt välttämättä jakaannu tasan. Mutta karanteeneja ei voida jatkaa pitkään, ja talous todennäköisesti toipuu muutamassa vuodessa.

Olen lukenut oikeisto-kolumnistien (ja yhden ”based” vasemmisto-antifeministimiehen kolumnin) ilakointia siitä, ettei feministinen keskustelu ei saa kriisioloissa tilaa. Tämä on oikeiston toiveajattelua, aivan kuin vasemmiston juhlinta oikeistopopulismin ”katoamisesta”. Kaikki kriisiä edeltävät yhteiskunnalliset keskustelut palaavat kriisin jälkeen.

Kiinan ja Singaporen autoritaariset järjestelmät ovat onnistuneet tehokkaasti pysäyttämään epidemian, vähemmän autoritaariset mutta hierarkiset Etelä-Korea ja Japani ovat myös pärjänneet hyvin. Epidemia voi hyvinkin nopeuttaa Kiinan nousua maailman suurimmaksi talousmahdiksi, ja johtaa maailman moninapaistumiseen. Tätä ennusti myös Putinin ja länsimaiden äärioikeiston suosima Alexander Dugin pari viikkoa sitten. Toisaalta Dugin sekoittaa tavalliseen tapaansa keskenään valtiot, ideologiat ja kulttuurit, ne ovat hänelle täysin sama asia. Kapitalismi ei katoa mihinkään vaikka Kiinan talous ajaisi Yhdysvaltain ohi. Liberaali parlamentarismi tuskin heikentyy siellä missä se on vahvoilla, tai siellä missä sitä ei ole. Eikä Aasian hierarkisten yhteiskuntien tehokkuus koronan torjumisessa ei todista, että ne ovat parempia torjumaan kaikkia muita kriisejä.

Valtiokapitalismin väliaikaiseksi jäävä comeback

Liberaalista talousparadigmasta on nopeasti luovuttu kaikkialla, sekä oikeisto että vasemmisto vaativat valtiokapitalismia. Ainakin Hong Kongissa ja Venäjällä on myös jo luvattu jakaa rahaa suoraan kansalle, moni muu maa saattaa seurata perässä. Tuomas Nevanlinna on toiveikas sen suhteen että kriisi edistäisi esimerkiksi perustuloa, itse en ole yhtä optimistinen. Tällaiset konsensusinterventiot voidaan purkaa yhtä nopeasti kun ne purettiin maailmansotien jälkeen. Mikäli esimerkiksi ympäristökriisin hoitamiseen halutaan vastaavia toimia, ne pitää tapella alusta asti. Nevanlinna toteaa, että ”Jokainen poliittinen suuntaus voi kuvitella, että juuri sen visioimille muutoksille on nyt avautunut erityinen mahdollisuus”. Kuvittelu lämmittää mieltä, mutta vaikka korona romauttaa talouden, itse talousjärjestelmän romahtamista se pikemminkin hidastaa kuin nopeuttaa.

Samoin kuin niukkuus synnyttää talouden, poikkeustilat synnyttävät politiikan. Ilman uhkia ja kriisejä tuskin olisi poliittisia kiistoja. Usein kriiseistä kerrotaan kansallisen yhtenäisyyden tarinaa, mutta kriisiaikojen välissä suurimmat poliittiset vastakkainasetelut koskevat sitä, mihin kriiseihin ja uhkiin pitäisi varautua. Poliittisten suuntauksien, kuten konservatiivien, sosialistien ja liberaalien eron määrittää ennen kaikkia se, mitä kriisejä ne priorisoivat.

Koronakriisi on ääri-teknokraattinen kriisi. Rajuja rajoittamistoimia perustellaan tieteellä ja rationaalisuudella. Deleuze olisi tästä todennäköisesti kauhuissaan. kuten myös Foucault. Foucault kuoli edellisen vastaavan mittakaavan globaalin epidemian, eli HIV-epidemian uhrina. Yhden version mukaan Foucault ei uskonut lääketieteen näkemystä HIV:n leviämisestä, ja käyttäytyi vastuuttomasti tautinsa kanssa. Tämä olisi johdonmukaista lääketieteellisen biovallan vastustamista.

Minua teknokraattinen reaktio kriisiin ei kauhistuta, on olemassa kriisejä joiden logiikka on äärimmäisen luonnontieteellinen. Rationaalisuus ei tule välttämättä ylhäältäpäin komentamalla, vaan ihmisten valtaenemmistö ymmärtää nämä toimet ja toteuttaa niitä ilman kurinpitoa. On oikein reagoida kriiseihin niillä keinoilla joita luonnontieteilijät suosittelevat, tietyissä rajoissa. Mutta olisi virhe kuvitella, että kaikki mahdolliset kriisit ratkeavat samanlaisilla keinoilla. Deleuze on aivan oikeassa siinä, että rationaalisuudella perustellaan myös kaikenlaista mielivaltaa.

Konservatiivien, liberaalien ja sosialistien kriisiskenaariot ovat kaikki mahdollisia, poliittiset valinnat tehdään sen perusteella mikä valinta on todennäköisin. On olemassa rationalistis-teknokraattisia kriisejä, ja kriisejä joissa teknokraattiset kontrollikoneistot on osa ongelmaa eikä sen ratkaisua. Jälkimmäisiä edustaa kolonialismin kriisi, joka määritti Deleuzen ja Foucaultin sukupolven politiikkaa. Korona ei ole salaliitto eikä liioiteltua hysteriaa, se voi hyvinkin tappaa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Mutta mahdollisesta valtavasta tuhosta huolimatta se on myös nopeasti ohimenevä kriisi, eikä seuraavaan kriisiin välttämättä tepsi lainkaan samanlaiset keinot tai samanlainen ajattelu.

Antti Rautiainen

Videoversio: https://youtu.be/vv4Z9rU1yC0

anttirautiainen
Helsinki

Esittelyni löytyy täältä: http://anttirautiainen.livejournal.com/profile Ask.fm: http://ask.fm/AnttiR Twitch: https://www.twitch.tv/arautiainen Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCjyKQiYgSwFGihpsz27BvHw

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu