Väyläviraston perustelematon vastarinta jatkuu

Tavaravienti maakunnittain vuonna 2022.

Pari viikkoa sitten tri Timo Saarenketo, maailmankuulu tienpidon ekspertti ja Roadscanners’in hpj, lähetti minulle DI Seppo Saaren haastattelun APU-lehdessä v. 1971 koskien ’Merenkurkun maayhteyttä’, jossa Saari ”puolusti ideaansa kuin äiti lastaan”. Tri Yrjö Myllylä, AluekehitysRD Oy tj. lähetti minulle viikko sitten kopiot samanvuotisesta Maaherra Martti Viitasen puheesta ja kansanedustajien Pekka Tarjanteen ja Sakari Knuuttilan ehdotuksesta Merenkurkun kiinteästä yhteydestä Pohjoismaiden Neuvostolle.

Eduskunta myönsi 1971 TVH:lle miljoonan markkaa tutkia Merenkurkun kiinteän yhteyden rakentamista. TVH:n työryhmä käytti summasta 25.000 markkaa vastustamaan hanketta Valtiovarainministeriön kanssa. Seppo Saari kertoo APU-lehden artikkelissa, joka on lukemisen arvoinen, TVH:n ”tutkimuksen” ja suunnitelman pintapuoliseksi ja ylimitoitetuksi. TVH mm. ennusti liikennemäärän 9000 ajoneuvoksi päivässä, kun DI Saari ennusti sen olevan 800 ajoneuvoa, ja tien halvemmaksi rakentaa ”Pohjanlahden matalikon” yli kuin silloinen TVH:n selvitys laski. Hänen suunitelmansa oli myös monitahoisempi kuin pelkkä kiinteä tieyhteys.

Seppo Saari oli monitaitoinen, kyvykäs insinööri ja Vesipiirin piiri-insinöörinä sai aikaan Lapuanjoen ja Kyrönjoen tulvasuojelun. Tunsin Seppo Saaren, hän oli kymmenkunta vuotta minua vanhempi ja naapurini Lapualla.

Nykyinen Hallitus on ohjelmassaan pyytänyt Liikenneministeriötä tutkimaan Merenkurkun kiinteän yhteyden toteutusta. Liikenneministeriö antoi tehtävän Väylävirastolle, joka tekee siitä (sanojensa mukaan) ”pintapuolisen selvityksen”, koska hanke ei kuulu ”Väyläviraston prioriteetteihin”. Väylävirasto on osoittanut 200.000 euron summan hankkeen tarve- ja toteuskelpoisuuden selvitykseen. Summa tulisi kertoa vähintään viidellä. Vastarinta jatkuu.

Saman hintaluokan raskaasti tappiollisen tunninjunan suunnitteluun on käytetty yli 35 M€, plus samanverran kuntien veroeuroja, lisäksi äskettäin siirrettiin EU:n CEF rahaa tunninjunaan 11 M€. Tämä on veronmaksajan rahan väärinkäyttöä. Viime vuosina teiden kunto on huonontunut, ja kuorma-autojen kustannukset ovat nousseet. Kaupan hyllyllä se näkyy hinnoissa.

Kaikki Väyläviraston prioriteetit ja niiden analysointi on väärää totuutta talouden, teiden kunnon, ympäristön, ja turvallisuuden nimissä. Väyläviraston ”monikriteeri optimointi” on sananhelinää, jonka tarkoitus on hämätä. Väyläviraston mukaan vesiväyläinvestoinnit ja ”[p]aremmat maaliikenneyhteydet Helsingin,Turun, Naantalin, Hangon, Kotkan ja Tornion satamiin sekä Lapin käsivarressa parantavat kansainvälistä saavutettavuutta… Itä-Suomen junayhteyksiä Helsingin lentokentälle, Savo ja Karjala radat, voidaan hieman nopeuttaa.” (Trafikledsverket 26sve/2024, minun käännös).

Tämä tuore 2024 raportti kertoo Väyläviraston elävän todellisuudesta irrallaan, kun logistiikan kustannukset ja uhkat Itämerellä kaupalle, ympäristölle, huoltovarmuudelle, ja sotilaalliselle liikkuvuudelle ovat kaikkien tiedossa ja mielessä, ja radan välityskyky idän kauppaan Venäjän kautta on rajoittunut. Vanhan TVH:n sanottiin olevan ’valtio valtiossa’. Väylävirasto jatkaa perinnettä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu