Kiurun ”vastaukset” A-studion maskikysymyksiin

Tätä kirjoitettaessa on noin kaksi tuntia aikaa siihen, kun ministeri Kiurun luottamuksesta äänestetään eduskunnassa. Asia koskee kasvomaskien käyttöä ja sitä koskevaan suositukseen liittyvää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintaa ja viestintää keväällä 2020. Kiuru oli eilen A-studiossa vastaamassa aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Litteroin haastattelun sanasta sanaan (ilman alku- ja lopputervehdyksiä). Jos tarina on samaa kuin minkä perusteella esimerkiksi Keskustan eduskuntaryhmä sai asiaan toivomaansa ”selvennystä”, enpä voi muuta kuin hämmästellä.

Lukekaa itse.

Krista Kiuru maskeista A-studiossa 13.10.2020

Toimittaja: Kansalaiset ovat vähän hämmennyksissäänkin siitä, miten heitä on tässä asiassa ohjeistettu ja miten nyt pitäisi toimia, miksei toimittu aikaisemmin, tämän tyyppisiä kysymyksiä. Miten sinä näet oman vastuusi tässä? Tuntuu, että tällaista hämmennystä on aika laajalti ilmassa.

Kiuru: No varmasti tässä ajassa erityisesti viestintä puhuttaa siksi, et normaaliolosuhteissa viestijöitä on kovin monia, mutta tälläkin hetkellä me yritämme entisestään parantaa viestintää, jotta kaikki koronahallintaan liittyvä viestintä tulisi sitten selkeästi ihmisille tietoon.

Toimittaja: Meinaatko, että tässä on kysymys viestintäongelmasta puhtaasti?

Kiuru: Ei, minusta tässä on kysymys siis siitä, että hallitus on nojannut aina asiantuntijatietoon ja kulloiseenkin epidemiologiseen arvioon. Ja kun näitä epidemiahallintaan liittyviä isoja kysymyksiä on käsitelty, ne on aina käsitelty valtioneuvostotasolla yhdessä, ja silloin me olemme halunneet tarkastella kutakin vaikeaa tilannetta nimenomaan asiantuntijatietoon ja tautitilanteeseen pohjautuen, ja olen pitänyt sitä itse kestävänä mallina.

Toimittaja: Oppositio tuntuu olevan tästä vähän toista mieltä, he sanovat, esimerkiksi Kokoomus, joka on ehdottanut, että huomenna äänestetään niin kuin äänestetäänkin sinun luottamuksestasi, sanoo, että tuota on ikään kuin otettu asiantuntijoita poliittiseen ohjaukseen. Miten vastaat tähän?

Kiuru: No päinvastoin, niin kuin äsken totesin, niin hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä ministeri Kiuru, lähtee siitä, että kaikissa tilanteissa me luotamme asiantuntijoiden antamaan tietoon ja tautitilanteeseen. Tältä osin keväällä on muistettava, että nimenomaan maskeja koskeva päätös tehtiin silloisen asiantuntijatiedon pohjalta pohjautuen siihen, mitä mieltä STM ja THL virallisessa toimintalinjassaan olivat tästä. On kuitenkin muistettava, että yhteiskunnassa oli monenlaisia näkemyksiä ja myös eri henkilöitä, jotka olivat tässä asiassa toista mieltä. Mut samaan aikaan myös WHO, joka on on kansallinen tai kansainvälinen terveysjärjestö, omalta osaltaan ei suositellut keväällä maskien käyttöä. Ja tässä tilanteessa katson, että me olemme nimenomaan luottaneet ja nojanneet siihen kulloisinkin käytettävään asiantuntijatietoon.

Toimittaja: Mutta se kysymys onkin nyt se, että onko se asiantuntijatieto, onko heille annettu vapaus tuottaa sitä vapaasti? Siitähän tässä poliittisessa ohjauksessa on kyse. Että oletko sinä esimerkiksi ministerinä ollut THL:ään yhteydessä ja sanonut, että minkälaisia suosituksia sieltä saadaan antaa?

Kiuru: No niin kuin tässä todettiin, niin päin vaston. Me olemme korostaneet sitä, että THL ja STM tuovat valtioneuvoston istuntoon aina oman arvionsa tilanteesta ja näin on myöskin THL:n virallinen asiantuntija-arvio tuotu tähän maskiasiaankin. Silloin on muistettava, että me elimme sellaista kevättä, että kansainvälinen terveysjärjestö WHO ei suositellut näitä maskeja. Vasta tuo linja muuttui kesäkuun alussa sen jälkeen, kun hallitus oli jo oman maskilinjauksensa tehnyt. Ja tältä osin meidän täytyy muistaa et aina, kun on saatu uutta tietoa, myös valtioneuvosto on tarkastellut tätä linjaa uudelleen.

Toimittaja: Mutta THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi eilen Ilta-Sanomille, että STM oli estänyt THL:ää kertomasta siitä, miten näitä kasvomaskeja käytetään oikein, ja nyt puhutaan siis keväästä. Miksi sinun ministeriösi on toiminut näin?

Kiuru: No silloin keväällä korostettiin sitä, että tämä yhteinen johtaminen ja yksiääninen viestintä on tärkeää, et me elimme poikkeusolosuhteita ja on myöskin otettava huomioon, mihin tilanteeseen tämä viestintä on sijoittunut. Silloin oli tärkeää, että epidemiahallinnassa ihmiset saivat saman viestin. Juuri tällä hetkellä ongelma on se, että meillä on kovin monta ääntä, kun näistä asioista tällä hetkellä viestitään. Silloin oli kysymyksessä poikkeusolosuhteet, ja silloin myös toimittiin valmiuslakien pohjalta, jolloin STM:llä oli tämä vaativa rooli vetää tätä kriisiä, ja tältä osin myöskin keväällä korostettiin sitä yksituumaista viestiä. Ja en tiedä näitä yksittäisiä viestintätilanteita yksittäisten viestijöiden välillä, mihin tämä kaikki liittyy, mutta tärkeää on muistaa, että me nimenomaan itse tässä poikkeusolosuhteita koskevassa tilanteessa halusimme, et kansakunnalla on selkeä viestintä, jota johti STM ja tältä osin myöskin näin on tehty.

Toimittaja: Kuka teiltä ministeriöstä sitten oli sinne THL:ään yhteydessä ja sanoi, että älkää julkaisko noita materiaaleja?

Kiuru: No niin kuin olen saanut eilen itse talon henkilökunnalta selvityksen siitä, missä, mitä nämä viestintään liittyvät asiat ovat, joista nyt keskustellaan, ja sen viestinnän pohjalta kysymys on siis näiden STM:n ja THL:n viestijöiden välisistä erilaisista viestintätilanteisiin liittyvistä arjen kysymyksistä. Ja tämä viestintäselvitys, joka olen itse saanut ja jonka ministeriryhmä on tänään saanut tästä asiasta on tärkeä opetus sille, että myös jatkossa meidän täytyy olla entistä selvempiä siinä, mitä me haluamme sanoa, mutta haluan asettaa myös tämän siihen kontekstiin, et me elimme poikkeusolosuhteita, jossa oli tärkeää, että me puhumme myöskin samalla äänellä ja siellä ei ole tiedotettu asioita, josta emme olisi olleet silloin yhtä mieltä, eli me olemme hyvin yksituumaisesti tätä kriisiä vieneet eteenpäin.

Toimittaja: Vetosit äsken myöskin valmiuslakiin. Onko siellä siis sellainen pykälä, joka antaa valmiuslain voimassa ollessa STM:lle mahdollisuuden ikään kuin ottaa THL tämmöiseen käsiohjaukseen toisella tavalla kuin nyt normaalioloissa?

Kiuru: No tän epidemiahallinnan näkökulmasta niin valmiuslakien pykälien astuessa voimaan myöskin se kokonaisjohto otettiin sosiaali- ja terveysministeriöön ja varmasti muistatte vielä sen kovan ajan, kun jouduimme myöskin näitä tehohoitopaikkoja tässä maassa järjestämään niin siltä pohjalta valmiuslaki antaa todella näinkin raskaat toimet käyttöön. Siel on myös muita määräysvaltaan liittyviä asioita, jotka on mahdollista ottaa käyttöön, ja tältä osin kukaan silloin ei halunnut näitä poikkeuksellisia toimia mutta tilanne ajautui siihen, että epidemian suhteen näin meneteltiin. Ja on myös muistettava tällä hetkellä, että vaikka maskit ovat tärkeä keskustelunaihe, me elämme nyt sellaisessa tautitilanteessa, että jos me emme saa tätä hallintaan, ja me olemme epidemian leviämisvaiheessa, ja siltä osin on otettava huomioon, että maski on yksi tärkeä toimi sen tiedon pohjalta, joka meillä tällä hetkellä on, mutta me tarvitsemme myös muita toimia, jotta tämä tilanne saadaan haltuun.

Toimittaja: Eli siis myönnät, että keväällä THL otettiin ikään kuin poliittiseen ohjaukseen, siis sen valmiuslain kautta?

Kiuru: Eduskunta, eduskunta on päättänyt siitä, että Suomeen otettiin valmiuslaki käyttöön, ja tältä osin keväällä korostettiin sitä, että me hoidamme tätä koko kriisiä valtioneuvostotasolla linjaten, ja näin nimenomaan on tehty. Myös tämä viestinnän yksiäänisyys, joka johti siihen, että myös kaikista keskeisistä päätöksistä viestittiin hyvin yksituumaisesti, ja nämä päätökset perustuivat nimenomaan niin kuin tässä totesin, siihen linjaan, joka yhdessä valtioneuvostossa oli tehty, ja se perustui myöskin kansainvälisen WHO:n tekemään arvioon silloin. WHO oli hyvin huolissaan siitä, että kirurgisia maskeja ei riittäisi joka puolella Eurooppaa ja maailmaa, jossa oli puutetta näistä maskeista, joten oli varmasti siinä kontekstissa kovin ymmärrettävää, että valtioneuvostossa tultiin myös siihen lopputulokseen, että tässä viestinnän yksiäänisyydessä yritetään tehdä parhaamme ja varmasti olikin niin, että se selkeys oli yksi, jota on arvostettu tän epidemian hallinnassa silloin keväällä.

Toimittaja: Vetoat tähän yksiäänisyyteen, mutta tässä asiassahan STM:n mukaan toimittiin niin, että se viestintä siirrettiin Työterveyslaitokselle, että he saivat sitten kertoa, miten maskeja käytetään oikein. Haluttiinko tässä jotenkin sivuuttaa tai ohittaa tämä THL?

Kiuru: Päinvastoin, silloin elettiin aikaa, jolloin poikkeusolot olivat olleet käytännössä noin kaksi viikkoa päällä ja maailmalta tuli erilaisia maskeja Suomeen, ja myöskin näiden asiantuntijoiden, jotka normaaliolosuhteissa tietävät, minkälaisia maskeja on, niiden käyttötarkoituksen ja myöskin niiden laadun, näiden asiantuntijoiden osalta tätä työtä tehdään koko ajan. He olivat siis niitä, jotka teknisiltä ominaisuuksiltaan pystyivät tarkastelemaan, minkälaiset maskit ovat turvallisia. Ja he olivat heti tämän asian päällä, ja tätä kautta myöskin työterveyslaitos ja Fimea, jotka ovat tässä sosiaali- ja terveysministeriön toimintalinjassa olevia laitoksia, he ottivat tämän asian haltuun. Jo silloin toinen neljättä, heti huhtikuun alussa, joka kertoo siitä, että haluttiin varmistaa, että meillä on tietoa, miten maskeja käytetään turvallisesti.

Toimittaja: Pääministeri Sanna Marin on eduskunnassa sanonut, että silloin oli se tilanne, että niitä maskeja ei olisi vain riittänyt kaikille. Oliko se se todellinen syy, miksi ei haluttu niiden käyttöä silloin suositella?

Kiuru: No, tieto ei varmasti tule tänä päivänä yllätyksenä, et silloin meillä oli maskeista pulaa ympäri maailmaa, ja tämä tieto siitä, että maskeja ei ollut tarpeeksi ympäri maailman niin myös puhutti täällä laajasti. Myös Suomessa pelättiin, että onko meillä tarpeeksi kirurgisia maskeja, ja tämä on avoimesti käyty läpi myös silloin poikkeusolosuhteissa. Mutta kun tehtiin silloin kesän alussa tätä valtioneuvoston linjausta maskisuosituksista niin silloin tietenkin tehtiin se kokonaisarvio, johon myöskin nämä asiantuntijat perustivat näkemyksensä. Silloin myöskään ei ollut vielä voimassa tämä WHO:n uusi suositus, jossa epidemian vaikeassa tilanteessa maskeja voitaisi käyttää, jos turvavälejä ei voida pitää, ja tältä osin sillon todettiin, että tämän epidemian tilanteen muuttuessa asiaan palataan ja näin myös sitten tehtiin.

Toimittaja: Mutta miksei kansalaisille suoraan sanottu, että jos se oli se syy, että näitä ei nyt ole riittävästi, miksi sitä ei sanottu suoraan silloin?

Kiuru: Kyllä se oli silloin hyvin esillä, että myös maskeista meillä on pulaa, ja tämä asia on myös poikkeusolosuhteissa käyty läpi. Olen ainakin itse pannut merkille monta kertaa, että pääministeri ja myös kollegaministeri Pekonen on tämän tosiasian tuoneet esiin, mutta tämä ei ole ainoa syy, miksi valtioneuvosto sitten päätyi siihen kokonaisharkintaan, että näin ei tehdä, siinä katsottiin erityisesti sitä asiantuntijoiden tietoa, ja tämä tieteellinen tieto ei silloin puolustanut vielä maskien käyttöä myöskään näiden virallisten arvioiden mukasesti, ja epidemiologinen tilanne, niinku muistamme, alettiin olemaan suvantovaiheessa, ja tältä osin asiaan palattiin heti, kuin tautitilanne sitten muuttui.

Toimittaja: Mutta eikö se rapauta ihmisten luottamusta hallitukseen ja viranomaisin, jos heille ei sitten kerrota sitä todellista syytä ihan suoraan ja ihan avoimesti, jos se kuitenkin tiedetään, vaan sitten mennään sen taakse, että ne eivät ehkä suojaa, jos niitä käytetään väärin, ja siis tätä keskusteluahan käytiin silloin keväällä paljon, niin eikse rapauta luottamusta?

Kiuru: Monilla viranomaisilla on tehtävänä huolehtia siitä, että ihmisillä olisi oikeaa tietoa hallussa ja se miten turvallisesti maskeja käytetään. Oli alun alkaenkin jo heti huhtikuun alussa tässä toimintalinjassa, ja sitä toimintalinjaa THL on omalta osaltaan tukenut auttamalla näitä muita asiantuntijalaitoksia myös tämän oikean tiedon eteenpäin jalkauttamisessa, ja olen samaa mieltä siitä, et heti kun saadaan uutta tietoa, se avoimesti käsitellään ja sen pohjalta tehdään uusia ratkasuja, ja hallitus on myös myöntänyt sen, että nimenomaan ollaan myöski sitte aina arvioitu tautitilanteessa että päädytään toisenlaiseen ratkasuun, ja itse asiassa tässä kyseisessä asiassa, koskien maskeja, me olemme nimenomaan jo kesäkuun alussa todenneet, että jos epidemiatilanne muuttuu, niin tähän asiaan palataan, ja THL tämän aloitteen silloin teki ja toi tämän virallisen maskisuosituksen, jonka he tekivät valtioneuvoston käsittelyyn sosiaali- ja terveysministeriön kautta.

Toimittaja: Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että huomenna tosiaan eduskunta äänestää sinun luottamuksestasi. Kerro vielä, että mitä olet nyt oppinut tässä – mitä tekisit toisin, jos nyt voisit päättää?

Kiuru: No ihan varmaan on tärkeää tehostaa entisestään selkeää viestintää. Tässä asiassa opin varmasti myöskin seuraavina aikoina lisää, ja myöskin siinä, et meidän täytyy pystyä kansallisesti yhä enemmän kaikista näistä päätöksistä, joita tehdään, ja myöskin jalkauttamaan näitä päätöksiä niin, et mahdollisimman moni ymmärtää ne perusteet, miksi valtioneuvostossa päädytään ratkasuihin, jotka sitten laitetaan eteenpäin, ja tältä osin tässä on vielä meillä paljon työtä, ja kun on muistettava, että epidemiatilanne vaikka onkin ollut maailman parhaimmistoa ja vielä tälläkin hetkellä tässä kurjassa tilanteessa olemme keskimäärästä paremmassa asemassa niin silti meillä on todella paljon töitä, ja omalta puoleltani ainakin lupaan, että teen saman verran, ja jos vain suinkin jaksan niin vielä enemmän töitä sen eteen, et suomalaiset voisivat pysyä turvassa ja me pystyisimme suojelemaan kaikkien ihmisten terveyttä ja myöskin henkeä.

anttivesala

Mahdolliset yhtymäkohdat toisten mielipiteisiin ja varsinkin väitettyyn yleiseen mielipiteeseen ovat puhdasta sattumaa. Moderointilinja perustuu bloginpitäjän mielivaltaan, eikä sitä perustella mitenkään. Työskentelen Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtajana. Aiemmin olen ollut mm. Kansallisen Kokoomuksen ohjelmapäällikkö, Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri ja valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri. Olen toiminut yhteensä viiden eri kansanedustajan avustajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu