Järjestöjen kirjelmä kansanedustajille translakimuutoksesta

 

Joukko ihmisoikeusjärjestöjä lähetti kansanedustajille seuraavansisältöisen kirjelmän, jossa painotetaan erityisesti alaikäisten oikeutta oman kokemuksen mukaiseen juridiseen sukupuoleen:

 

”Arvoisa kansanedustaja

 

Lähiaikoina tulee käsiteltäväksi Hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta (VN/1070/2021). Asia on herättänyt paljon poliittisia intohimoja, ja siitä on esitetty erilaisia, monin paikoin paikkansa pitämättömiä väittämiä. Allekirjoittaneet järjestöt haluavat tuoda esiin näkökohtia, jotka toivon mukaan hälventävät näitä vääriä käsityksiä, ja antavat toisaalta pohjaa päätökselle, joka perustuu Suomen kansainvälisiin ihmisoikeussitoumuksiin, tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin.

 

Mistä päätetään ja mistä ei

Ensimmäinen tärkeä näkökohta on se, mistä nyt ollaan päättämässä ja mistä ei: Kyse on sukupuolen oikeudellisesta muuttamisesta, hoitoja on tarkoitus säännellä kokonaan eri säädöksin.

Näin lain muutoksesta ei seuraa esimerkiksi alaikäisten hoitojen suhteen mitään. Hoitojen suhteen tulee kaiken kaikkiaan säilymään edelleen tilanne, jossa alle 18-vuotiaille ei tarjota pysyviä kehollisia muutoksia tuottavia hoitoja.

 

Translasten ja –nuorten ihmisoikeudet

Translainsäädännön uudistuksessa tulisi huomioida kattavasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa (jälj. LOS) sekä muissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistetut oikeudet. Keskeisin niistä on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991) (Tästä eteenpäin LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Translainsäädännön uudistuksessa tulisi huomioida kattavasti siinä sekä muissa ihmisoi­keussopimuksissa vahvistetut oikeudet.

Sopimuksen useat kohdat puoltavat sitä, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen tulee mahdollistaa myös alaikäisille. Keskeisimmät perusteet liittyvät lapsen oikeuteen syrjimättömyyteen, ja siihen, että syrjintä on erityisen vaarallista tämän haavoittuvan ryhmän kohdalla. Näitä näkökohtia on eritelty tämän viestin lopussa olevassa liitteessä.

Tästä näkökulmasta ovat esittäneet selkeän kantansa mm. Tasa-arvovaltuutettu kertomuksessaan Eduskunnalle ja Lapsiasiavaltuutettu lausunnossaan translakiuudistuksesta. Molemmat suosittavat alaikäisten huomioon ottamista sukupuolen oikeudellisessa muuttamisessa.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_1+2022.pdf

https://lapsiasia.fi/-/laps_nakemykset_stm_translaki

 

Myös voimassa oleva nimilaki (946/2017) puoltaa tätä oikeutta nuorille. Nyt jo 15-vuotta täyttänyt nuori saa itse korjata etunimensä toisen sukupuolen mukaiseksi, ja hänen päätös on ratkaiseva ristiriitatilanteessa huoltajan mielipiteen kanssa. Siten mitä nimilaissa on säädetty, on linjassa sen kanssa, että nuorille tämä oikeus myös translaissa annettaisiin. Laki on samanlainen rekisterimerkintää koskeva laki kun nyt käsiteltävänä oleva translaki,

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_1+2022.pdf

https://lapsiasia.fi/-/laps_nakemykset_stm_translaki

 

Lainsäädännön vaikutukset translasten ja -nuorten syrjintään ja terveyteen

Kouluterveyskyselyn perusteella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret ovat kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen häirinnän uhreja muita lapsia ja nuoria huomattavasti useammin.  Suomalaisilla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on todettu muita nuoria useammin masennus- ja ahdistusoireilua, itsetuhoisuutta sekä huolta omasta mielialastaan. He myös kokevat oman terveydentilansa huonommaksi. Vähemmistöstressi lisää psyykkisten oireiden lisäksi fyysisten sairauksien riskiä ja sillä on suora yhteys suurentuneeseen terveysongelmien ilmaantuvuuteen myöhemmin elämässä.

Alaikäisten sukupuolen itsemääräämisoikeus vähentää vähemmistöstressiä ja siitä johtuvaa suurentunutta riskiä sairastua ja/tai syrjäytyä. Oikeus muuttaa oikeudellinen sukupuoli koetun sukupuolen mukaiseksi lisää elämänlaatua. Ahdistus ja pelko katoavat tilanteista, joissa henkilöllisyyden todistavaa dokumenttia vaaditaan. Ihminen tulee näin nähdyksi, saa olla olemassa. Nimenmuutos vahvistaa tätä kokemusta. Nähdyksi tulemisen ja kuulumisen tunne yhteiskunnassa kasvaa, kun oma kotimaa tunnustaa lapsen tai nuoren sukupuoli-identiteetin. Lisäksi lapset ja nuoret huomioiva lakimuutos vaikuttaa osaltaan yhteiskunnan ja ihmisten asenteisiin, mikä taas vähentää vähemmistöstressiä ja lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

 

Translakiuudistuksen väitetyt uhkakuvat

On väitetty, että nuori, joka myöhemmin havaitsee ettei olekaan trans, vaihtaa juridista sukupuolimerkintäänsä turhaan. Jos näin kävisi, juridisen sukupuolimerkinnän (kuten nimensäkin) voi aina vaihtaa takaisin. Nuorta voi tukea halki koko matkan, jolloin tapahtuma ei aiheuta tarpeettomia traumoja. Jos oikeudellisen sukupuolen vahvistamista ei enää liitetä lääketieteellisiin ehtoihin, turha paine ryhtyä lääketieteelliseen prosessiin vähenee. Arkipäiväisten, stressaavien tilanteiden väheneminen (paljastumisen pelko esim. energiajuomaa ostaessa tai matkustaessa) myös antaa paremmin tilaa rauhassa pohtia omaa sukupuoli-identiteettiään.

 

On esitetty, että lapsi on liian kehittymätön päättämään näin suuresta asiasta. Lapselle on kuitenkin mahdollista vaikuttaa moniin hänen elämäänsä vaikuttaviin tärkeisiin päätöksiin:

12 vuotta täyttäneen nuoren

–    mielipidettä on kuultava häntä koskevissa virallisissa asioissa,

–    suku- tai etunimeä ei voida muuttaa ilman hänen suostumustaan,

–    on mahdollista muuttaa etunimensä vanhempien suostumuksella.

15-vuotias nuori

–    voi käyttää itsenäistä puhevaltaa oman etunimen muutoksessa, ja se on ratkaiseva

ristiriitatilanteissa.

–    saa itse tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa,

–    hallita omalla työllään ansaitsemaansa rahaa tai tavaroita,

–    tehdä niistä testamentin, avata tilin, tallettaa ja nostaa rahoja,

–    on vastuussa tekemistään rikoksista,

–    voi erota uskontokunnasta vanhempien suostumuksella,

–    voi suorittaa mopo- ja traktoriajokortin,

–    saa kuljettaa rekisteröitävää moottorivenettä,

16 vuotias nuori

–    saa sairausvakuutuskortin ja hän saa itse hakea ja nostaa sairausvakuutuskorvauksensa.

–    saa suorittaa kevytmoottoripyöräkortin,

–    saa konfirmoituna äänestää seurakuntavaaleissa.

Sukupuolen oikeudellisen muutoksen mahdollisuus on luonteva jatko tälle listalle, kun se tapahtuu 15-vuotiaana, missä iässä oikeudellisella sukupuolella alkaa olla laajemmin merkitystä nuoren elämässä. Tässä ei siis ole vanhan lain rasitteita, jolloin tapahtuman peruminen ei ole kovin dramaattinen toimenpide, jos sellaiseen harvoissa tapauksissa on tarvetta.

 

Lakiuudistukseen on liitetty muitakin kuin ikärajaan liittyviä uhkakuvia.

 

On esitetty huoli, että jonkun transkokemus onkin väliaikaista tai syynä olisikin mielenterveyden ongelma. Jos tähän liittyvä oikeudellisen sukupuolen vahvistaminen osoittautuu syystä tai toisesta virheeksi tai sukupuoli-identiteetti elämän aikana luonnollisesti muuttuu, juridisen sukupuolimerkinnän voi vaihtaa takaisin.

 

On väitetty, että lakimuutoksen vuoksi asepalvelua tultaisiin välttelemään oikeudellisen sukupuolen muutoksella. Asepalvelun voi kuitenkin välttää huomattavasti helpommin tavoin kuin muuttamalla koko elämä pitkäksi ajaksi sellaisen sukupuolen mukaiseksi, mitä itse ei koe olevansa. Esimerkiksi jo asiakkuus mielenterveyspalveluihin on usein riittävä syy vapautukselle.

 

Edelleen on esitetty uhkakuva, jonka mukaan miehet hankkisivat naisen henkilötunnuksen päästäkseen naisten pukeutumis- ja pesutiloihin heitä ahdistelemaan. Tämäkin visio on toteutumiseltaan epätodennäköinen jo pelkästään siitä syystä, ettei naisten tiloihin nykyäänkään missään vaadita henkilöllisyyspapereita tai naisen henkilötunnusta. Lisäksi, elämä väärässä oikeudellisessa sukupuolessa olisi melko hankalaa muussa arjessa. Vertailun vuoksi Norjassa ja Tanskassa ja eräissä muissa maissa on ollut mahdollisuus itsemäärittelyyn perustuvaan sukupuoleen jo vuosia. Tämänkaltaisten tapausten määrän kasvua ei siellä ole todettu. Norjassa on ollut yksi oikeustapaus, jossa leikkaamattoman transnaisen kohdalla todettiin, että hänellä ei ollut oikeutta esiintyä alastomana naisten tiloissa. Tällä ei ole mitään tekemistä ahdistelun kanssa. Sillä ei ole myöskään suoraa yhteyttä Suomen lakiuudistuksen kanssa, sillä nykyäänkin osa sukupuolimerkinnän korjanneista transnaisista ei ole käynyt läpi genitaalikirurgiaa.

Keskusteluissa olisi myös tärkeää muistaa se syrjinnän ja väkivallan uhka, jonka alaikäiset ja täysi-ikäiset transihmiset kohtaavat joutuessaan ns. väärään pukuhuoneeseen, esimerkiksi nuori transtyttö miesten pukuhuoneeseen.

 

Urheilumaailmaan on liitetty uhkakuvia siitä, että transnaiset valtaavat parhaat sijat ja näin tuhoavat koko naisurheilun. Translain uudistuksen uudet mahdollisuudet lisäisivät kuitenkin nimenomaan sellaisten transnaisten määrää, jotka eivät ole käyneet läpi minkäänlaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Heidän kehonsa mieshormonipitoisuudet ovat sellaisella tasolla, että niillä ei olisi mitään asiaa naisten urheilusarjoihin. Muusta kuin kilpaurheilusta puhuttaessa mahdollisuus harrastukseen pitäisi olla kaikilla sukupuoleen katsomatta.

 

On esitetty myös uhkakuvia siitä, kuinka vaaralliset väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyvät miesvangit ilmoittaisivat olevansa naisia, ja pääsisivät täten toteuttamaan rikollisuuttaan naisvankien keskuuteen. Tämänkaltaiset äkilliset ilmoitukset on mahdollista tunnistaa ja arvioida jo ennalta ja havaitun rikollisuuden perusteella henkilön soveltuvuutta naisvankien joukkoon. Säännöstöön ollaan juuri valmistelemassa menettelyjä tällaisia tilanteita varten, jolloin niitä voidaan arvioida yksilökohtaisesti.

 

Johtopäätökset

Valtaosa näistä seikoista ilmenee STM:n laatimassa lakiehdotuksen johdanto-osassa. Siitä huolimatta itse lakiesityksessä on edelleen hallitusohjelman sisältämä 18 vuoden ikäraja sukupuolen oikeudelliselle muutokselle. Ikärajaa ei dokumentissa perustella millään tavoin, vaikka syytä tähän olisi, kun se selkeästi on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja lasten oikeuksien vastainen.

 

Ottaen huomioon edellä kerrottu on ainoa mielekäs johtopäätös päätyä ikärajan alentamiseen alle 18 vuoden. Mikään kansainvälinen sopimus ei määritä ikärajaa tiettyyn ikävuoteen. Luonteva ikä olisi tässä kuitenkin 15 vuotta, jolloin nuori voi muuttaa jo nyt etunimensä sukupuolikokemustaan vastaavaksi. Se olisi myös yhteneväinen jo voimassaolevan nimilain takaaman etunimen muutosoikeuden kanssa.

 

Tämä olisi myös laajemman eurooppalaisen trendin mukaista: Yli puolessa EU/ETA maista nuorilla on oikeus joko itse tai vanhemman suostumuksella tai lääketieteellisen todistuksen avulla korjata juridinen sukupuolensa.

 

Katsaus tulevaan: Muut toteutumattomat sukupuolivähemmistöjen juridiset oikeudet

Nyt eduskunnassa korjataan vain yhtä olennaista sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puutetta. Jäljelle jää vielä tekemistä tulevalle lainsäädännön uudistustyölle. Tasa-arvovaltuutettu on toistuvasti huomauttanut siitä, että lainsäädäntö ei huomioi riittävästi muunsukupuolisia ja intersukupuolisia.

 

Intersukupuolisten lasten oikeus määrätä itse heihin kohdistuvista esteettisistä leikkauksista on osa hallitusohjelmaa. Asia siirrettiin pois translain valmistelusta potilaan asemaan ja itsemäärämisoikeuteen liittyvän lainsäädännön uudistukseen. Tätä koskeva lainvalmistelu on ollut niin hidasta, että sen säätäminen jäänee vaalien jälkeiseen aikaan. Tällöin on muistettava, että asiasta on lukuisia Suomea sitovia lausumia, ja myös kotimaassa on todettu nykytilanteen olevan lapsen ihmisoikeuksien vastainen.

Vielä pahemmin kesken on muiden kuin mieheksi tai naiseksi itsensä kokevien ihmisten juridisen aseman tunnustaminen. Suomessa vallitsee lainsäädännöllä turvattu sekä valtion terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden tiedon mukainen käsitys, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 4% väestöstä on sukupuoli-identiteetiltään jotain muuta kuin yksiselitteisesti mies tai nainen.

Tasa-arvolaki turvaa syrjimättömyyden muillekin kuin miehille ja naisille, mutta juridisen kolmannen sukupuolen valmistelua ei ole edes aloitettu, vaikka toki translaissa sanamuodot on jo muotoiltu tämän kanssa yhteensopivaksi.

STM:n translainsäädännön uudistamisen valmistelutyöryhmä totesi raportissaan, että sukupuolineutraalin henkilötunnuksen ja kolmannen vaihtoehdon käyttöönotto vaikuttaisi sukupuolivähemmistöjen asemaan. Samoin ovat todenneet kansainväliset asiantuntijat, mm. YK:n ihmisoikeusasiantuntijat.

Euroopassa sukupuolen vahvistaminen on jo mahdollista ei-binäärisille ihmisille Islannissa, Maltalla ja Saksassa, sekä osittain Tanskassa. Lisäksi lainsäädäntö tunnustaa ei-binääristen vanhemmuuden Islannissa ja Maltalla. (TGEU, 12.5.2022, Trans Rights Map 2022)

 

Espoossa 16.9.2022

Dreamwear Club DwC ry

Ei-binäärisiä ääniä EBÄ

Sateenkaariperheet – Regnbågsfamiljer ry

Transfeminiinit ry – Transfeminina rf

Translasten ja -nuorten perheet ry

Trans ry

Trasek ry

 

Dreamwear Club DwC ry on transfeminiinien ja transvestiittien ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö.

Ei-binäärisiä ääniä EBÄ on ei-binääristen ihmisten oikeuksia ajava ja ei-binäärisyydestä tietoa jakava kollektiivi.

Sateenkaariperheet ry tekee työtä sateenkaariperheiden ja perhettä suunnittelevien hyvinvoinnin, mahdollisuuksien ja oikeuksien edistämiseksi.

Transfeminiinit ry – Transfeminina rf on transnaisten ja transfeminiineiksi itsensä mieltävien henkilöiden oikeuksia ajava, vertaistukea, neuvontaa ja alan koulutusta antava valtakunnallinen järjestö.

Translasten ja -nuorten perheet ry tukee sukupuoliltaan moninaisia lapsia ja heidän perheitään.

Trans ry on transsukupuolisten ihmisten oikeuksia ajava asiantuntija- ja aktivistijärjestö.

Trasek ry on Suomen trans- ja intersukupuolisten ihmisoikeus- ja potilasjärjestö.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu