Viranomaistyöryhmän selvitys: Kunnollisen translain laadinnalle ei juridisia esteitä

Voimassa oleva translaki on monilta osiltaan vanhentunut ja erityisesti siinä esiintyvä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on saanut lukuisia huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeusviranomaisilta. Keväällä laaditussa uuden hallituksen ohjelmassa asia päätettiin ratkaista siten, että translaki koskisi tästedes vain juridista sukupuolen vahvistamista ja lääketieteellinen prosessi olisi siitä erillään sille luotavan oman säännöstönsä säätelemänä.

 

Hallitusohjelman kirjaukseen jäi joitakin erikoisia kohtia. Yksi niistä on juridisen vahvistamisen yhteydessä vaadittavat perusteet. Toinen on prosessiin liitettävä harkinta-aika. Kolmas on prosessin rajaaminen alle 18-vuotiaiden ulottumattomiin.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen perustettiin viranomaistyöryhmä, joka on 7.2.2020 julkaissut selvityksensä translain uudistamistarpeista. Käyn seuraavassa läpi sen olennaista antia.

 

 

Oikeus itsemäärittelyyn hakemuksen tai ilmoituksen perusteella?

 

Selvityksessä esitetään kahta eri mallia translain uudistamiseksi. Lakiuudistuksen laajassa mallissa juridinen ja lääketieteellinen prosessi erotettaisiin toisistaan hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Työryhmä esittää tähän malliin kahta vaihtoehtoa, joissa kummassakin lähtökohtana on ihmisen oikeus määrittää itse oma juridinen sukupuoli. Toisessa näistä vaihtoehdossa prosessi etenee hakemusmenettelyn kautta, johon sisältyisi hakemuksen jälkeinen puolen vuoden harkinta-aika. Harkinta-ajan jälkeen oikeudellinen sukupuoli vahvistetaan. Toinen vaihtoehto perustuu ilmoitusmenettelyyn, joka ei sisältäisi vaatimusta perusteluista eikä minkäänlaista harkinta-aikaa. Muistiossa ei esitetä yhtään merkittävää estettä tälle vaihtoehdolle. Vaihtoehto vastaa myös likimain sateenkaarijärjestöjen toivomuksia.

 

 

Ikäraja?

 

Työryhmä on myös nostanut esille sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten erityisen haavoittuvuuden ja toteaa, että kansainväliset lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset turvaavat alaikäisten henkilöiden fyysistä koskemattomuutta, sukupuoli-identiteettiä ja autonomiaa. Työryhmä huomauttaa, ettei nykyinen hallitusohjelmakirjaus tältä osin kokonaisuudessaan tunnista työryhmän havaitsemia haasteita ja esittää, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille. Tämä linjaus on oikeansuuntainen, mutta sellaisena riittämätön: Sukupuolivähemmistöä olevan lapsen tarve viralliseen kokemuksen mukaiseen sukupuoleen voi alkaa jo paljon aiemmin. Tämä on otettu huomioon esimerkiksi Norjassa, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista myös 6–15-vuotiaalle, kun aloite tehdään yhdessä huoltajan kanssa.

 

Tästä asiasta aikanaan päättäville poliitikoille haluaisin painottaa seuraavaa:

 

Itselleni on jäänyt kuva, että osa poliitikoista ei ole oikein hahmottanut, mistä tässä lakimuutoksessa on kyse ja mistä taas ei. Uusi laki kun koskisi vain lapsen juridista sukupuolen vahvistamista eikä tässä tehdä minkäänlaisia päätöksiä lääketieteellisistä toimenpiteistä – sille alueelle on suunnitteilla omat säännöstönsä. Lapsen elämä on tässä ja nyt ja pakottaminen elämään väärässä sukupuolessa on monille äärimmäisen ahdistavaa ja altistaa mielenterveyden vakaville ongelmille ja itsetuhoisuudelle. Tutkimusten mukaan elämä omassa sukupuolessa taas vahvistaa lapsen itsetuntoa ja antaa suojaa mielenterveyttä uhkaavalta sosiaaliselta paineelta.

 

Transihmisten oikeuksien laajentamista vastustavat tahot nostavat usein esiin väitteen, että lapsista suuri osa sukupuoltaan epätyypillisesti ilmaisevista lapsista löytää lopulta identiteettinsä kätilön arvaamasta sukupuolesta. Vaikka tämä väittämä on herättänyt perustellusti ankaraa kritiikkiä, voidaan toki olettaa, että on olemassa joitakin ihmisiä, joilla identiteetti ei osoittaudukaan niin pysyväksi, miltä se lapsena näytti olevan. Näidenkin lasten kohdalla juridisen sukupuolen vahvistamismahdollisuus on positiivinen asia: Jos totaalinen elämä uudessa juridisessa sukupuolessa ei osoittautuisikaan oikeaksi ratkaisuksi, sen voisi muuttaa yhtä helposti kuin ensimmäiselläkin kerralla. Kaikessa tässä on luonnollisesti tärkeää, että aikuiset eivät aseta paineita minnekään päin, vaan tukevat lasta näissä päätöksissä.

 

 

Sukupuolineutraali vanhemmuuteen liittyvä lainsäädäntö tasa-arvoa ja tietosuojaa turvaamaan

 

Työryhmä on tarkastellut myös isyyden ja äitiyden määräytymiseen liittyviä muutostarpeita selvityksessään ja huomauttanut esimerkiksi, että vanhemmuuden määräytymistä koskevaan lainsäädäntöön on tarpeen tehdä muutoksia. Isyys- ja äitiyslain korvaaminen uudella vanhemmuuslailla onkin sisällytetty hallitusohjelmaan. Vanhemmuuden kirjaaminen vanhemmuudeksi helpottaisi niitä ihmisiä, jotka korjaavat juridisen sukupuolen. Tällöin ei olisi riskiä siitä, että vanhemman transtausta tulee esille yhteyksissä, joissa sillä ei ole merkitystä. Tämän ongelman työryhmäkin nostaa esille.

 

 

Muunsukupuolisten tilannetta myös kartoitettu

 

Työryhmä on käsitellyt myös muunsukupuolisten ja intersukupuolisten oikeuksiin liittyviä ongelmia. Muunsukupuolisten oikeuksien osalta työryhmä pohtii mahdollisuutta kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoon. Se vaatisi oman lainvalmistelunsa, jossa tehtäisiin muutoksia väestötietoja ja  henkilötunnusta käsitteleviin järjestelmiin. Henkilötunnuksen muuttaminen sukupuolineutraaliksi edistäisi muunsukupuolisten ihmisten oikeutta sukupuolen itsemäärittelyyn ja yksityisyyteen. Henkilötunnuksen muuttamiseen liittyvä lakimuutosprosessi etenee parhaillaan translakimuutoksista riippumatta EU:n muuttuneiden tietosuojavaatimusten takia: Sellaisia tietoja kuin ikä tai sukupuoli ei tulla olla esillä dokumenteissa, joissa niillä ei ole perusteltua merkitystä, mutta joita voidaan käyttää syrjintään.

 

 

Intersukupuolisten itsemääräämisoikeus omaan kehoon

 

Työryhmä nostaa esille lisäksi intersukupuolisten lasten keholliseen koskemattomuuteen liittyvät ongelmat. Intersukupuolisten kehon muokkaaminen jompaakumpaa sukupuolta vastaavaksi kosmeettisella kirurgialla on ollut yleinen käytäntö. Sen lisäksi, että tuossa vaiheessa arvaus kehon sukupuolen vastaavuudesta sukupuoli-identiteettiin voi mennä kohtalokkaasti pieleen, kehon koskemattomuuteen kajoaminen on usein sinällään traumaattinen kokemus, jota monet intersukupuoliset vertaavat raiskaukseen. Tästä syystä tällaisia kosmeettisia leikkauksia ei pitäisi tehdä ihmiselle, jolla itsellään ei ole vielä asiassa sananvaltaa. Työryhmä peräänkuuluttaa intersukupuolisille ja heidän vanhemmilleen tarjottavaa tietoa ja tukea sekä viranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta ja valvontaa, jotta intersukupuolisen ihmisen itsemäärämisoikeus omaan kehoonsa säilyisi koko elämänkaaren ajan.

 

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/3e8dd589-9843-4fb7-bef9-bdae9e5746be/d48353e1-bab9-4404-8066-b0c5a6bf82e6/RAPORTTI_20200207144129.pdf

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu