Pohdittavaa sotu-pöytään

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tällä viikolla valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä perusturvan korottamiseksi. Esityksen mukaan muun muassa työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tulee 20 euron korotus ensi vuoden alussa. Korotuksen jälkeen pienin työttömyysturva on tasoltaan 716,60 euroa kuukaudessa.

On syytä huomata, että samalla kun eduskunnassa kohennamme pienintä työttömyysturvaa, nostamme samalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja vuorotteluvapaakorvauksen tasoa. Tämä siksi, että perusturvan ja ansiosidonnaisen välillä on ikiaikainen kytkös, jonka mukaan työttömän perusturvaa ei voi korottaa nostamatta myös ansiosidonnaista.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa asiaan kiinnitti huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Laitos katsoi kirjallisessa lausunnossaan, että ”tämä juridinen kytkös vaikeuttaa kustannustehokkaita muutoksia kaikista heikoimmassa asemassa olevien työttömyysturvaan, ja on siten kyseenalainen.” Suomeksi sanottuna THL oli siis sitä mieltä, että kytköksen vuoksi perusturvan tason nosto on vaikeaa, kun samalla pitää nostaa myös ansiosidonnaista turvaa ja tämä kokonaisuus tulee maksamaan paljon valtiolle.

Saimme valiokunnassa hyvän selvityksen siitä, mitä nyt tehtävä 20 euron korotus perusturvaan merkitsee myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaville.

Ansiopäivärahan saajista 80 prosentilla etuus nousee 11 euroa kuukaudessa. Kuitenkin peräti 20 prosentilla ansiopäivänrahan saajista korotus on 33 euroa kuukaudessa eli yli puolitoista kertainen verrattuna pienimmän työttömyysturvan saajiin. Hallituksen tarkoituksena oli kohentaa juuri perusturvaa eli kaikkein pienituloisempien työttömien tilannetta, mutta kytköksen vuoksi suurin korotus tuleekin suurimpiin ansiosidonnaisiin päivärahoihin.

Ottaessani tämän asian esille, ajatukseni ei ole moittia tai syyllistää ansiosidonnaisella olevaa, vaan laajempi pohdinta siitä, että olisiko syytä arvioida tämän kytköksen sisältöä. Oikea paikka tähän työhön ja pohdintaan olisi mielestäni piakkoin käynnistyvä sotu-uudistuksen parlamentaarinen pöytä.

Valtio rahoittaa kokonaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Valtio myös kustantaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusosan. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen. Ansiosidonnaisen turvan ansio-osa rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassoihin maksettavilla jäsenmaksuilla.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttaa se, että palkansaaja on työttömyyskassan jäsen ja maksaa tietyn prosenttiosuuden palkastaan tai kiinteän vuosimaksun kassaan. Kassaan kuuluminen on varautumista pahan päivän varalle eli mahdolliseen työttömyyteen. On perusteltua, että ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korkeammalla tasolla.

Suurin osa perusturvan varassa olevista työttömistä tarvitsee lisäksi toimeentulo- ja asumistukea selviytyäkseen arkikuluistaan. Sotu-uudistuksen yksi keskeisiä tavoitteita tulee olla, että ihmisen toimeentulotukiriippuvuus vähenisi ja perusturvan taso olisi aidosti sellainen, että ihminen voi tulla sillä toimeen.

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

 

 

anuvehvilainen

Olen kansanedustaja Joensuusta Savo-Karjalan vaalipiiristä. Toimin eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Aiemmin olen ollut mm.kunta- ja uudistusministerinä ja liikenneministerinä. Sähköpostiosoitteeni on anu.vehvilainen@eduskunta.fi ja kotisivuni www.anuvehvilainen.fi. Olen myös Facebookissa ja Twitterissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu