Suurtyöttömyys ja itsenäisyytemme aika

Aivan lähi vuosina Suomi-Neito täyttää
satavuotta. Tuona aikana on tapahtunut yhtä sun toista. Kirkkaimpana
timanttina kun idästä päin yritti porukkaa tulla ilman viisumia
maahamme ja vähintäänkin kyseenalaisin keinoin.

 

Sadan vuoden sisällä ja sen
loppuneljänneksen olemme eläneet katastrofissa, jonka mittasuhteet
ovat käsittämättömät. Tuona aikana 25+vuotta suurtyöttömyys
on ollut osa hyvivointiyhteiskuntaamme. Miten se on mahdollista?
Neljännes ajasta, jota voimme kutsua itsenäisyytemme ajaksi.Mitä
on tapahtunut? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Taviksena
minulla ei tietenkään ole esittää factoja tai ratkaisuja pöytään,
mutta fyysisenä täysvaltaisena yhteiskuntamme jäsenenä minulla on
oikeus vaatia ja saada tietää miksi näin on tapahtunut.

 

Suurtyöttömyys on ptkälti sama asia
kuin lähes köyhyyden tai köyhyydessä elävä kansamme osa.
Tilastoihin en enää usko. Niitä rustaavat nikkarit käsittelevät
lukuja omien etupiiriensä toivomalla tavalla. Sillä ei sinänsä
ole merkitystä onko työttömyysluku 200 000 tai 400 000, koska 25
000 on jo liikaa. Olemmeko tulleet kykenemättömiksi tulkitsemaan
mittasuhteita, turtuneet ja hyväksyneet asiantilan. Oli miten oli,
joka tapauksessa jokin on pahasti pielessä.

 

Syyllistäminen on aina helppoa. Vai
onko? Totta jumankauta jossain jotkut ovat töpänneet pahasti, kun
tilanne on muovautunut siksi mikä se on. Rakenteellinen työttömyys
on hyvä ilmaisu. -90 luvulla painettiin paniikkinappulaa ja talous
lähti hiljalleen nousuun ja nousihan se. Kaikki tunnusluvut
näyttivät plussaa, myös työllisyyden kehitys. Haljuinta oli se,
että lähes puolen miljoonan työttömyysluvut laskivat satkulla ja
hiphurraa maassa kaikki hyvin.

 

Mitenkä maa makaa juuri nyt? Eipä
juuri taputusten aiheita ole vaikka luontainen optimistisuuteni
kuinka yrittää muuta esittää. Eurooppaan ajetaan liittovaltioksi
vaikka maat ja varsinkin euroon kuuluvat pelaavat pikemminkin pokeria
keskenään jättipanoksin. Rakenteellisessa työttömyydessä on se
vika, että se hyväksytään, kuten aiemmin mainitsin, jonkinlaisena
luonnollisena asiantilana.

Todellinen huoli on se, että suurinta
vastuuta kantavan työssä käyvä keskiluokkaa ajetaan samaan
aitaukseen pienituloisten ja työttömien kanssa. Siinä napsahtaa
taloudellinen selkärankamme ja sitten se onkin moikka. Kesituloisia
paremmin tienaavat eivät pysty tätä aukkoa paikkaamaan ja ripaus
rikkaita ei senkään vertaa.

 

Hallituksemme on jo pidemmän aikaa
ollut halvaantunut. Asiaan ei auta se, että meitä on ajettu yhä
syvemmälle euron ongelmiin ja vaihtoehtoja ei edes haluta esittää.
Pelkuruutta se lähinnä on ja se ilmenee parhaiten lähinnä
huvittavina vastauksina epämieluisiin kysymyksiin tai aiheisiin.
Piikkipaikkaa pitää Urpilaisen vakuujärjestelyt ja propagandakuva
siitä kun VVM pelaa laivanupotuspeliä sen kreikkalaisen kanssa ja
annetaan ymmärtää, että tässä nyt allekirjoitetaan tärkeitä
asiakirjoja. Onko kukaan kuullut, että arvon ministerimme olisi
myöntänyt ettei se asia ihan niin ollut? Hiljaisuus. Kataisen
ympäripyöreät ja fraasien toisto ovat jo ensimmäinen hätähuudon
aste. No se näistä. Himasen raportti tulee ja valaisee ministerimme
oikealle tielle…

 

Palaan vielä alun aiheeseen
suurtyöttömyyteen ja se luomiin johdannaisongelmiin. Liian paljon
perustetaan vientiteollisuutemme varaan. Pirulauta
vientiteollisuudella ei ole minkäänlaista halua tai edes kykyä
harjoittaa sellaista toimintaa, että sen varaan voisi rakentaa
valoisammat työllisyysluvut. Maamme työvoiman kalleutta on jo
tarpeeksi haukuttu. Käppyrät tästä heittelevät aivan samoin
kuin työllisyysluvuissakin. Sisämarkkinoiden merkitys on
arvaamattoman suuri mutta se edellyttää aivan toisenlaista
aloitusympäristöä uusien yritysten perustamiseen ja monien lakien
ja asetusten järkiperäistämistä. Ei sovi unohtaa, että moni
kotimarkkinoilla toimiva yritys voi hyvällä kasvualustalla nousta
vientiyritykseksi.

 

Summa summarum laivan oikaisemiseen
alkaa tulla kiire. Järjettömät työllisyysluvut kallistavat
paattia yhä enemmän ja kaikki tietävät, että kallistumassa on
kriittinen piste josta ei ole enää paluuta vaan alus kippaa
välittömästi kun tuo piste on ylitetty.

 

Ihan vain heittona neljäsosa maamme
itsenäisäisyyden ajasta on kulunut hoitamalla suurtyöttömyyden
aiheuttamia kuluja. Oletko koskaan ajatellut kuinka paljon Sinulla,
minulla tai jollain toisella olisi omaisuutta, rahaa tai ihan vain
muuta kivaa kertynyt varastoon, jos ei olisi tarvinnut maksaa
miljardeja ja taas miljardeja ongelman hoitamiseen. Sosiaalinen
turvaverkosto on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita ja sitä
tarvitaan. Tarpeen suuruuteen voi kuitenkin vaikuttaa järkevillä
päätöksillä ja yhteisvastuullisuudella. Toivon että jokainen
tajuaisi sen, että hei tuo kaikki on omasta kukkarosta pois.
Työttömyys tulee mettäsikaa myöten kaikille kalliiksi muodossa
tai toisessa.

 

 

AOBrusi
Sitoutumaton Kaarina

Eläkkeellä 1956 Jyväskylässä syntynyt ja Kaarinan Hovirinnassa majaileva kansalainen. Voi bongata Kallenraitilla pienen koiran hihnan päästä.

Ei vuosimalli mitään ratkaise. Kilometrit mittarissa merkitsevät enemmän.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu