Uskontojen varjon alla

Muinasessa Roomassa ihmisten suhde uskontoon oli paljon kätsympi. Olkoon että sekin oli kopioitu, mutta jokaiselle aihepiirille oli omat jumalat. Neptunus, Mars, Venus, Jupiter jne. Jokainen sai valkata mieleisensä eikä maallikkojen ei tarvinnut asiasta enempää välittää. Jumalat saivat rauhassa tapella keskenään.

Valtauskonnoista kahdella on aika samanlaiset juuret. Käyttöoppaissa on paljon samaa. Toki kristittyjen uskonto on jo aikoja sitten pirsoutunut. Esim. se kirkko johon itse kuulun ei ole ihan sama verrattuna toisiin kirkkoihin. Voi sanoa, että Luther niminen kaveri sai aikoinaan tarpeekseen yhden asian aatteesta ja uskontomme vapautui.  Islamistissa maailmassa ei näin vielä ole tapahtunut, johtuen varmaan sanotaan vaikka ”läpimurron” myöhäisemmästä ajankohdasta. Islamissa on vasta kaksi toisistaan poikkeavaa suuntausta.

Äkkipikaa ajatellen islamin- ja kristinuskon Jumalat ovat aika samankaltaisia. Heillä on periaatteessa valta voima puuttua pienimpiinkin maallisiin asioihin pappien ja imaamien avulla. Yksi perustava ero kuitenkin on. Kristittyjen Jumalalla on tätä nykyä paljon pidempi pinna. Hän kestää kritiikkiä huomattavasti enemmän kuin kollegansa. Huumorintaju ja satiirin ymmärrys on hallinnassa. Olkoonkin kun havannoi ympäristöä ja ihmisten käyttäytymistä ja ajatellaan Häntä kaiken luojana esim. poliittista aktiviteettia. Ei voi välttyä ajatukselta, että luojamme huumorin- ja sarkasmin taju on aika pirullista laatua. Islamin Jumalalla nämä piirteet ovat vielä täysin nollassa.

Yhtäkaikki, tälläkin alustalla keskustellaan ranskassa tapahtuneesta opettajan surmasta ja sen aiheuttamista jälkihöyryistä. Brutaalille ja raa’alle teolle, jossa opettaja menetti ainoansa ei ole mitään lieventäviä asianhaaroja. Ei yhtäkään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu