6.1. 2021 jää Yhdysvaltain historiaan

Keskiviikko, 6.1. 2021 jää historiankirjoihin. Päivälleen kaksi kuukautta aikaisemmin kirjoitin täällä Uuden Suomen blogisivustolla, että ”Edessä on vaarallisia kuukausia. Toivottavasti väkivallalta laajassa mitassa vältytään. Kokonaan ei enää vältytä, niin pahaksi tämä on mennyt.” Nyt on viime tietojen mukaan neljä kuollut pääkaupungin mellakoissa, kun Trumpin uskollisimmat tukijat tunkeutuivat Yhdysvaltain kuuluisimpaan rakennukseen, nimittäin kongressirakennukseen Capitol-kukkulalla. Kirjoitin eilisestä skandaalista juuri omaan tekeillä olevaan Yhdysvaltain historia -teokseeni tänä aamuna. Tulipahan tuoreeltaan kirjatuksi.

Sosiopaatin lailla koko presidenttikautensa hoitanut Trump itse kannusti mielenosoituksia ja vielä kehuskeli tapahtuman jälkeen, että näin käy kun ”vaalit varastetaan”, vaikka sellaisesta ei ole mitään näyttöä. Hän oli edellisissä vaaleissa pitänyt käytännössä samoin numeroin saatua omaa voittoaan maanvyörymävoittona. Nyt samanlainen tappio on pelkkä väärennös. Jos Trumpin osallisuudesta eiliseen skandaaliin jotain hyötyä oli, niin ehkä se, että oikeustoimien tai vain maineen menetyksen vuoksi hän ei pääse ehdolle neljän vuoden päästä. Tätä painajaista on kyllä kyllin nähty nyt.

Silti 6.1. 2021 saattaa jäädä historiakirjoihin enemminkin siitä syystä, että demokraatit sittenkin voittivat enemmistön kongressin molemmissa kamareissa Bidenin presidenttikauden alkua tukemaan. Georgiassa äänestettiin senaattiin kaksi uutta demokraattisenaattoria, musta pappismies Raphael Warnock ja nuori dokumentaristi Jon Ossoff.

Demokraateilla on nyt ainutlaatuinen näytön paikka, jossa omat rivit on suoristettava ja erityisesti lopetettava omien haukkuminen. Tyylilajina eritoten kannattaa luopua woke-väen ja BLM-liikkeen pahimmista järjettömyyksistä, sillä heidän mukaansa Bernie Sandersin huoli taloudellisesta epätasa-arvosta edustaa sekin vain ”taloudellisesta populismia” ja ”mieskeskeistä maailmankuvaa”. Tänään yhdysvaltalainen professori kauhisteli minulle pääkaupungin tapahtumia vain ihmetellen montako kuolonuhria olisi tullut, jos kongressiin olisi yrittänyt joukko afroamerikkalaisia, ikään kuin uhrien rotu olisi päällimmäinen murhe, kun ihmisiä kuolee.

Cancel-kulttuuri elää täydellistä kukoistustaan. Kaikkialla halutaan vain eroon vanhasta. Kaupungeissa on ryhdytty nimeämään uudestaan puistoja ja aukioita ja täydellisen epäkelvoiksi presidenteiksi katsottujen Washingtonin, Jeffersonin ja Lincolnin nimiä käyttäneiden lukioiden nimiä muutettu jo sopivammiksi. Yliopistoissa on perustettu komiteoita tutkimaan mitä tahansa epäilyä opettajien rasistista mielipiteistä. Eräässä kommentissa kyseltiin syystäkin, onko esimerkiksi Princetonin yliopisto todella rasistinen vai vain pakkomielteisen rotuajattelun valtaama.

Vitivalkoinen Sanders on syyllinen typerään sloganiin puhua pohjoismaisen hyvinvointimallin kannattajana itsestään sosialistina, mutta kaikessa muussa hän on demokraattien johtavista poliitikoista juuri se, joka aidosti ymmärtää rakenteellisia ongelmia. Sinällään Bidenin ja Harrisin työsarka tulee olemaan todella haasteellinen, sillä omassakin puolueessa on monenlaista viheltäjää ja äärioikeistoksi vajonnut republikaanipuolue ei suostu mihinkään yhteistyöhön pelkästä periaatteesta. Koronan kuriin saaminen olisi sinällään voitto, joka voisi tuoda apua jo kahden vuoden päästä käytävissä välivaaleissa, mutta jos yhtään isoa verotuksellista ja terveydenhoitoon aidosti vaikuttavaa uudistusta ei saada aikaan, ja eritoten mainostettua merkittävänä äänestäjille, seuraavissa vaaleissa enemmistö taas menetetään.

Kannattaa muistaa, kuinka tiukat vaalit oikeasti olivat, vaikka värisuora nyt saatiinkin. Yli 74 miljoonaa amerikkalaista äänesti vastikään Trumpia presidentiksi toiselle kaudelle! Kannattaa myös pitää mielessä, että Obaman presidenttikauden, joka alkoi vuonna 2009, kaikki aidot uudistukset päättyivät jo vuoden 2010 välivaaleihin, joissa demokraatit hävisivät kongressin. Jos uudistuksia saadaan aikaan, kaikki hyötyvät, niin aasialaisperäiset, intiaanit, latinot, mustat kuin valkoisetkin (aakkosjärjestyksessä). Aikaa ei ole paljon, tehtävää on.

Ari Helo

Ari Helo on Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu