Afganistanin synkkä kohtalo – Amerikan vai sen liittolaisten syy?

Amerikkalaisjohtoinen Afganistanin 20-vuotinen sivistämiskampanja on päättymässä tympeään tapaan. Urheat afgaanit roikkuivat vastikään uutiskuvissa henkensä kaupalla amerikkalaisen kuljetuskoneen laskutelineiden päällä. Miksi henkensä kaupalla toimitaan vasta talebaneja paetessa, kun 20 vuotta on kansainvälinen yhteisö tukenut sodankäyntiä näitä samoja talebaneja vastaan? Tätä jää kysymään länsimaalainen. Tämä ei toki tarkoita, että länsimaalaisen mielestä valintojen teko olisi helppoa sellaisissa olosuhteissa, joissa Afganistanissa on jo vuosikymmenet eletty.

Sivumennen sanoen en ymmärrä mistä joku 170 henkilön raja on keksitty koskien suomalaisia rauhanturvaajia ja kouluttajia Afganistanissa auttaneille paikallisille pakolaisille. Vaikka suomalaiset olivat siellä paikallisia auttamassa, ei heitä avustaneita afgaaneja voi talebanien käsiin ehdoin tahdoin jättää, vaikka heitä olisi pari tuhatta.

Mieletön on silti ajatus, että Yhdysvaltojen ja muiden länsiliittoutuneiden pitäisi jäädä Afganistaniin ikuisiksi ajoiksi sen vapautta vaalimaan. Jos kansakuntaa ei saa taistelemaan itse vapaudestaan, ei sitä vapautta tule. Joe Biden teki jo selväksi, että Yhdysvallat on tarjonnut nyt koulutusapua, aseapua ja rahallista apua 1000 miljardin dollarin edestä afgaaneille viimeisen 20 vuoden aikana. Jotain on pakko saada itsekin aikaiseksi. Ja afgaanihallintoa on varoitettu siitä, että ulkomainen apu on loppumassa. Sen teki selväksi Barack Obama jo joulukuussa 2014 (https://www.washingtonpost.com/investigations/2021/08/12/obama-afghan-war-ending-afghanistan-papers-book-excerpt/).

Obaman ilmoituksen myötä maahan jäi yhä vuonna 2015 noin 10 000 amerikkalaissotilasta ja Obama oli kuitenkin lisännyt joukkoja kenraalien vaatimuksesta aiemmin. Afganistanin vapauden puolesta tapeltiin siis vielä 2009-2011 lähes 100 000 amerikkalaissotilaan vahvuisin joukoin, jotta lopullinen voitto olisi varma samalla, kun yritettiin kouluttaa maan omaa armeijaa. Samaan aikaan muilta NATO-mailta ja liittolaisilta saapui maahan noin 50 000 sotilashenkilöä ja kouluttajaa. Vasta tuolloin siis havahduttiin siihen, että sotaa ei oltukaan voitettu. Maan takaisinvalloituksesta talebaneilta oli jo kymmenen vuotta. Tuolloin vain muutaman tuhannen miehen vahvuisin amerikkalaisjoukoin ja ilma-aseella oli tuettu afgaanikapinallisten omaa sotaa. Taleban-hallinto kaatui parissa kuukaudessa syksyllä 2001. Sen jälkeen afgaanit eivät ole saaneet itse aikaiseksi mitään. Kenties maa pitäisi jakaa, sehän on keinotekoinen valtio.

Huomionarvoista on, että Obaman vuoden 2014 vetäytymisilmoituksen jälkeenkin amerikkalaisten drone-iskut ja muut ilmaiskut jatkuivat maan oman armeijan toimien tukena – tiettävästi kolmen iskun päivävauhtia. Vieläkään Afganistanin hallinto ei saanut omaa armeijaansa iskukuntoon. Nyttemmin jotkut viisastelijat selittävät, että Obamaa voi syyttää kaikesta, sillä oikea taktiikka olisi ollut pitää maassa vain noin 10 000 miestä, mutta pitää ne vuoteen 2030 saakka. Mitä nämä asiantuntijat olettavat näitä neuvoja antaessaan? Olettavatko he talebanien kuolevan tylsyyttään sukupuuttoon seuraavan kymmenen vuoden aikana, eivät vain ihan vielä? Olisiko Vietnamin sota näiden asiantuntijoiden mukaan voitettu jäämällä Saigoniin 1980-luvulle saakka ja vain toivoen parasta?

Lopulta Afganistanissa yritettiin neuvottelutietä vuodesta 2020 eteenpäin, kun talebaneja oli ensin jouduttu pitkään houkuttelemaan neuvotteluihin. Neuvottelut vihollisen kanssa kesken sodan eivät voi tarkoittaa sitä, ettei viitsitä taistella samaan aikaan. Ei viitsitty. Se oli ainoa virhe tässä prosessissa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siihen syyllistyi Afganistanin hallitus saamattomuuttaan aivan yksin. Tämän teki amerikkalaisten puolesta selväksi Joe Biden 16.8. 2021 pitämässään puheessa (https://www.whitehouse.gov/briefing-room/speeches-remarks/2021/08/16/remarks-by-president-biden-on-afghanistan/).

Ainoa puolitotuus, jonka Bidenin puheesta itse löysin, oli ettei Yhdysvallat koskaan ollut Afganistanissa kansakunnan rakentamista auttamassa. Ainakin kaikki muut länsimaat olivat tekemässä siellä juuri sitä. Jos ainoa tavoite oli terrorismin vastainen taistelu, kuten Biden sanoo, sekin tavoite aivan ilmeisesti on nyt vakavasti vaarassa. Mutta Biden teki myös selväksi, että Vietnamin sodan opetukset ovat hänellä yhä mielessään, niin kuin pitäisi olla muillakin.

Muistan, kun olin YLEn aamutv:ssä kommentoimassa vuoden 2004 Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja toimittaja uteli näkemystäni ikäväksi kääntyneestä Irakin sodasta. Sanoin, että edes Afganistanin tilanne ei ole mitenkään ratkaistu. Kyllä sitä voi olla joskus viisas, kun on pessimisti. Yhä olen sitä mieltä, että kenelle tahansa tutkivalle journalistille ja ulkopolitiikan tutkijalle olisi tuon pitänyt olla itsestään selvää jo silloin.

Mitä tulee historian opetuksiin, muistan (vanha kun jo olen) Neuvostoliiton Afganistanin miehityksen alkuvuosilta YLEn toimittajan raportin, jossa selitettiin, kuinka sosialistinen hallitus yritti saada maan koulutusjärjestelmän modernisoitua siten, että tytöilläkin olisi pääsy alkeisopetukseen. Tämä tapahtui siis 1980-luvun alussa. Pian Neuvostoliiton imperialistisen hyökkäyksen jälkeen Ronald Reagan isännöi myöhempiä talebaneja Valkoisessa talossa ”vapaussotureina”. Samoihin aikoihin Donald Rumsfeld kätteli Saddam Husseinia vierailullaan Irakissa, jonne USA myi aseita lähes koko 1980-luvun kestäneen Irakin-Iranin sodan ajan. Lisäksi USA tietysti myi aseita myös Iranille, kuten Iran-Contra-skandaalissa paljastui vuonna 1986.

USAn ulkopolitiikan historian erilaisia puolueettomuus- ja patoamisdoktriineja on tutkittu vuosikymmenien ajan aina Monroen opin korollaareista kaikenlaisiin dominoteorioihin saakka. Ulkopolitiikan toimintaa ohjaava perusdoktriini on silti aina ollut yksi ja sama. Se on lyhyen tähtäimen ulkopoliittisen ajattelun todellinen helmi ja se kuuluu näin: Vihollistemme vihollinen on automaattisesti ystävämme. Joko se joutaisi roskakoriin?

+14
Ari Helo

Ari Helo on aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu