Alkiolaisuuus on enemmän mitä Väyrynen kertoo

Paavo Väyrynen kiukuttelee , että Suomen Keskusta ei enää ole alkiolaisella linjalla, mutta samalla Paavo Väyrynen kuvittelee, että vain hänellä on aito alkiolainen tulkinta alkiolaisuudesta.

Santeri Alkio opasti talonpoikia sivistyneen yhteiskunnan rakentajiksi, Santeri Alkio oli raittiusmies ja hän oli alotteellinen ja aktiivinen Euroopan Yhdysvaltojen suuntaan. Santeri Alkio oli jos silloin EU:n kannattaja, aikana jolloin ei toista maailmansotaakaan oltu vielä aloitettu. Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 ja Santeri Alkio kuoli 1930.

Ajatuksen teräs- ja hiiliyhteistyöstä, joka johti Euroopan Unioniksi myöhemmin esitti ensimmäisen kerran Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman lehdistötilaisuudessa vasta 9. toukokuuta 1950.

Santeri Alkion esikuvia olivat J. W. Snellman ja Agathon Meurman. Ja Santeri Alkio oli aluksi silloisen Nuorsuomalaisen puolueen jäsen. Nuorsuomalaiset halusivat parantaa maattomien ja työläisten oikeuksia, mutta Santeri Alkio halusi enemmän ja hän loikkasi pois nuorsuomalaisista ja hänestä tuli Maalaisliiton, eli nykyisen Suomen Keskustan pääideologi, ja häntä pidetään yhä keskustalaisuuden henkisenä isänä, minkä vuoksi Paavo Väyrynenkin vannoo alkiolaisuuden nimissä.

Santeri Alkio näki yhteiskunnallisena visionäärinä paljon pidemmälle, kuin nykyisetkään puoluepamput ilmeisesti näkevät. Santeri Alkio tarkoitti universaalin ja tasa-arvoisen ihmisyyden pohjalle rakentuvaa maanläheistä yhteistä Eurooppaa. Suomessa sisäisesti se tarkoitti kansalaisten sivistyksen perustalle rakentuvan demokraattisen suvaitsevaisuuden ja yhteistyön rakentamista. Maailmanlaajuisesti se merkitsi sellaisen Suomen rakentamista, joka globaalissa kehityksessä ottaa luontevan, toisia kansoja kunnioittavan ja niiden kanssa yhteistyötä tekevän Suomen.

Nyt kun Paavo Väyrynen Euroopan unionin ja euron vastustamisessaan vetoaa Santeri Alkioon, kuullostaa se minusta perin kummalliselta.

Santeri Alkio olisi omien lähtökohtiensa takia integraation vankka kannattaja. Santeri Alkio pohtisi, miten unionia tulisi kehittää, jotta se olisi instituutiona demokraattisempi ja sosiaalisempi.

Paavo Väyrynen on luonut itsestään Santeri Alkion periaatteiden vaalijan, mutta hän on muuttanut Santeri Alkion mielipiteet ja periaatteet omikseen. Paavo Väyryseltä kysyttäessä mitä on alkiolaisuus, hän viittaa omiin kirjoihinsa, jossa Väyrynen on kirjoittanut oman näkemyksensä alkiolaisuudesta. Valitettavasti tämä Väyrysen ”alkiolaisuus” ei vastaa sitä näkemystä mikä historian kirjoja selailemalla alkiolaisuudesta minulle itselleni välittyy.

Ja on muistettava, miten Paavo Väyrynen taisteli EU:ta vastaan tyynyjensä kanssa eduskunnassa, sittemmin jopa dosentti Johan Bäckmanin omat venäläistaustaiset yhteistyökumppanit ovat olleet Paavo Väyrysen presidentinvaalien kampanjointia tukemassa. Santeri Alkio taas oli innokas demokratian ja Suomen itsenäisyyden puolestapuhuja.

”Maan Ääni -lehdessä hän kirjoitti 15. tammikuuta 1920 aikaansa edellä olleen kirjoituksen: ”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan Yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” Alkio itse kertoi saaneensa vaikutteita muun muassa Mahatma Gandhin politiikasta.” (Wikipedia)

Paavo Väyrysen ja Santeri Alkion ajatusmaailma ei mielestäni juurikaan kohtaa, mutta siitä huolimatta Paavo Väyrystä yleisesti pidetään alkiolaisuuden vaalijana, koska hän itse on itsensä siihen asemaan kirjoillaan markkinoinut.

Santeri Alkio: ” Joko herrasväen elämän on muututtava sellaiseksi, ettei työväen tarvitse sitä kadehtia, tahi on työväen olosuhteet saatava samanlaisiksi kuin herrasväenkin”.

Paavo Väyrynen: ”Kaikilla on omat vahvuutensa. Sattuu vain olemaan niin, että minussa nämä kaikki vahvuudet yhdistyvät”.

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu