Hallitusten matemaattinen harha

Viennin kasvun hidastuminen ei todellisuudessa pelota valtionvarainministeriön virkamiehiä. Siksi vienti saa laahata, eikä viennin edistäminen ole elvytyksessä virkamiesten pääkohde. Syynä on se, että viennin hidastuminen ei heti vaikuta valtion rahahuoliin, koska vienti ei kerrytä arvonlisäveroa. Lisäksi vientiyritykset ovat pääomaintensiivisempiä, eivätkä näin ollen vaikuta palkkasumman ja tuloverojen muutokseen kansantaloudessa sanottavasti.

Siksi elvytystä aina yritetään samojen kaavojen kautta, eli lisäämällä julkisia menoja, mutta ei työttömyysmaksujen kautta. Julkiselle taloudella työttömyyden aiheuttama lovi on iso ja siksi työttömiä pyritään aktivoimaan työnhakuun. Avataan siltatyömaita ja parannetaan tieverkostoa ja odotetaan työttömien pääsevän sinne töihin, mutta nykyisin ei enää tarvita lapiomiehiä, eikä laudoista nypitä nauloja kuten vielä 1960- luvulla. Suuret koneet, digitalisaatio ja isojen projektien hallinnan kehittyminen on johtanut siihen, että vaikka työmaiden koko ja määrä lisääntyy työvoima pysyy lähes samana. Isot uudet valtion avaukset tiehankkeisiin ei siis sanottavasti vähennä työttömyyttä.

Bkt ei siis ole ensimmäinen huoli valtion virkamiehillä tai hallituksella, siksi vientiin ei oikeasti aseteta paineita. Sen sijaan leikitään työttömillä, heitä aktivoidaan ja kurssitetaan. Työttömiä koulutetaan aikuiskoulutuskeskuksissa ja kun kurssi loppuu heidät ”ostetaan ” toiselle kurssille. Näin saadaan aikuiskoulutuspaikat jatkuvasti täyteen. Työtön on käynyt kaikki kurssit lävitse, mutta töitä ei tahdo löytyä, koska vientiin ei ole satsattu senttiäkään.

Aikuiskoulutuskeskuksista löytyy maailman kaikki viisaus, paitsi kyky markkinoida oppilaitaan työmarkkinoille. Nohevat rehtorit ovatkin ratkaiseet asian keksimällä ikiliikkuja, eli kurssilaisia kurssitetaan maailman tappiin saakka ja valtio maksaa koulutuksen ja opettajien palkat ja kiinteistöjen kulut kiltisti.

Valtio ottaa elvytykseen ulkomaista lainaa ja pyörittää sillä venäläistä rulettiaan, kunnes joku poliitikko vihdoin tajuaa, että valtio ampuu omaan jalkaansa ja kusee murohinsa koko ajan. Hänestä tehdään entinen poliitikko jo ennen seuraavia vaaleja, koska kansa antaisi tälle kyvylle liian ison etumatkan kannatuksessaan. Politiikassa ei siis pyritä tekemään tekoja kansakunnan hyväksi, vaan siellä pyritään säilyttämään oma paikka kahvin ja wiinerin ääressä. Pysymällä ”valittujen” joukossa politikko saa ulkomaanmatkoja, ilmaisia lounaita ja mukavia muistoja, mutta kansalaiset eivät saa mitään.

Olen vuosikymmenet yrittänyt tuoda julki, kuinka tärkeä olisi ikääntyvien joukkojen maassa panostaa viennin markkinointiin, työttömien harjaannuttamiseen ja työkuntoisuuden tukemiseen yrittäjävetoisesti, eli yritys saisi siitä potista tukea, mitä aikuiskoulutukseen koko ajan syydetään surutta. Mutta kas kummaa oppisopimukset kulkevat juuri toiseen suuntaan. Oppisopimuslaki oli niin vaikea synnyttää, että sitä ei kukaan halua avata, vaikka se on vuosikymmenten saatossa vanhentunut. Ja sehän oli torso jo syntyessään, mutta siihen ei uskalla kukaan koskea, koska ministeriöiden kaikkitietävät tädit ja sedät eivät näe asialle tarvetta.

Nyt sitten taas, ties monennenko kerran, elvytetään julkisen talouden menojen lisäyksen kautta. Kun yksinkertaisin tapa nousta lamasta olisi pinentää julkisia menoja ja panostaa se kasvuhalukkuus viennin edistämiseen. Kädestä pitäen olisi kasvatettava pienyrittäjyyttä kasvuhalukkuuteen ja viennin opiskeluun. Ei työttömiä pidä aktivoida, vaan pienyrittäjien kasvuhalukkuus tulisi aktivoida. Kaikki eivät toki halua kasvaa, mutta kun he saavat kasvusta itselleen mammonaa niin halukkuus kasvaa ja samalla valtion verotulot monikertaistuvat, sekä se kuuluisa työttömyys pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.

Ehkä nämä liian viisaaksi koulutetut virkamiehet pelkäävätkin juuri sitä heidän maailmanloppuaan, eli valtion virkamieskunta pienenisi ja yrittäjien määrä kasvaisi. Tosiasia kun on, että ylikoulutetuista ei juurikaan ole yrittäjiksi, mutta vallan mainioita virkamiehiä heistä kyllä tulee. Valitettavasti vain sellaisia leipäpappeja joilla ei ole mitään käyttöä todellisessa elämässä.

+8
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu