Halsua vero-otsikoissa

Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

Eli jos Halsualla nyt onkin korkein veroäyri valtakunnassa, se ei tarkoita, että vähennysten jälkeen se olisi edelleen korkein se määrä joka kunnan käyttöön jää.

​Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti.

Kunnissa on siis päätösvalta joka syksy määrätä kunnalle veroprosentti, ja yksikin erikoissairaanhoidon kallis potilas voi nostaa pienen kunnan veroäyrin nostopainetta, koska kuntapäättäjien on arvioitava kunnan kykyä selviytyä seuraavasta vuodesta kunnialla. On helpompi päättää nostaa hiukan veroprosenttia, kuin leikata jostain.

Kunnanvaltuustojen päättämästä verosta tehtäviä  vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Eli jokaisen kunnan verovelvollisten varallisuus ja työtulo, sekä verovelvollisten vähennysten määrä ratkaisevat lopullisen saldon joka kunnille jää käyttöön.

Kauniainen on tunnetusti ollut aina veroäyrillään huokein, mutta jos kauniaislaiset ovat varakkaita ja terveitä niin pienelläkin prosentilla saa kuntatalouden kulut peitetyksi. Kauniainen on siis eri maailmasta kuin Halsua, vaikka molemmat ovat suomalaisia kuntia.

Halsuassa asuu noin 1500 halsualaista, eikä veroprosenttia ilmeisesti laske sekään, että kunnassa on eniten ravihevosia henkeä kohden kuin muualla Suomessa. Ravihevoset eivät siis ole kaikissa tapauksissa hyvä tulolähde. Halsuan kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista peräti yksitoista on Suomen Keskustan halsualaisten vastuulla kaudella 2017–2021. Keskustalaisten äänillä siis Halsuan veroäyriä korotettiin, että saadaan koko Halsua pidetyksi asuttuna, ja kunnan kulut voidaan tulevanakin vuonna kattaa.

Kauniainen on alkujaan asukkaiden osakeyhtiönä perustama taajaväkinen itsehallintoalue, jossa asuu nykyisin lähes 10 tuhatta asukasta. Kauniaisten kunnan 35 valtuustopaikasta 16 on RKP ja 13 kok, joten Kauniaisissa päättävät ruotsalaiset ja kokkarit yhdessä.

Myös Kauniainen joutuu, eli on ajan kulessa pakotettu nostamaan veroäyriään, vaikka mikä olisi. Kulut vain yksinkertaisesti pyrkivät kasvamaan, kun kukaan ei leikkaa menoja, ja miksi leikkaisi, kun on niin helppoa nostaa veroäyriä. Vuonna 2002 Kauniaisten veroprosentti oli noin 15% ja nyt jo 17%. Mikä tarkoittaa, että kauniaislaisten tulot eivät ole nouseet kunnan kuluja nopeammin, vaan kunnan menot kasvavat rikkaankin kunnan asukkaiden tuloja  nopeammin.

Mikäli halutaan päästä pois tästä veroäyrin nousukierteestä on kuntalaisten hyvinvointia ja tuloja lisättävä nopeammin kuin kuntien menoja lisätään. Kuntalaisten on elettävä terveemmin ja tienattava joka vuosi enemmän ja enemmän. Sen lisäksi he eivät saa käyttää rahojaan vähennysten alaisiin toimintoihin, kuten työmatkoihin. Ei myöskään kannata tehdä kotitalousvähennyksen alaisia kunnostustöitä, mutta kannattaa polttaa tupakka ja juoda alkoholia, koska se nostaa valtion verokertymää ja valtio voi jakaa kunnille valtionapuja.

Juokaa siis väkeviä ja lantratkaa drinkkinne sokerisilla limuilla, ajakaa autoilla kaikkea muuta kuin työmatka-ajoa. Polttakaa niin maan pirusti ja omistakaa kiinteistöjä, niistä saa kunnat hyvät kiinteistöverotulot, joten kunnallisveropaineet helpottuvat.

Älkää pitäkö huolta kiinteistöistä, koska se on vähennysten alaista, maksakaa yhä suurenevaa kiinteistöveroa yhä huonokuntoisemmista rakennuksista, niinhän se menee omallakin kohdallanne, maksatte yhä suurempaa kuntaveroa jatkuvasti taloudellisesti heikkenevälle kunnalle. Ei auta kuntaliitokset, ei auta kunnallisvaalit, sillä kuntien kulut kasvavat vaikka koko kunnan kaikki päättäjät olisivat keskustalaisia, demareista puhumattakaan.

 

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu