Ilmastohumppa ihmisen silmin

Suomen hallituksen pyrkimykset ovat valtavia ja jättimäisiä unelmahyppäyksiä. Siinä vilisevät kaikki vihreän siirtymän pienimmätkin toiveet ja ne koskettavat kaikkia suomalaisia tahdoitpa tai et. Hallituksen tarkoituksena on, että tartumme vähähiilisen yhteiskunnan haasteeseen positiivisena muutoksena, joka tuo meille paremman tulevaisuuden.

Todellisuus ei kuitenkaan ole unelmahöttöä tai vihreää idealismia. Vaan elämässä on arki ja pyhä suhteessa niin, että raakaa arkea on aina enemmän kuin leppoista sunnuntaita. Otetaanpa esimerkiksi, vaikkapa kierrätys. Kierrätys ajatuksena on jees, mutta kierrättäminen kuluttaa valtavasti energiaa. Jokainen tietää, että kierrätys on hyvä asia, mutta kuinka moni on sisäistänyt sen, että kierrätys kuluttaa energiaa. Mitä enemmän kierrätetään sitä enemmän siitä on kuluja.

Sitten on tämä sääntely, eli sadaanko sääntelyllä mitään hyvää aikaiseksi, vai johtaako se vain holhouksen lisääntymiseen. Näin kansalaisena mietin ihmisen osan tasa-arvona ja vapautena, joka tuntee vastuunsa. Mutta jos kansalaisia tarvitsee holhota ja säännellä on mielestäni vika hallituksessa, joka ei osaa delegoida vastuuta kansalaisilleen tasa-arvoisesti. Meitä yritetään saada ruotuun, sanktioilla, sakkomaksuilla, veroilla ja uhkauksilla energian loppumisesta tai maailman tuhoutumisesta.

Mielestäni kansalle pitää vain kertoa, mitä hallitus tekee ja mitä meidän kansalaisten pitää tehdä, jotta tulevaisuus on meidän nyt ja tulevaisuudessa.

Eli jos hallitus tahtoo, että me tekisimme energiaremontteja niin sehän voidaan tehdä kilpailukykyisesti, niin että jokainen ostaa tämän ajatuksen mielellään, eikä niin, että nostetaan sanktiomaksuila energia niin kalliiksi, että jokainen joutuu pakostakin kiroamaan hallitusta. Homma kun ei toimi niin, että pojanviikarit tulisivat kilteiksi, jos ne pieksetään henkihieveriin ja sen jälkeen uhkaillaan, että jos et usko niin hakataan lisää.

Hallituksen tulisikin miettiä, millaista johtajuutta kunnilta ja valtiolta itseltä tarvitaan, miten saadaan kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Ilmastonmuutos kun on hyvin vahvasti elämäntapakysymys. Opetetaan ihmiset tekemään ensin oikeita asioita ja luodaan siihen kaikille mahdollisuus, ja vasta äärimmäisenä keinona otetaan sanktiot ja uhkailut käyttöön.

Ei se oikein uppoa härmäläisen kaaliin, jos tutkija joka on ensin tutkinut itse aihetta yhteiskunnan rahoilla yli 20 vuotta ja tulee sitten komentelemaan, että tee näin ja näin. Miksi tämä 20 vuotta ei ole tutkimuksen rinnalla käytetty kansalaisten vastuiden jakamiseen inhimillisin keinoin. Meillä ei ole ollut mitään strategiaa ilmastonmuutoksen suhteen. Hallitukset vaihtuvat vaalikausittain ja poliittinen ilmapiiri voi vaihtua vaalien jälkeen täysin päinvastaiseksi. Nytkin jos kuuntelen Purraa tai Ohisaloa, en voi kokea sellaista tunnetta, että tässä nyt puhutaan samasta asiasta.

Jokainen meistä tyhmimmistäkin tietää, että jos suolasta menee maku, ei suolalla enää ole suolana mitään arvoa. Mutta jos politiikasta menee maku, on seuraavat vaalit aina tulossa ja odotetaan, että se maku sitten palautuu politiikkaan takaisin. No kokemus on osoittanut, että näin ei välttämättä käy.

Meitä siis ohjaillaan maailmanlopun uhka ohimolla tekemään yhä kalliimpia ostoksia, jotta maailma pelastuisi. Miksi meille ei kerrota, miten voisimme hyötyä tästä ilmaston lämpenemisestä? Onhan se hullunkurista, että meitä patistellaan eristämään talojamme, jotta meillä olisi varaa asua yhä lämpenevässä maassa, kalliin energian aikana. Kun oikeasti meidän tulisi tehdä ilmastopolitiikkaa globaalisti ja samalla miettiä keinoja mitä voisimme tehdä hyötyäksemme vääjäämättä lähestyvästä ilmaston muutoksesta. Pitäisikö meidä alkaa varautua jotenkin siihen muutokseen, kun emme 20 vuoden aikana ole saaneet suuria saatuttajamaita kuriin.

Ei meidän tekomme ilmastonmuutosta pysäytä vaikka maksaisimme itsemme kipeiksi ja vaikka lopettaisimme kaikki toiminnot Suomesta ilmasto jatkaisi muutostaan suomalaisten suureksi harmiksi, eli kuolisimme turhaan. Miksi hallitus sitten haluaa pullistella? No he lunastavat vaalilupauksiaan mieluimmin, kun ajattelisivat kokonaisuutta. Eihän vihreä poliitikko voisi mitenkään perustella sitä asiaa omilleen, jos he eivät nyt hallituksessa ollessa olisi jotenkin tiukkana luontokadon pysäyttämisessä.

Me tarvitsemme kouluihin opetussuunnitelman ilmastonmuutokseen valmistautumisessa, jotta ei lapsiamme sitten aikuisiällä tarvitse rangaista sanktiolla, vaan heillä on ymmärrys jo asiasta ilman rankaisemistoimia.

Jokainen meistä ymmärtää, että kestävyysvajetta hoidetaan pitkäjänteisesti, siihen kuuluu syntyvyys, kuolleisuus, eläköityminen, työttömyys ja työllisyys eli yrittäjyys. Ei kestävyysvajetta korjata laittamalla työttömät hakemaan töitä, pitää tarjota heille työtä. Sama se on ilmastokysymyksessäkin, siellä on miljoona asiaa jotka pitää hoitaa oikein, ei riitä, että korotetaan tuotannon ja kulutuksen kustannuksia. Jos me nostamme Suomessa terästehtaiden kuluja ilmaston nimissä ja tuotanto siirtyy ”likaisempiin maihin” niin miten voimme julistaa, että olemme tehneet ilmastoteon joka globaalisti olisi toimiva. Todellisuudessa, meidän tulisi laskea meidän puhtaan tehtaan kuluja, että se voisi työntää markkinoille puhtaita tuotteitaan syrjäyttäen ”likaisen” tehtaan tuotteet edullisuudellaan.

Meidän tulee miettiä mitkä keinot ovat oikeita ja mitkä vain pahentavat tilannetta, eikä vain fakkiuduttava muutaman väittämän varaan. On katsottava globaalia kokonaisuutta, eikä tehdä pakotettuja pikavoittoja paikallisesti.

+23
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu