Juopa on niin syvä

Työväenluokan ja porvariston juopa on niin syvä, että sopua ei näy. Kokoomus lanseerasi itsensä työväenpuolueeksi ja sillä vitsillä sai vaaleissa lisää kannatusta. Se oli Pyrrhoksen voitto.

Asetelma on vain korostunut sen jälkeen. Petteri Orpoa pidetään pellenä jne… Toisaalta taas todellista työläistä ei osata arvostaa, muuta kuin ay-liikkeen lakonuhan avulla.

Kuvitellaan, että yrittäjät eivät arvostaisi työmiestään lainkaan, jos ei olisi ay-liikkeen uhkaa.

Vastakkainasettelu on taas kiihtymään päin, eli jos joskus jotain liennytystä on ollutkin, niin nyt menemme taas kohti syvempiä vesiä.

Kysehän on aina rahasta, rikkaat tienaavat liikaa ja toisaalta työmiehet eivät ole tarpeeksi tuottavia. Kinastelu jatkuu ja on jo jatkunut vuosikymmenet, eikä inttämisestä tule loppua.

Jopa verotus on laissa väärin kirjoitettu, eli rikkaat luulevat maksavansa liikaa ja köyhät vähättekevät rikkaiden maksamia veroja ja sanovat, että kyllä heillä on varaa. Kokoomus ajaa veron alennuksia, mutta työvöki esittää saman asian näin: ”Valtion ansiotulovero on kuitenkin vain kuutisen prosenttia kaikista Suomessa kerättävistä veroista. Hyvätuloisten korostus veronkannosta onkin liioiteltua”.

Valtion ansiotulokin on siis näiden kahden riitapukarin tora, joka pitää jo vihdoin sopia, mutta sopu heidän valillään on yhtä tiukassa kuin Israelin ja Palestiinan sopu, jota me täällä pohjolassa naureskelemme.

Emme näe omia tyhmyyksiämme, mutta osaamme hohottaa muiden tyhmyyksille. Hyvin inhimillinen olotila, on olla sokea omille virheille.

Olisiko jo vihdoin löydettävä se yhteinen tahtotila, Suomi kuntoon tai Suomi sopuun! Kun järjestelmä olisi kunnossa ja kilpailuasemamme molemmilla osapuolilla tiedossa, voisimme ehkä keskustella rehellisesti puolin ja toisin. Ei niin kuin nyt tapahtuu, eli kun toinen osapuoli ehdottaa liennytystä tai toisaalta suurempaa vastuunkantoa, niin nähdään vain asiat oman muurin takaa.

Sopua ei synny ennen kuin löytyy tarpeeksi iso konsensustarve, silloin siis kun paskat ovat jo housussa. Eikä olisi parempi ottaa se lusikka kauniisen käteen vaikkapa jo tänään, koska huomenna voi se saakelin läjä jo olla housunpohjalla.

Tähän sopuun ei EK ja SAK pysty yksin, siihen tarvitaan molempien jäsenistön tuki, eli sinun ja minun. Ei se silloin enää voisi pieleen mennä, mutta kun Suomessa ei demokratiapuheista huolimatta toimita demokratian puitteissa. SAK tai EK eivät edes koskaan kysy jäseniltään, että sovitaanko niin, että keskustellaan reilusti. Aina vaan valmistaudutaan toisiamme vastaan ja kiihdytetään jäsenistä uuteen taistoon. Yrittäjät ja työväki omilla puolilla pöytää.

Miksi ei kerrankin voida suomalaisina katsoa suomalaisten etu ensin ja sitten hoitaa asiat niin, että jokainen saa osansa ilman sarvia ja hampaita. Tavallaan uusjako, joka yhteisesti hyväksytään.

No utopiaa tämä kaikki tietysti on, aivan kuten Hamasin ja Israelin sopukin. Ennemmin helvetti jäätyy, kuin ay-väki sopii yrittäjien kanssa mistään yhteisestä. Aina vain on uhka ja riisto vastakkain.

+6
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu